Itsemurhasta puhumisen tärkeys
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz
Itsemurha on yksi yleisimmistä kuolinsyistä maailmanlaajuisesti. Joka vuosi noin miljoona ihmistä onnistuu toteuttamaan itsemurhan. On myös paljon ihmisiä, jotka yrittävät itsemurhaa, mutta epäonnistuvat. Tämä on aihe, jota edelleen ympäröi leimautumisen pelko. Tämän vuoksi itsetuhoisuudesta ja mielenterveyteen liittyvistä ongelmista voi olla vaikea puhua. Maailman itsemurhien ehkäisypäivän yhteydessä (10. syyskuuta) haluamme tuoda esiin, kuinka tärkeää olisi pystyä puhumaan tästä ilmiöstä avoimesti. Itsemurhasta puhuminen voi pelastaa ihmishenkiä!
Kun ihminen päättää riistää henkensä, hän kokee sellaista kärsimystä, jota muiden voi olla vaikea ymmärtää. Liian usein kuitenkin käy niin, että nämä ihmiset joutuvat kohtaamaan kipunsa hiljaa ja salassa. Yhteiskunnallisella tasolla meillä on tapana vältellä aiheesta puhumista tai tuomita niitä, joilla on itsetuhoisia ajatuksia.
Itsemurhasta puhuminen voi kuitenkin pelastaa ihmishenkiä ja estää kokonaisia perheitä koskettavan tuhon. Tässä artikkelissa tuomme esiin, kuinka tärkeää aiheesta puhuminen on ja mitä voimme tehdä asian korjaamiseksi.
Itsemurhasta puhumisen tärkeys
Aikaisemmin on ajateltu, että itsemurhasta puhuminen rohkaisee ihmisiä itsemurhaan. Tästä syystä siitä ei juurikaan puhuta valtamediassa, eivätkä ihmiset halua puhua siitä hädässä olevien rakkaidensa kanssa. Asia on kuitenkin niin, että siitä tulisi puhua enemmän: avoin keskustelukulttuuri ehkäisee itsemurhia.
Tämä uskomus juontaa juurensa niin kutsuttuun “tartuntailmiöön” tai Werther-ilmiöön, jossa ihmiset tekevät enemmän itsemurhia nähtyään niitä mediassa. Tiedetään kuitenkin, että tämä tapahtuu vain journalististen väärinkäytösten ja aiheen sensaatiohakuisen sekä pinnallisen käsittelyn seurauksena.
Kun tätä vaikeaa aihetta lähestytään tietoisesti, paljastamatta negatiivisia yksityiskohtia ja keskittymällä käytettävissä oleviin avun keinoihin, tulos on päinvastainen. Meidän tulisi normalisoida itsemurhasta sekä itsetuhoisuudesta puhuminen. Tämän myötä itsetuhoisuudesta kärsivät henkilöt kokisivat tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Samalla voidaan tarjota erilaisia apukeinoja, joiden avulla henkilö voi päästä eroon itsetuhoisista ajatuksista.
Itsetuhoisista ajatuksista puhuminen vapauttaa, aiheuttaa katarsista ja auttaa pääsemään eroon henkilön kokemasta yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteista. Tämän lisäksi itsemurhaa harkitsevan henkilön lähellä olevat voivat kiinnittää huomiota varoitusmerkkeihin ja toimia ajoissa tarjoamalla tarvittavaa tukea sekä apua.
Vinkkejä itsemurhasta puhumiseen
Itsemurhasta keskusteleminen ei ole helppoa kummallekaan osapuolelle. Sen tärkeyden vuoksi se on kuitenkin erittäin välttämätöntä. Tässä on joitain vinkkejä, joista voi olla apua.
Kysy suoraan
Mikäli epäilet, että jollakin läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, on aina parasta kysyä siitä avoimesti. Tämä antaa tilaa tunneilmaisulle ja vapautumiselle, auttaa rakentamaan siltoja sekä vähentämään toisen henkilön yksinäisyyden tunnetta.
Tämän kysymyksen avulla hän tietää, että välität hänen hyvinvoinnistaan ja että olet huolissasi sekä halukas auttamaan.
Kuuntele aktiivisesti
Henkilö, jolla on itsetuhoisia ajatuksia, on tuskallisen prosessin vanki. Hän tarvitsee ymmärrystä. Mutta ymmärtääksesi häntä, on tärkeää kuunnella, mitä hänellä on sanottavana.
Ole aidosti kiinnostunut siitä, mitä hän tuntee, ja näytä, että olet lähellä ja valmis auttamaan. Älä järkyty henkilön sanoista tai yritä estää häntä puhumasta itsetuhoisuudesta. Tunteiden purkaminen on välttämätöntä.
