Syöpäsolut: kaikki mitä tarvitsee tietää

Syöpäsolujen DNA:ssa on nähtävissä mutaatioita – muutoksia, jotka muuttavat niiden perimää. Tämä tapahtuu useista syistä, mukaan lukien perinnölliset tekijät, huonot elintavat tai altistuminen myrkyllisille aineille.
Syöpäsolut: kaikki mitä tarvitsee tietää

Kirjoittanut Edith Sánchez

Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Tähän päivään mennessä tiedemiehet ovat tunnistaneet yli 100 erilaista syöpää. Kyseinen sairaus koskettaa kaikkia nisäkkäitä, paitsi jyrsijää nimeltä kaljurotta. Sairauden varhainen havaitseminen parantaa ennustetta huomattavasti, minkä vuoksi tutkijat keskittyvät jäljittämään ja seulomaan yleisimpiä syöpiä iän mukaan. Tässä artikkelissa kerromme millaisia syöpäsolut ovat ja miten ne eroavat normaaleista soluista.

Mitä syöpä on?

Syöpä on prosessi, jossa normaalit solut läpikäyvät muutoksia nimeltä mutaatiot. Tämän seurauksena ne alkavat lisääntyä hallitsemattomasti. Tämä tapahtuu geneettisen alttiuden takia, mutta myös elämäntapojen ja ympäristötekijöiden seurauksena.

Jotta elimistö toimisi kunnolla, solujen synnyn ja kuoleman välillä on oltava tasapaino. Elimistöllä on omat mekanisminsa tämän tasapainon ylläpitämiseksi, mutta kun ne pettävät, alkaa hillitön solujen lisääntyminen, mikä synnyttää kasvaimia.

Syöpäsolut syntyvät mutaation seurauksena
Geenimutaatiot saavat solut lisääntymään hallitsemattomasti.

Syövän luokittelu syöpäsolujen mukaan

Riippuen soluista, joista syöpä saa alkunsa, sairaus voidaan luokitella viidellä tavalla:

  • Karsinooma: Kun syöpäsolut ovat ihossa tai sisäelinten ulkopinnoilla. Tämä on yleisin tyyppi.
  • Sarkooma: Syöpä on lähtöisin sidekudoksen soluista, eli luista tai pehmytkudoksista. Jälkimmäisiin kuuluvat lihakset, verisuonet ja muut tukikudokset.
  • Myelooma: Tämän tyypin syöpä on peräisin luuytimen soluista.
  • Lymfooma: Tässä tapauksessa syöpäsolut ovat lymfosyyttejä, jotka kuuluvat immuunijärjestelmään.
  • Leukemia: Ilmenee kun luuydin tuottaa liikaa epäkypsiä valkosoluja. Tätä pidetään verisyöpänä.

Käy tutustumassa myös tähän artikkeliin: Ravitsevat ruokavaihtoehdot leukemiapotilaille

Miten normaalit solut ja syöpäsolut eroavat toisistaan?

Normaalien solujen ja syöpäsolujen välillä on monia eroavaisuuksia. Ensimmäinen näistä on se, että normaalit solut lakkaavat lisääntymästä niiden määrän ollessa riittävä suorittaakseen vastaavan tehtävänsä. Syöpäsolut sen sijaan eivät pysy hallinnassa.

Muut merkittävät eroavaisuudet liittyvät solujen vuorovaikutukseen. Syöpäsolut eivät reagoi muiden kudosten lähettämiin signaaleihin, kun taas normaalit solut tekevät näin.

Kun normaalit solut vaurioituvat tai ikääntyvät, ne joko korjautuvat tai kuolevat. Tämä on oikeanlainen kehityskulku normaalien toimintojen suorittamiseksi ja ylläpitämiseksi. Syöpäsolut sen sijaan eivät toimi näin. Tämä selittää osaltaan niiden epäsäännöllisen ulkomuodon ja tuman koon kasvun.

Mitä taas adheesioon eli kiinnittymiseen tulee, normaalit solut erittävät aineita joiden avulla ne yhdistyvät toiseen soluryhmään. Syöpäsolut eivät toimi näin, vaan pikemminkin kulkeutuvat elimistössä aiheuttaen metastaaseja – toisin sanoen muodostavat uusia kasvaimia lähelle tai kauas alkuperäisestä alueesta. 

