Kaikki, mitä sinun tulee tietää kilpirauhasbiopsiasta

Kilpirauhasbiopsia on toimenpide, joka on tänä päivänä hyvin laajalti käytössä. Sen avulla asiantuntijat pystyvät ottamaan näytteen kilpirauhasesta ja analysoimaan näytettä laboratoriossa. On tärkeää tietää kilpirauhasbiopsiasta se, että sen avulla lääkäri voi poissulkea tai diagnosoida monia sairauksia, kuten syöpää.

Biopsia voidaan suorittaa eri menetelmillä. Yleisimmin koepala otetaan ohutta neulaa käyttäen, mutta myös muista menetelmistä voi olla apua, jos selkeän diagnoosin tekeminen on ollut vaikeaa.

Kilpirauhasbiopsian ansiosta lääkäri voi määrätä erityisen hoitosuunnitelman riippuen sairaudesta. Haluamme tässä artikkelissa kertoa kaiken, mitä sinun tulee tietää kilpirauhasbiopsiasta, sekä sen suoritustavat ja mihin sitä käytetään.

Mitä sinun tulee tietää kilpirauhasbiopsiasta?

Mistä kilpirauhasbiopsia koostuu?

Kilpirauhasbiopsia on toimenpide, jota voidaan käyttää tähän rauhaseen vaikuttavien sairauksien diagnosoimiseen. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan etuosassa, henkitorven edessä. Sen tehtävänä on tuottaa hormoneja, joilla on merkittävä rooli aineenvaihdunnan hallinnassa.

Kilpirauhasbiopsiassa kilpirauhaskudoksesta otetaan koepala. Tämän jälkeen näyte tutkitaan laboratoriossa ja analysoidaan mikroskooppia käyttäen asiantuntijoiden toimesta.

Kilpirauhasbiopsia voidaan suorittaa erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Yleisin tapa ottaa koepala, on käyttää ohutta neulaa. Tällaisessa tapauksessa toimenpide suoritetaan usein poliklinikalla paikallispuudutuksessa.

Muut menetelmät vaativat kuitenkin yleisanestesian ja ovat jonkin verran monimutkaisempia. Niiden tavoitteena on poistaa kilpirauhaskudokseen ilmaantuneista nystyistä eli noduleista koepaloja. Yleensä koepalat otetaan niistä noduleista, jotka ovat ihon läpi käsin tunnusteltavissa. 

Kuten RadiologyInfo -julkaisussa todetaan, nodulit ovat usein läpimitaltaan yli senttimetrin kokoisia. Jotta koepala voidaan suorittaa turvallisesti ja tehdä tarkemmin, lääkäri suorittaa samanaikaisesti ultraäänitutkimuksen. Se helpottaa nodulien tarkan sijainnin paikantamista, etenkin silloin jos nodulit ovat melko pieniä.

Kilpirauhasbiopsiatyypit

Koepala voidaan ottaa kilpirauhasista eri menetelmiä käyttäen. Yleisesti ottaen voidaan puhua kahdesta kilpirauhasbiopsiatyypistä: punktuuribiopsia ja avoin biopsia.

1. Punktuuribiopsia

Punktuuribiopsiassa voidaan käyttää eri kaliiperisia neuloja. Kilpirauhasista koepala voidaan ottaa ohutta neulaa käyttäen, ja tämä on yleisin tapa suorittaa kilpirauhasbiopsia. Mayo Clinicin asiantuntijoiden mukaan, lääkärit käyttävät ohutta ja onttoa neulaa solujen saamiseksi.

Tämän punktuuribiopsian yhteydessä tehdään usein myös samanaikaisesti ultraäänitutkimus, jotta neula saadaan osumaan oikeaan paikkaan. Tämä toimenpide voidaan suorittaa sairaalassa tai lääkärin vastaanotolla. Se vie noin kymmenen minuuttia eikä vaadi yleisanestesiaa, koska kyseessä on minimaalisen invasiivinen koe.

Koepalan oton aikana potilaan tulee maata selällään venyttäen samalla kaulaansa. Potilaan tulee pysyä paikallaan ja liikkumatta toimenpiteen aikana, sillä kaikenlainen liike voi häiritä neulan suuntaamista.

Punktuuribiopsia voidaan tehdä myös paksumpaa neulaa käyttäen. Tämä mahdollistaa sen, että otettava koepala voi olla jopa riisinjyvän kokoinen. Koepalat on tärkeää ottaa rauhasen eri noduleista.

Kun toimenpide on saatu päätökseen, alue puhdistetaan ja pistoskohdille laitetaan laastari. On normaalia, että pistoskohdissa voi tuntua epämukavuutta jälkikäteen.

2. Avoin biopsia

Kilpirauhasbiopsia voidaan suorittaa myös kirurgisesti. Tällöin näytteenottoa kutsutaan avoimeksi biopsiaksi. Tällöin kaulaan tehdään pieni viilto, jonka kautta noduli poistetaan tai siitä otetaan koepala, joka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi.

Joissakin tapauksissa lääkäri saattaa poistaa suuren osan kilpirauhasesta. Asiantuntijat suosittelevat tätä menetelmää silloin, jos punktuuribiopsialla ei ole saatu tarkkaa diagnoosia.