Ole empaattinen ja vahvista toisen kärsimys
Ei ole aina helppoa olla empaattinen. Kun itsetuhoinen henkilö puhuu meille tunteistaan ja motiiveistaan, meillä saattaa olla taipumus vähätellä hänen tunteitaan tai sanomisiaan.
”Meillä kaikilla on ongelmia, se ei ole iso juttu. Nyt on vain hieman vaikeaa.” Tämänkaltainen kommunikointi ei auta itsetuhoisuudesta kärsivää henkilöä voimaan paremmin. Itsetuhoisen henkilön kärsimys on niin suuri, että hänestä tuntuu, ettei muuta ulospääsyä ole. Hänen tuskansa lievittämiseksi on tärkeää kuunnella hänen tunteitaan ja ottaa ne vakavasti.
Älä tuomitse häntä tai moiti hänen moraaliaan
Monet ihmiset välttävät puhumista itsemurhasta, koska he pelkäävät, että lähimmät ihmiset tuomitsevat heidät. Sinusta voi olla käsittämätöntä, että joku haluaisi riistää oman henkensä; saatat pitää sitä jopa moraalisesti tuomittavana. Älä kuitenkaan tuomitse.
Henkilölle huutaminen, kritisoiminen tai syyllisyyden ja häpeän tunteen aiheuttaminen ei ole tapa auttaa. Kukaan ei ymmärrä, mitä toinen tuntee, jos hän ei ole hänen kengissään. Joskus, kun elämä lyö meitä vasten kasvoja, luovuttaminen voi tuntua ainoalta ulospääsyltä.
Tarjoa sosiaalista tukea
Tällä hetkellä on tärkeää, että tarjoat ehdotonta tukea, kumppanuutta ja läsnäoloa. Omista aikasi ja huomiosi tälle henkilölle. Osoita aitoa rakkautta ja huolta, jotta itsetuhoinen henkilö kokee olonsa kuulluksi ja hyväksytyksi.
Sosiaalinen tuki on näissä tapauksissa vahva suojaava elementti, joten on suositeltavaa vahvistaa henkilön tukiverkostoa ja muistuttaa, että olet häntä varten.
Keskustele käytettävissä olevista vaihtoehdoista
Ensinnäkin itsemurhasta puhuttaessa on tärkeää keskittyä käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin ja ratkaisuihin. Kun toinen henkilö avautuu meille ja kertoo, mikä häntä huolestuttaa ja vaivaa, meidän on autettava häntä näkemään asia laajempana kokonaisuutena.
Ihmisillä, joilla on itsetuhoisia ajatuksia, on usein masennustyyli; toisin sanoen he tulkitsevat heille tapahtuvat pahat asiat omaksi syykseen ja uskovat, että ne vaikuttavat kaikille heidän elämänsä alueille ja niitä on mahdotonta muuttaa. Tämä synnyttää toivottomuuden ja avuttomuuden tunteen, joka saa heidät harkitsemaan äärimmäisiä keinoja.
Näissä tapauksissa tärkeintä on auttaa heitä näkemään valoa tunnelin päässä, saatavilla olevat ratkaisut ja rohkaisemaan hakemaan ammattiapua.
Itsemurhasta puhuminen voi pelastaa ihmishenkiä
Lyhyesti sanottuna on aika murtaa itsemurhaa koskeva tabu ja alkaa tehdä se näkyväksi ja normalisoida siitä puhuminen. Niiden, jotka harkitsevat oman elämänsä lopettamista, tarvitsevat kuuntelua, empatiaa ja tukea ympäristöltään. Heidän on saatava ilmaista mielipiteensä ja tunteensa.
Kun tarjoamme mahdollisuuden puhua siitä, rakennamme sillan, jolla on merkitystä. Tärkeintä on, että teemme sen asianmukaisella tavalla. Älä vaikene itsetuhoisten ajatusten edessä. Vältä sensaatiohakuisia julkaisuja ja keskity ennaltaehkäisevään työhön. Itsemurhasta puhuminen voi pelastaa ihmishenkiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Herrera Ramírez, R., Ures Villar, M. B., & Martínez Jambrina, J. J. (2015). El tratamiento del suicidio en la prensa española:¿ efecto werther o efecto papageno?. Revista de la Asociación Española de Neuropsiquiatría, 35(125), 123-134.
- Marchetti, I., Alloy, L. B., & Koster, E. H. (2019). Breaking the vise of hopelessness: Targeting its components, antecedents, and context.
- Priester, M. J., & Clum, G. A. (1992). Attributional style as a diathesis in predicting depression, hopelessness, and suicide ideation in college students. Journal of Psychopathology and Behavioral Assessment, 14(2), 111-122.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.