Mitä sitten ovat kasvaimet?

Kasvaimet ovat näin ollen massoja, jotka muodostuvat minkä tahansa elimistön kudoksen soluryhmän hallitsemattomasta lisääntymisestä. Kaikki kasvaimet eivät ole automaattisesti merkki syövästä, joten niiden erottaminen on tärkeää.

Kasvain on hyvänlaatuinen silloin, kun sen kasvu ei ole kohtuutonta eikä aggressiivista. Se ei myöskään valloita lähikudoksia eli metastasoi – toisin sanoen se ei leviä muihin kehon elimiin. Sen sijaan kasvain on pahanlaatuinen silloin, kun massa koostuu syöpäsoluista ja voi tämän seurauksena valloittaa lähikudoksia ja kulkeutua jopa muille kehonalueille.

Mitkä ovat syövän vaiheet?

Syöpätaudin prosessi kulkee syöpäsolujen muodostumisesta siihen, kunnes syöpä saavuttaa terminaalivaiheensa. Tämä voi viedä kuukausia, vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Kehitys ei ole aina samanlaista ja siihen liittyviä tekijöitä on lukemattomia.

Syövän vaiheet ovat seuraavat:

  • Vaihe 0. Viittaa hetkeen, jolloin mutaatiosta syntyneet syöpäsolut ilmaantuvat. Tämä on pisin vaihe ja siihen kuuluu solujen hallitsematonta lisääntymistä. Se ei aiheuta oireita ja diagnoosi on tässä vaiheessa epätodennäköinen.
  • Vaihe I. Tätä kutsutaan in situ -vaiheeksi, jossa syöpämuutos on jo havaittavissa mikroskoopissa. Joissakin syöpätyypeissä voidaan tehdä varhainen diagnoosi.
  • Vaihe II. Syöpäsolut alkavat levitä viereisiin kudoksiin, ja tämä tunnetaan paikallisena leviämisenä. Joissakin tapauksissa oireita ilmenee jo tässä vaiheessa.
  • Metastaasi eli vaihe III. Tauti leviää ja vaikuttaa muuallekin kuin kasvaimen syntyalueelle ja viereisiin kudoksiin. Oireita ilmenee, ja ne voivat olla voimakkaitakin.
  • Vaihe IV: Terminaalivaihe viittaa etenevään ja parantumattomaan sairauteen. Oireet ovat voimakkaita, erityisesti tunnusomaista kovaa kipua, johon voidaan antaa vain palliatiivista hoitoa.

Mitkä ovat yleisimmät hoitomuodot?

Syöpään on olemassa useita hoitomuotoja, ja useimmiten niitä käytetään yhdessä. Hoitohenkilökunta arvioi mikä on paras vaihtoehto jokaisesta tapauksesta ja protokollasta riippuen. Jokainen maa on luonut syöpähoidon ohjenuorat laatiakseen asianmukaiset protokollat.

Leikkaus

Leikkauksilla poistetaan kiinteitä kasvaimia. Mahdollisten primaarista muutosta ympäröivien mikroskooppisten muutosten poistaminen ei yleensä riitä, minkä vuoksi leikkaus yhdistetään usein kemoterapiaan tai sädehoitoon.

Kemoterapia

Tässä hoidossa käytetään lääkkeitä tai kemikaaleja syöpäsolujen tuhoamiseksi. Se estää näitä kasvaimia kasvamasta ja lisääntymästä. Se voi kuitenkin vahingoittaa myös terveitä soluja.

Sädehoito

Sädehoito on toimenpide, jossa käytetään röntgensäteitä tai muita hiukkasia syöpäsolujen tappamiseen. Se auttaa myös kutistamaan kasvaimia.

Muut vaihtoehdot

Muita syöpähoitoja ovat immunoterapia, kohdennettu hoito, hormonihoito ja kantasolusiirrot. Täsmälääketiede auttaa määrittämään, mikä sopii parhaiten jokaiselle potilaalle.

Monitieteellinen hoitoryhmä määrittää parhaan syöpähoidon jokaisen potilaan kohdalla.