Leikkausta varten vaaditaan yleisanestesia ja toimenpide suoritetaan leikkaussalissa. Avoin biopsia on harvinaisempi toimenpide, sillä siihen liittyy enemmän riskejä. Se voi esimerkiksi lisätä tulehduksen, verenvuodon ja arpeutumisen mahdollisuutta. 

Miksi kilpirauhasbiopsia suoritetaan?

Kilpirauhasbiopsian tarkoituksena on selvittää se, mistä rauhasessa olevat nodulit johtuvat. Useimmissa tapauksissa lääkäri voi havaita ne ennen toimenpidettä fyysisessä tutkimuksessa. Asiantuntija on voinut lisäksi tarkastella noduleja ultraäänitutkimuksen tai skintigrafian avulla.

Biopsian ansiosta voidaan selvittää, mistä soluista nodulit muodostuvat. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan selvittää onko kyse hyvä- vai pahalaatuisista noduleista tai viittaavatko ne syöpään.

Lisäksi on hyvä tietää kilpirauhasbiopsiasta se, että se on hyödyllinen menetelmä tiettyjen struumatyyppien tutkimisessa. Struuma tarkoittaa kilpirauhasen laajentumista.

Kuinka valmistautua kilpirauhasbiopsiaan?

Ennen kuin koepalan otto suoritetaan, tulee lääkärin tietää potilaan terveyshistoriasta. Lääkärin on hyvä tietää, käyttääkö potilas jotain lääkitystä tai onko hänellä jokin muu sairaus. Ennen koepalan ottoa, lääkäri tutkii potilaan paikantaakseen nodulit.

Ennen näytteenottoa voidaan tehdä tiettyjä täydentäviä testejä. Tällaisia ovat esimerkiksi verinäytteen ottaminen tai ultraäänitutkimuksen tekeminen. 

Punktuuribiopsiaa varten ei tarvitse tehdä erityisiä valmisteluja. Koska kyse on poliklinikalla suoritettavasta ja ilman yleisanestesiaa tehtävästä toimenpiteestä, potilaan ei tarvitse paastota ennen toimenpidettä.

Jos potilaalle suoritetaan avoin biopsia, on yleisanestesia välttämätön. Koska kyse on paljon monimutkaisemmasta toimenpiteestä, lääkäri antaa potilaalle erityiset ohjeet. Tässä tapauksessa potilas ei saa juoda eikä syödä ennen toimenpidettä. Lisäksi potilaan tulee levätä useampi tunti toimenpiteen jälkeen.

Kilpirauhasbiopsian mahdolliset tulokset

Kilpirauhasista otetut koepalat tarjoavat runsaasti tietoa kilpirauhasen terveydentilasta. Sen jälkeen, kun näyte on analysoitu laboratoriossa, lääkäri tekee kattavan raportin kuvaillen eri parametreja.

Ensiksi kuvaillaan näytteen väriä, koostumusta ja yleistä ulkomuotoa. Tämän jälkeen kuvaillaan sen sisältämiä soluja, niin numeerisesti kuin morfologisestikin. American Thyroid Associationin mukaan kilpirauhasbiopsian tulokset voivat olla seuraavankaltaisia:

• Hyvälaatuinen. Useimmat koepalat tuottavat tämän tuloksen. Tällöin nodulit muodostuvat eriytyneistä soluista, ilman atypiaa. Seuraavien kuukausien aikana tilannetta seurataan eikä interventio ole tarpeellista.
• Epäilty pahalaatuisuus. Tässä näytteen tietyt ominaisuudet viittaavaan pahalaatuisuuteen, mutta ne eivät ole lopullisia.
• Pahalaatuinen. Näytteestä on löydetty havaittavissa olevia syöpäsoluja. Yleisin kilpirauhassyöpä on papillaarinen kilpirauhassyöpä, joka vaatii usein leikkaushoitoa.
• Määrittämätön atypia. Tämä on samankaltainen tulos epäiltyn pahalaatuisuuden kanssa. Vaikka näytteessä on havaittu huolestuttavia piirteitä, siinä havaitaan kuitenkin olevan myös hyvälaatuisuuteen viittaavia piirteitä. Jos epäilyksiä ilmenee, on biopsia hyvä suorittaa uudelleen.
• Diagnoosia ei voida tehdä. Kun tarkkaa diagnoosia ei voida suorittaa puutteellisen solunäytteen vuoksi.

Biopsia on elintärkeässä roolissa syövän havaitsemisessa

Lopuksi on hyvä muistaa, että kilpirauhasbiopsia on yleisesti käytetty testi diagnosoimaan kilpirauhasessa ilmenevä syöpä. Sen lisäksi, että sen avulla voidaan paljastaa mahdolliset pahalaatuiset solut, sen avulla voidaan myös tunnistaa kasvaimen tyyppi.

Tällä tavoin on mahdollista määrittää sopiva hoitoprotokolla riippuen kyseessä olevasta sairaudesta. Yleensä kilpirauhasbiopsia suoritetaan poliklinikalla ja siihen liittyy hyvin vähän komplikaatioita.