Hyvänlaatuiset kasvaimet: kaikki mitä niistä tulee tietää
Hyvänlaatuiset kasvaimet ovat joukko ihosairauksia, joiden puhkeamisen syy vaihtelee. Niiden luokittelu perustuu usein alueeseen jolla ne esiintyvät, kokoon, väriin, jakautumiseen sekä muihin oireisiin. Yleensä ne eivät aiheuta syytä huoleen esteettisen muutoksen lisäksi.
Journal of Cutaneous and Aesthetic Surgery -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan nämä ihon muutokset tapahtuvat, kun iholla esiintyy yksi tai useampi aiheuttaja. Vaikka hyvänlaatuiset kasvaimet eivät yleensä ole vakavia, on suositeltavaa ottaa yhteyttä ihotautilääkäriin oikean diagnoosin varmistamiseksi. Haluatko tietää aiheesta enemmän? Jatka lukemista!
Miksi hyvänlaatuisia kasvaimia muodostuu?
Kuten kaikki kasvaimet, hyvänlaatuinen kasvain on massa epänormaaleja soluja. Mikä erottaa ne pahanlaatuisista kasvaimista on kuitenkin se, että ne eivät vaikuta ympäröiviin kudoksiin tai leviä muihin kehonosiin.
Tämän tyyppisiä kasvaimia ympäröi suojakapseli, joka helpottaa niiden poistamista. Verikokeet, kuvantamismenetelmät (kuten röntgen) tai koepalan ottaminen auttavat selvittämään, onko kasvain pahanlaatuinen vai hyvänlaatuinen.
Hyvänlaatuisten kasvainten eri tyypit
Useimmat ihmiset kokevat monenlaisia ihomuutoksia elämänsä aikana. Lääkärit, joilla on asianmukainen koulutus ja kokemus, pystyvät luokittelemaan suurimman osan näistä ihomuutoksista kliinisen tutkimuksen avulla.
Adenooma
Adenooma on hyvänlaatuinen pintakudoksen kasvain, joka syntyy tali- tai hikirauhasista. Yleisiä esimerkkejä ovat:
- Rasvainen adenooma
- Apokriininen tubulaarinen adenooma
- Hydradenooma
Fibrooma
Dermatofibrooma on yksi yleisimmistä pehmytkudoksen ihokasvaimista. Itse asiassa se edustaa noin 3 % dermatopatologisten laboratorioiden vastaanottamista näytteistä.
Mikäli klassiset kliiniset sekä patologiset oireet ovat läsnä, diagnoosin tekeminen on yleensä helppoa. Se on yleinen keski-ikäisillä aikuisilla, ja sitä esiintyy hieman enemmän naisilla kuin miehillä. Nämä kasvaimet sijaitsevat usein raajoissa ja näyttävät pieniltä, koholla olevilta, hyperkeratoottisilta ihokyhmyiltä, joiden pinta on punaruskea.
Lipooma
Lipoomasta kärsivät potilaat valittavat usein pehmeästä, liikkuvasta kudosmassasta, joka tuntuu ihon alla. Kasvaimet ovat yleensä kivuttomia, elleivät ne tunkeudu niveliin, hermoihin tai verisuoniin.
Yleensä ne ovat hyvänlaatuisia, eikä niillä ole pahanlaatuisen muutoksen riskiä. Ennuste on erittäin hyvä. Kun lipooma on poistettu, se ei yleensä uusiudu. On kuitenkin välttämätöntä, että lipoomaa ympäröivä kuitukapseli poistetaan kokonaan uusiutumisen estämiseksi.
Myooma
Leiomyoomat ovat sileän lihaksen hyvänlaatuisia kasvaimia, ja niitä esiintyy useimmiten keski-ikäisten naisten kohdun seinämässä, maha-suolikanavassa, ihossa sekä alaraajoissa.
Kliiniset sidekudoskasvaimet, esimerkiksi fibroidit ja lipoomat, muistuttavat oireiltaan myoomaa. Onkin tärkeää erottaa samantapaiset sairaudet toisistaan koepalojen perusteella.
Osteokondrooma
Osteokondroomat ovat yleisiä; ne edustavat itse asiassa 20-50 % kaikista hyvänlaatuisista luukasvaimista. Ne voivat olla yksittäisiä tai esiintyä pienissä ryppäissä. Yksittäisten kasvainten ennuste on hyvä, ja pahanlaatuinen muutos tapahtuu vain noin 1 prosentissa tapauksista.
Useimmat yksittäiset kasvaimet ovat pieniä ja oireettomia. Tämän ihotaudin diagnosointi ja hoito vaatii kuitenkin eri terveydenhoitoalan ammattilaisten yhteistyötä.
Luomi
Luomet ovat pigmentoituneita ihovaurioita. Niitä voi ilmetä syntymästä lähtien ja ne voivat muuttua pahanlaatuisiksi, mikäli henkilö altistaa ihoa toistuvasti auringon UV-säteilylle ilman asianmukaista aurinkosuojaa. Pigmentoidun vaurion ominaisuuksien A-E -arvioinnin lisäksi luomien tutkimista ohjaavat erityiset dermatoskooppiset menetelmät.
Suosittelemme käyttämään aurinkovoidetta sekä tarkistamaan iholla olevat luomet säännöllisesti melanooman kehittymisen välttämiseksi. Liiallista solariumin käyttöä on myös syytä välttää.
