Keinosydän auttaa potilaita, joille ei löydy luovuttajaa
Monen eri alan asiantuntijoista koostuva tutkijaryhmä kehittää parhaillaan keinosydämiä, jotka voivat olla vaihtoehto sydänsiirrännäisille. Keinosydän voi auttaa potilaita, joille ei löydy luovuttajaa. Mistä se valmistetaan? Kuinka se toimii? Tässä artikkelissa yritämme vastata näihin kysymyksiin.
Sydänsiirrännäiset
Sydämensiirrot ovat leikkaustoimenpiteitä, joissa heikko, huonosti toimiva sydän korvataan terveellä luovuttajalta saadulla sydämellä.
Sydämensiirrot ovat vaikeita operaatioita, jotka pitävät sisällään tiettyjä riskejä. Nämä riskit sekä luovuttajien niukkuus tekevät sydämensiirroista toimenpiteen, johon turvaudutaan vasta viimeisenä oljenkortena.
Sydämensiirrot on näin ollen tarkoitettu vain vakavista sydänsairauksista kärsiville ihmisille, joiden kohdalla muunlaiset hoitomuodot, esimerkiksi lääkkeet tai vähemmän radikaalit leikkaukset, eivät ole onnistuneet.
Sydänsairaudet ovat kuitenkin hyvin yleisiä ihmisillä ja johtava kuolinsyy monissa maissa. Sydänsiirrännäinen voi tulla tarpeeseen viimeisenä oljenkortena monissa eri tilanteissa, joita ovat esimerkiksi:
- Sepelvaltimotaudit
- Kammiorytmihäiriöt
- Synnynnäiset sydänviat
- Sydänläppäsairaudet
- Sydänlihaksen heikkeneminen
Kaikki nämä sairaudet heikentävät sydänlihasta, mikä kulminoituu sydämen vajaatoimintaan. Tässä sairaudessa sydän pumppaa verta heikosti, eikä siis kykene pumppaamaan sitä riittävästi koko elimistöön.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuinka stressi vaikuttaa sydämeen?
Mielessä pidettäviä tekijöitä koskien sydänsiirtoja
Elinsiirrännäisten puutteesta johtuen täydellinen ehdokas valitaan elinsiirtoon tarkoin. Lääkäreiden tulee ottaa huomioon tiettyjä tekijöitä valitessaan sopivinta kandidaattia.
Tekijät kuten korkea ikä, muut sairaudet kuten alkoholismi sekä tupakkariippuvuus voivat estää henkilöä saamasta sydänsiirrännäistä. Monissa näissä tapauksissa potilas jää ilman hoitovaihtoehtoja.
Tämäkin artikkeli saattaa kiinnostaa sinua: Kahvin ja sydänkohtausten välinen yhteys
Sydämen keinoläpät
Niille ihmisille, jotka eivät voi saada sydänsiirrännäistä, ovat sydämen apupumput loistava vaihtoehto.
Sydämen apupumput (joista käytetään lyhennettä VAD, sanoista ventricular assist device) ovat mekaanisia pumppuja, jotka asetetaan rintaan sydämeen kytkettyinä. Ne välittävät sähköimpulsseja, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta asianmukaisesti ja voimakkaammin.
Tällainen hoitomuoto on tavallisesti kuitenkin vain tilapäisratkaisu niille potilaille, jotka odottavat sydämensiirtoa.
Keinosydän
Kaikissa aiemmin mainituissa tapauksissa, joissa sydänsiirrännäinen luovuttajalta ei ole vaihtoehto, ajatus siitä, että keinosydän voisi korvata vaurioituneen sydämen, antaa valtavasti toivoa.
Tähän liittyen Oregon Health and Science University (OHSU) -yliopiston tekemä tutkimustyö näyttäisi osoittavan, että loistava tulevaisuus on lähempänä kuin miltä vielä jokin aika sitten vaikutti.
OHSU kehitti jo jonkin aikaa sitten ensimmäisenä sydämen keinoläpän. Nyt he perehtyvät sydänsiirtoihin koostaen tutkijaryhmää eri tieteenaloilta.
Insinööreistä, lääkäreistä ja tutkijoista koostuva tutkijaryhmä on kyennyt kehittämään täysin keinotekoisen sydämen, jolla on näytetty saaneen lupaavia tuloksia.
Mistä keinosydän on valmistettu?
Tekosydämessä on kaksi titaanista valmistettua keinotekoista kammiota. Näissä kammioissa on mekanismi, joka mahdollistaa veren virtaamisen niiden läpi, työntäen sitä elimistöön. Keinosydämessä on ohjain ja akku. Potilas kantaa ohjainta taskussaan, mutta tulevaisuudessa voisi olla saatavilla sellainen siirrännäisversio, joka asetetaan ihon alle.
Tekosydämen yksinkertainen suunnittelu on sen suurin etu. Osasten pienen määrän ja läppien puuttumisen vuoksi siinä on vähemmän sellaisia osia, jotka voisivat hajota tai pettää.
Tällä hetkellä ryhmällä on kaksi prototyyppiä. Ensimmäinen on isojen eläinten kuten lehmien sydämensiirtoja varten, kun taas toinen on suunniteltu pienempien sydänten siirtoihin, kuten lampailla. Tämä toinen vaihtoehto olisi oikeankokoinen siirrettäväksi ihmisille.
Eläimillä on itse asiassa tehty useita kliinisiä kokeita, joissa siirrännäisestä on saatu hyvä vaste. Nämä lupaavat tulokset ovat tietenkin vauhdittaneet tutkimuksia, ja näyttää todennäköiseltä, että pian näemme näitä ihmisillä.
Päivitys: OHSU:n sydänsiirto-ohjelma oli ollut käynnissä 20 vuotta, ennen kuin se keskeytettiin. Scientific Registry of Transplant -rekisterin tietojen mukaan ohjelmassa tehtiin 30 sydämensiirtoa vuosien 2015 ja 2016 välisenä aikana. Kesällä 2019 ryhmä ilmoitti ohjelman uudelleenkäynnistämisen mahdollisuudesta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Khoshbin, E., & Dark, J. H. (2017). Heart transplantation. Surgery (United Kingdom). https://doi.org/10.1016/j.mpsur.2017.04.005
- Alraies, M. C., & Eckman, P. (2014). Adult heart transplant: Indications and outcomes. Journal of Thoracic Disease. https://doi.org/10.3978/j.issn.2072-1439.2014.06.44
- Smith, P. A., Cohn, W. E., & Frazier, O. H. (2017). Total artificial hearts. In Mechanical Circulatory and Respiratory Support. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-810491-0.00007-2
- Copeland, J. G., Arabia, F. A., Tsau, P. H., Nolan, P. E., McClellan, D., Smith, R. G., & Slepian, M. J. (2003). Total artificial hearts: Bridge to transplantation. Cardiology Clinics. https://doi.org/10.1016/S0733-8651(02)00136-4