Logo image
Logo image

Itsepetos: valehteletko itsellesi?

2 minuuttia
On tärkeää opetella itsekriittisyyttä, sillä ainoastaan näin voit oppia ja edistyä ihmisenä.
Itsepetos: valehteletko itsellesi?
Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Oletko joskus huomannut valehtelevasi itsellesi?

Moni ihminen valehtelee itselleen useammin kuin huomaakaan. Nyt kerromme niistä tavoista joilla näin tapahtuu, jotta voisit olla tietoisempi asenteestasi.

Asiaa kannattaa ajatella, sillä itsepetos on oikeastaan rajoittamista. Olisiko aika lakata valehtelemasta itsellesi ja murtaa muureja?

Nyt kerromme, kuinka tämä tapahtuu.

1. Riippuvuuden sekoittaminen rakkauteen

Some figure

Joskus ajattelet tuntevasi rakkautta, kun itse asiassa on kyse jostakin ihan muusta.

Mitä tämä jokin muu voisi olla? Yksinäisyyden pelkoa, tunnetason riippuvaisuutta sekä pelkoa siitä, että et koskaan tule löytämään kumppania jonka kanssa voisit jakaa elämäsi.

Tällä tavalla rakkautta painavat mustasukkaisuus, omistushalu, pelko, ahdinko ja hallinta. Tosiasiassa ihminen ei kuitenkaan tunne rakkautta. Valehtelet itsellesi – haluat jonkun rinnallesi, mutta et rakasta kumppaniasi.

Lue aiheesta lisää: Mikä on ihanteellinen rakkauden tyyppi?

2. Tuomitseminen ja syyttäminen

Oletko huomannut, että syytät ja tuomitset usein toisia?

Mitä asioita et voi sietää muissa ihmisissä? Jos olet todella ärsyyntynyt, on tärkeää alkaa katsoa peiliin.

  • Jos tuomitset toisen ihmisen “vapaamielisen” käytöksen, voi olla, että rajoitat itseäsi seksuaalisesti. Et ehkä salli itsesi nauttia ja elät sen mukaan, mitä yhteiskunta sanoo. Ehkäpä huudat sisälläsi, sillä haluaisit elää vapaasti.
  • Jos syytät kumppaniasi vaikkapa sisällä tupakoimisesta, mutta olet sietänyt tätä lukemattomia kertoja, valehtelelet itsellesi syyttämällä toista. Vastuu ongelmasta on sinulla, kun et ole ilmaissut ajatuksiasi tupakoinnista alusta lähtien.

3. Etkö VOI tehdä sitä vai etkö HALUA?

Some figure

Joskus kenties sanot itsellesi tähän malliin: “Auttaisin, jos voisin” tai “Jos minulla ei olisi niin paljon menoja, lahjoittaisin hyväntekeväisyyteen”. Näissä tapauksissa tarkoitat oikeastaan, ettet halua tehdä niin.

Valehtelet itsellesi, kun katsot kadulla kerjäävää ihmistä miettien, että sinulla ei ole antaa rahaa. Sinulla on koti ja paljon muutakin – ei ehkä miljoonia, mutta sinulla on luultavasti kaikki tarvitsemasi.

Mieti hetkinen, onko sinulla antaa rahaa vai valehteletko itsellesi, jotta et joutuisi tekemään jotakin, jota et halua tehdä?

Rehellisyys voi joskus saada sinut näyttämään “huonolta ihmiseltä”, mutta sinun ei tarvitse valehdella itsellesi.

Lue aiheesta lisää: Tunnetko jatkuvasti syyllisyyttä kaikesta?

4. Sanoilla on se merkitys, joka sinulle sopii

Sanojen merkityksellä “leikkiminen” on tapa valehdella itselleen, jotta ihminen voisi tukea uskomuksia joille ei ole perusteita.

Esimerkki: Jos joku sanoo, että homoseksuaalinen pari on epäluonnollinen siksi, että nämä henkilöt eivät voi saada lapsia, toinen voi huomauttaa, että tämä epäluonnollisuus on läsnä myös heteroseksuaalisilla pareilla, jotka eivät halua tai voi saada lapsia. Kun eteen tulee tällainen vastaus, mutta ihminen on itsepetoksensa vakuuttama, hän sanoo kenties, että heteropari voi päättää, mutta homoseksuaalinen ei. Siten tämän tyyppinen suhde on hänen mukaansa epäluonnollinen, sillä siinä ei ole tavallisia lisääntymisen olosuhteita.

Näin ihminen valehtelee itselleen epäpätevillä argumenteilla.

5. Et puhu siitä, mikä sinua ei kiinnosta

Some figure

Kun keskustelu ei kiinnosta, sanotko tähän malliin: “No, jätetään tämä aihe” tai “Puhutaan jostakin muusta”?

Näin tekemällä vältät jotakin, jota vastaan et voi taistella ja joka voisi avata silmäsi.

Itsepetos on läsnä meidän kaikkien elämässä useinkin, ja suurimman osan ajasta emme edes tajua tekevämme näin. Siksi on tärkeää, että opettelemme olemaan itsekriittisiä, sillä vain näin voimme oppia ja kehittyä. Itsepetoksessa eläminen estää ihmistä kehittymästä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Butler, J. (2013). Dar cuenta de sí mismo: Violencia ética y responsabilidad. Journal of Chemical Information and Modeling. https://doi.org/10.1017/CBO9781107415324.004
  • Godet, M. (2000). La caja de herramientas de la prospectiva estratégica. Cuadernos de LIP, Número 5. https://doi.org/10.1109/CSSE.2008.1307
  • Barrett, L. F. (2006). Personality and Social Psychology Review. Personality and Social Psychology Review. https://doi.org/10.1207/s15327957pspr1003
  • Eco, U. (1990). Semiótica y filosofía del lenguaje. Palabra en el tiempo.
  • Foucault, M. (2010). Lo que digo y lo que dicen que digo. Disparen Sobre Foucault.

 


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.