Negatiivinen kehonkuva ja sen vaikutukset itsetuntoon

Suhtautuminen omaan kehoosi vaikuttaa henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiisi. Tässä artikkelissa kerromme negatiivisen kehonkuvan vaikutuksista ja ongelman selättämisestä.
Negatiivinen kehonkuva ja sen vaikutukset itsetuntoon

Viimeisin päivitys: 17 marraskuu, 2021

Vältätkö peiliin katsomista, jotta sinun ei tarvitsisi nähdä omaa kuvajaistasi? Onko olosi kiusaantunut tilanteissa, joissa sinun on esiteltävä kehoasi julkisesti, esimerkiksi uimarannalla tai uimahallissa? Ovatko intiimit suhteesi epätyydyttäviä, koska et ole tyytyväinen fysiikkaasi? Negatiivinen kehonkuva voi aiheuttaa paljon epämukavuutta.

Tällöin se voi vaikuttaa haitallisesti itsetuntoon ja näin jokapäiväiseen elämään. Tästä syystä on tärkeää tietää, mitä kehonkuva tarkoittaa ja miten sitä voi parantaa.

Kehonkuva ei viittaa ulkomuotoon, vaan jokaisen yksilön käsitykseen omasta kehostaan, tapaan nähdä se. Vanhemmiten moni ihmettelee omia nuoruuskuvia katsellessaan, miten he ovatkaan voineet ajatella kehostaan niin negatiivisesti, vaikka olivat niin timmissä kunnossa. Subjektiivisuudella on siis kehonkuvassa erittäin merkittävä rooli.

Mikä on negatiivinen kehonkuva?

Negatiivinen kehonkuva on hoidettavissa
Jokaisella on käsitys omasta kehostaan, ja se voi olla positiivinen tai negatiivinen.

Kehonkuva on se käsitys, joka henkilöllä on omasta kehostaan. Se on se mielikuva, joka hänellä on itsestään fyysisesti ja miten hän uskoo muiden näkevän itsensä. Se on ennen kaikkea subjektiivinen näkemys, johon kuuluvat omaan kehoon kohdistuvat ajatukset, asenteet ja tunteet.

Kun kehonkuva on realistinen ja tasapainoinen, ja henkilö voi siksi hyvin omissa nahoissaan, kehonkuvan voidaan sanoa olevan positiivinen. Sen sijaan negatiivinen kehonkuva on sellainen, joka vastaa kehnosti todellisuutta ja saa henkilön vaivaantuneeksi, ahdistuneeksi ja häpeilemään.

Miten negatiivinen kehonkuva vaikuttaa itsetuntoon?

Itsetunto on henkilön subjektiivinen käsitys omasta arvostaan. Se on se arvo, jonka henkilö antaa itselleen sen näkemyksen perusteella, joka hänellä on ominaisuuksistaan, ja oma olo, käytös ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa riippuvat siitä.

Tästä samasta syystä hyvä itsetunto on perustavanlaatuinen asia, jos haluaa nauttia hyvistä ihmissuhteista ja henkilökohtaisesta hyvinvoinnista.

Itsetunto liittyy läheisesti kehonkuvaan. Henkilöllä, joka näkee kehonsa positiivisesti, on parempi itsetunto kuin henkilöllä, jolla on negatiivinen käsitys omasta kehostaan.

On vaikea kiistää, etteikö fyysisestä ulkomuodosta olisi tulossa yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa, ja että ihmiset tuomitsevat sekä itsensä että muut ihmiset sen perusteella. Ihmiset, joilla on negatiivinen kehonkuva, näkevät itsensä riittämättöminä ta puutteellisina suhteessa sosiaalisesti hyväksyttyihin standardeihin.

Kaiken tämän vuoksi heidän itsetuntonsa laskee. Tämä voi johtaa ahdistukseen, masennukseen, syömishäiriöihin ja moniin muihin ongelmiin.

Miten negatiivinen kehonkuva oireilee?