Hyvänlaatuisten kasvainten oireet
Osa ihon hyvänlaatuisista kasvaimista on täysin oireettomia. Kokonsa vuoksi ne voidaan kuitenkin helposti havaita palpaation eli käsin tehtävän tutkimuksen avulla. Muita yleisiä oireita ovat:
- Kipu ympäröivässä kudoksessa
- Ihon pinta on koholla
- Kihelmöinti, pistely tai tunnottomuus
- Kutina
Hyvänlaatuisten kasvainten oikea diagnoosi
Useimmissa tapauksissa, kun potilas menee poistattamaan kasvaimen, kirurgi poistaa sekä kasvaimen että pienen palan normaalia kudosta kasvaimen ympäriltä. Tämä auttaa myös lopullisen diagnoosin tekemisessä. Osa hyvänlaatuisista kasvaimista voi uusiutua mikäli leikkaus epäonnistuu ja kaikkea kasvainkudosta ei saada poistettua.
Lisäksi monia ihonkasvaimia ei voida kunnolla tutkia ihon pinnalta käsin, ja ne voidaan diagnosoida hyvänlaatuisina ihokasvaimina ilman riittävää tutkimusta.
American Family Physician -lähteen mukaan kaikki kasvaimet, joiden diagnoosi on epävarma, tulisi poistaa tarkempaa tutkimusta varten. Näin pyritään estämään pahanlaatuisten kasvainten kehittyminen.
Mitkä ovat hoitovaihtoehdot?
Hyvänlaatuisten kasvainten hoito tapahtuu yleensä esteettisistä syistä. Mikäli katsotaan tarpeelliseksi, hoitomenetelmät vaihtelevat yksinkertaisesta yksittäisen kasvaimen tai kasvasryppään kirurgisesta poistosta Mohsin mikrografiseen leikkaukseen anatomisesti kriittisistä paikoista.
On olemassa myös rajumpia hoitovaihtoehtoja. Ennen näiden hoitomuotojen käyttöä lääkäri arvioi hoidon hyötyjä ja haittoja sekä potilaan paranemista. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja ovat:
- Poisto saksilla tai partaterällä
- Curettage elektrodisikaatiolla (sähkökirurgia)
- Ihon kuluttaminen
- Kemiallinen käsittely salisyylihapolla
- Sädehoito
- Laserkirurgia ja kryoterapia
Ihotautilääkärin konsultointi
Hyvänlaatuiset kasvaimet eivät yleensä aiheuta suuria ongelmia tai ole vaaraksi henkilön terveydelle. Tästä huolimatta on tärkeää käydä ihotautilääkärillä säännöllisesti. Tällä tavoin voidaan välttää vakavien ongelmien kehittyminen.
Onneksi on olemassa laaja valikoima erilaisia hoitovaihtoehtoja kasvainten poistamiseksi, silloin kun ne ovat esteettisesti häiritseviä. Ihotautilääkäri osaa auttaa sinua valitsemaan juuri sinulle parhaan hoitomuodon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Khandpur S, Ramam M. Skin tumours. J Cutan Aesthet Surg. 2012;5(3):159-162. doi:10.4103/0974-2077.101368
- Luba MC, Bangs SA, Mohler AM, Stulberg DL. Common benign skin tumors. Am Fam Physician. 2003 Feb 15;67(4):729-38. PMID: 12613727.
- Higgins JC, Maher MH, Douglas MS. Diagnosing Common Benign Skin Tumors. Am Fam Physician. 2015 Oct 1;92(7):601-7. PMID: 26447443.
- Pariser RJ. Benign neoplasms of the skin. Med Clin North Am. 1998 Nov;82(6):1285-307, v-vi. doi: 10.1016/s0025-7125(05)70416-8. PMID: 9889749.
- Iacobelli J, Harvey NT, Wood BA. Sebaceous lesions of the skin. Pathology. 2017 Dec;49(7):688-697. doi: 10.1016/j.pathol.2017.08.012. Epub 2017 Oct 25. PMID: 29078997.
- Han TY, Chang HS, Lee JH, Lee WM, Son SJ. A clinical and histopathological study of 122 cases of dermatofibroma (benign fibrous histiocytoma). Ann Dermatol. 2011 May;23(2):185-92. doi: 10.5021/ad.2011.23.2.185. Epub 2011 May 27. PMID: 21747617; PMCID: PMC3130861.
- Luzar B, Calonje E. Cutaneous fibrohistiocytic tumours – an update. Histopathology. 2010 Jan;56(1):148-65. doi: 10.1111/j.1365-2559.2009.03447.x. PMID: 20055912.
- Elwood JM, Jopson J. Melanoma and sun exposure: an overview of published studies. Int J Cancer. 1997 Oct 9;73(2):198-203. doi: 10.1002/(sici)1097-0215(19971009)73:2<198::aid-ijc6>3.0.co;2-r. PMID: 9335442.
- Murphey MD, Choi JJ, Kransdorf MJ, Flemming DJ, Gannon FH. Imaging of osteochondroma: variants and complications with radiologic-pathologic correlation. Radiographics. 2000 Sep-Oct;20(5):1407-34. doi: 10.1148/radiographics.20.5.g00se171407. PMID: 10992031.