Terveelliset elämäntavat syöpäsolujen ehkäisyssä

Terveelliset elämäntavat ovat paras keino ehkäistä syöpää. Eräillä hyvin yksinkertaisilla toimilla voidaan pyrkiä ehkäisemään tämän vaarallisen sairauden kehittymistä. Näitä yleisiä ohjeistuksia kannattaa noudattaa:

  • Vältä tupakointia: Tupakointi on yhdistetty voimakkaasti keuhkosyöpään.
  • Ylläpidä terveellistä ruokavaliota: Kasvisten syömisellä on osoitettu olevan hyödyllisiä vaikutuksia.
  • Harrasta liikuntaa säännöllisesti.
  • Suojaa itsesi auringolta: Ihosyöpä voi kehittyä ultraviolettisäteiden vaikutuksesta.
  • Ota rokotteita: Tätä nykyä meillä on rokotteet B-hepatiittia ja ihmisen papilloomavirusta vastaan. Ensimmäinen ehkäisee maksa- ja jälkimmäinen kohtusyöpää.
  • Käy lääkärintarkastuksissa: Ajoittaiset tarkastukset ovat helppo ja edullinen toimenpide, joka auttaa ehkäisemään pahanlaatuisten muutosten etenemistä.
  • Mammografia, kolonoskopia ja kohdun sytologia ovat osoittautuneet tehokkaiksi menetelmiksi jo vuosien ajan.

Syöpäsolut vaativat hoitoa

Syöpä muuttaa potilaan ja tämän läheisten elämää. Tästä syystä ei voi koskaan liikaa korostaa ehkäisyn merkitystä terveellisten elämäntapojen ja itsestä huolehtimisen kautta.

Nykyään tiede tarjoaa monia mahdollisuuksia havaita tämä sairaus ajoissa ja hoitaa se suurella todennäköisyydellä onnistuneesti. Syövän sairastettuaan on myös oltava tarkkaavainen, sillä uusiutumisen mahdollisuus on aina olemassa, erityisesti kroonisten sairauksien kohdalla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Montalvo-Javé, E. E., Rojas, S. K., Cejudo, A. P., Ortega, R. V., & Kuba, E. B. (2013). Hallazgos de anatomía patológica en una serie clínica de colecistectomía electiva. ¿Es frecuente el cáncer in situ? Cirujano general, 35(1), 36-40.
  • David, L. P. B., & Duque, M. Á. C. (2008). Pacientes con cáncer en fase terminal-una mirada fenomenológica existencial. International Journal of Psychological Research, 1(2), 13-20.
  • Sánchez, N. C. (2013). Conociendo y comprendiendo la célula cancerosa: Fisiopatología del cáncer. Revista Médica Clínica Las Condes, 24(4), 553-562.
  • Clark, Matthew A., et al. “Soft-tissue sarcomas in adults.” New England Journal of Medicine 353.7 (2005): 701-711.
  • Charlot-Lambrecht, I., et al. “Mieloma múltiple.” EMC-Aparato locomotor 45.1 (2012): 1-13.
  • Arvelo, Francisco, Felipe Sojo, and Carlos Cotte. “Tumour progression and metastasis.” Ecancermedicalscience 10 (2016).
  • Menchón, S. “Modelado de las diversas etapas del crecimiento del cáncer y de algunas terapias antitumorales.” Universidad Nacional de córdoba (2007).
  • Faivre, J. “Detección sistemática del cáncer colorrectal.” EMC-Tratado de Medicina 23.3 (2019): 1-9.
  • Española, Española de Oncología Médica SEOM Sociedad, and S. E. D. del Dolor. “GADO: Guía para el abordaje interdisciplinar del dolor oncológico.” (2018).
  • López, Aly Gallo, and Director General ARCPER. “Medicina de precisión en oncología.” Medicina centrada en el paciente: reflexiones a la carta. Unión Editorial, 2018.
  • Fernández-Alonso, M. Carmen, and María Platón. “El sol, la piel y el cáncer.” (2019).
  • Roco, Ángela, et al. “Farmacogenética, tabaco, alcohol y su efecto sobre el riesgo de desarrollar cáncer.” Revista chilena de pediatría 89.4 (2018): 432-440.
  • VILLANUEVA, ADRIANA CASTILLO, and FIKRAT ABDULLAEV JAFAROVA. “Lectinas vegetales y sus efectos en el cáncer.” (2019).

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.