Negatiivinen kehonkuva voi rajoittaa arkielämää

Yleensä negatiivinen kehonkuva on helppo tunnistaa itsellään, koska henkilö huomaa sen aiheuttamat epämiellyttävät tunteet omaa kehoaan kohtaan.

Sosiaalinen paine lisää kuitenkin entisestään ihmisten tyytymättömyyttä omaan kehoonsa. Tällaisesta suhtautumisesta on tullut normaalia. Jos siis haluat tietää, kärsitkö negatiivisesta kehonkuvasta, voit pohtia seuraavia siihen viittaavia merkkejä:

  • Häpeilet kehoasi ja ulkonäköäsi.
  • Keskityt liikaa tiettyihin vikoihin tai kohtiin kehossasi, ja näin niiden merkitys korostuu mielessäsi.
  • Saatat pakonomaisesti esimerkiksi tutkia omia vikojasi, puristella itseäsi tai punnita itseäsi.
  • Vältät katsomasta peiliin mahdollisimman paljon, koska se tuntuu epämukavalta.
  • Negatiiviset tunteet omaa kehoasi kohtaan rajoittavat päivittäistä elämääsi. Toisin sanoen et mielelläsi osallistu sellaisiin aktiviteetteihin, joissa joutuu esittelemään omaa kehoaan (esimerkiksi uimarannalle tai uimahalliin meneminen). Tunnet myös olosi estyneeksi ollessasi tekemisissä muiden ihmisten kanssa.

Miten ongelmaa voidaan hoitaa?

Kognitiivis-behavioraalinen terapia on osoittautunut kaikkein tehokkaimmiksi menetelmäksi negatiivisen kehonkuvan hoidossa. Se voi auttaa tunnistamaan ja muovaamaan toimimattomia ajatuksia ja kritisoivaa sisäistä vuoropuhelua, joka ylläpitää ongelmaa.

Myös rentoutustekniikoiden opettelu voi tulla tarpeeseen ahdistuksen lievittämiseksi tai sellaisten menneiden kokemusten tai traumojen työstämiseksi, jotka saattavat myötävaikuttaa huonoon minäkuvaan ja alhaiseen itsetuntoon. Mutta ennen kaikkea henkilön on kehitettävä työkaluja käsitelläkseen paineita muiden ihmisten ja median taholta sekä opittava hyväksymään oma kehonsa.

Psykologi voi auttaa parantamaan itsetuntoa

Negatiivinen kehonkuva voi estää yhteyden saamista muihin ihmisiin, vaikuttaa suoriutumiseen töissä ja haitata parisuhdetta. Lisäksi se voi aiheuttaa suurta ahdistusta, masennusta ja alhaisen itsetunnon. Jos siis samaistuit lukemaasi, ota epäröimättä yhteys ammattilaiseen.

Muista, että näkemykset ovat hyvin subjektiivisia. Oman kehonsa hyväksyminen liittyy usein enemmän sisäisiin psyykkisiin resursseihin kuin varsinaiseen ulkonäköön. Tämä merkitsee sitä, että sinun tulisi yrittää kehittää psykologisia työkaluja, jotka auttavat sinua käsittelemään sosiaalista painetta.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Mistä minäkäsitys muodostuu?
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Mistä minäkäsitys muodostuu?

Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin siitä, mistä minäkäsitys muodostuu ja millaiset tekijät siihen vaikuttavat. Jatka siis lukemista!



  • Alleva, J. M., Sheeran, P., Webb, T. L., Martijn, C., & Miles, E. (2015). A meta-analytic review of stand-alone interventions to improve body image. PLoS One10(9), e0139177.
  • Slade, P. D. (1994). What is body image? Behaviour Research and Therapy, 32(5), 497–502. https://doi.org/10.1016/0005-7967(94)90136-8
  • Tiggemann, M. (2011). Sociocultural perspectives on human appearance and body image. In T. F. Cash & L. Smolak (Eds.), Body image: A handbook of science, practice, and prevention (p. 12–19). The Guilford Press.