Miksi itkemme, kun olemme vihaisia?

Emme aina ilmaise vihaamme huutamalla, väkivallalla ja aggressiolla. Joskus itkemme, kun olemme vihaisia. Opi tästä artikkelista, miksi näin tapahtuu.
Miksi itkemme, kun olemme vihaisia?

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Tämän päivän artikkelissa kerromme, miksi itkemme, kun olemme vihaisia.

Joka päivä kohtaamme tilanteita, jotka voivat laukaista erilaisia tunteita, kuten vihaa. Kuitenkin niinä hetkinä, kun tunnemme kiireellistä tarvetta puolustaa itseämme, kyyneleet alkavat joskus valua hallitsemattomasti. Tämä asettaa meidät haavoittuvaiseen ja epäedulliseen asemaan. Onko sinulle koskaan käynyt näin?

Tunnemme olomme niin avuttomaksi, kun emme voi riidellä, koska emme voi hallita itkuamme ja nyyhkytämme. Ja vaikka tämä reaktio on luonnollinen, se saa meidät tuntemaan olomme heikoksi ja suojaamattomaksi ihmiseltä, jonka koemme tällä hetkellä hyökkääväksi.

Miksi sitten itkemme, kun todella haluamme huutaa, vaatia kunnioitusta ja puolustaa itseämme? Totuus on, että tunteiden hallinta ei ole aina niin helppoa kuin haluaisimme sen olevan.

Miksi me joskus itkemme, kun olemme vihaisia?

Miksi itkemme, kun olemme vihaisia? Tunteet ottavat meistä vallan.

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, että monet meistä itkevät, kun olemme vihaisia. Jos näin tapahtuu sinulle, se ei tarkoita, että olet rikki tai heikko tai että sinulla on ongelma.

Totuus on, että on täysin mahdollista kokea useita tunteita samanaikaisesti. Siksi, vaikka saatat olla vihainen, voit myös tuntea kipua ja surua samanaikaisesti. Tämä voi johtaa yhtenäiseen tunneilmaisuun, joka ilmenee vihaisten kyynelten muodostumisena.

Esimerkiksi kumppanisi kommentti voi suututtaa sinua ja saada sinut vihaiseksi. On kuitenkin todennäköistä, että tunnet myös surua kumppanisi sanoessa niin kovia sanoja, koska sinulla on emotionaalinen side häneen. Nöyryytetty, loukkaantunut tai hylätty olo voi aiheuttaa suurta henkistä kipua.

On kuitenkin myös totta, että sosialisaatiolla on perustavanlaatuinen rooli siinä, miten ilmaisemme tunteitamme. Siksi naiset itkevät todennäköisemmin kuin miehet, kun he ovat vihaisia.

Tämä johtuu siitä, että miessukupuoli ei aina osaa ilmaista tämäntyyppisiä tunteita. Sosiaalisella ja kulttuurisella tasolla miesten katsotaan usein olevan parempia ilmaiseen vihaa, korottamaan ääntään tai lyömään esineitä. Toisaalta naisten odotetaan olevan alistuvia, herkkiä ja haavoittuvia.

Lisäksi liiallinen ja toistuva itku voi olla osoitus syvemmästä tunneongelmasta. Se voi olla esimerkiksi piilevän ahdistuneisuushäiriön, mahdollisen masennusjakson tai aiemman tunnekivun ilmentymä. Olet ehkä lukinnut nuo tunteet sisääsi, mutta tietyt tilanteet voivat laukaista ne.

Voiko itkemisestä olla hyötyä?

Älä pelkää itkeä: itkeminen on luonnollinen, välttämätön fysiologinen toiminto, jolla on monia etuja. Kun itkemme, kehossamme vapautuu mm. oksitosiinia ja endogeenisiä opioideja. Nämä ovat aineita, jotka auttavat hidastamaan sydämen sykettä ja rauhoittumaan.

Tämän vuoksi itkeminen voi auttaa vähentämään stressiä, vapauttamaan psyykkisiä jännitteitä ja jopa poistamaan myrkkyjä. Itkemisestä ei kuitenkaan aina ole hyötyä.

Jos itket jatkuvasti ja vain “kylvet” surussa, emotionaalinen ahdistus voi lisääntyä. Seurauksena on, että olet vieläkin ahdistuneempi ja surullisempi.

Lisäksi on useita tilanteita, joissa itkeminen ei ole sopivaa, kuten työkokous. Vaikka kyseessä on arvokas tunteiden hallintatyökalu, on tärkeää hyödyntää sitä oikealla tavalla ja oikeaan aikaan.

Muut vihan tunteen vaikutukset

Vaikka monet ihmiset yrittävät järkeistää tunteitaan, ne liittyvät läheisesti kehomme reaktioihin. Tunnemme tunteemme kehossamme ja ilmaisemme niitä kehomme kautta. Joten vaikka itkemme usein ollessamme vihaisia, vihalla on myös muita vaikutuksia kehoon.

Esimerkiksi:

  • Elimistö vapauttaa suuria määriä kortisolia ja adrenaliinia. Tunnemme stressiä ja varaudumme kohtaamaan mahdolliset vaarat.
  • Verenpaine ja syke kohoavat.
  • Puristava tunne rinnassa, hengitys-, puhe- tai nielemisvaikeudet.
  • Kehon lämpö lisääntyy ja henkilö voi punastua.
  • Lihasjännitys.
  • Näkökenttä voi kaventua.

Vinkkejä vihan hallintaan

Viha on normaali tunne. Jos et kuitenkaan osaa hallita sitä oikein, se voi johtaa henkilökohtaisiin, sosiaalisiin, työ- ja muihin ongelmiin. Siksi sinun tulee noudattaa joitain ohjeita tämän tunteen hallitsemiseksi:

  • Hengitystekniikoiden oppiminen on erinomainen tunnehallintatekniikka. Syvä hengitys voi vähentää fyysistä ja henkistä aktiivisuuttasi. Tämän seurauksena voit rauhoittua ja saada takaisin toimintasi hallinnan.
  • Itsevarma viestintä on välttämätöntä. Jos osaat ilmaista mielipiteesi, pyyntösi ja tarpeesi asianmukaisesti, pystyt välttämään konflikteja ja tuskallisia tilanteita.
  • Opi ilmaisemaan itseäsi asianmukaisesti. On tärkeää päästää tunteistasi ulos. Voit tehdä tämän jakamalla tunteesi jonkun kanssa, johon luotat, tai kokeilla terapeuttista kirjoittamista.

Miksi itkemme, kun olemme vihaisia

Viha on luonnollinen ja tarpeellinen tunne. Se varoittaa kehoamme, että joku loukkaa oikeuksiamme tai että fyysinen tai henkinen koskemattomuus on vaarassa.

Lisäksi se mobilisoi puolustuksemme, jotta voimme ratkaista ongelman. Kuitenkin, jos itkemme ollessamme vihaisia, emme ehkä pysty toimimaan normaalisti. Tai emme ehkä tee sitä sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa.

Muista, että sinulla on täysi oikeus itkeä, romahtaa tai huutaa. Sinulla on oikeus ilmaista itseäsi. On kuitenkin tärkeää valita oikea aika ja paikka itseilmaisulle. Tee se esimerkiksi yksityisessä paikassa tai luotettavan henkilön seurassa.

Jos tunteesi alkavat vallata sinut konfliktien ilmaantuessa, parasta on poistua tilanteesta. Ota hetki rauhoittumiseen ja jatka sitten keskustelua. Tällä tavalla tunnet olevasi paljon valmiimpi ratkaisemaan tilanteen onnistuneesti.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Miten itkeminen raskauden aikana vaikuttaa sikiöön?
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Miten itkeminen raskauden aikana vaikuttaa sikiöön?

Raskaus on ilouutinen monelle naiselle, mutta monelle ei tule mieleen, että kaikki mitä äiti tekee raskauden aikana, vaikuttaa myös sikiön kehityks...



  • Brody, L. R. (1984). Sex and age variations in the quality and intensity of children’s emotional attributions to hypothetical situations. Sex roles11(1), 51-59.
  • Gračanin, A., Bylsma, L. M., & Vingerhoets, A. J. (2014). Is crying a self-soothing behavior?. Frontiers in Psychology5, 502.
  • Bylsma, L. M., Croon, M. A., Vingerhoets, A. J., & Rottenberg, J. (2011). When and for whom does crying improve mood? A daily diary study of 1004 crying episodes. Journal of Research in Personality45(4), 385-392.