Sädehoito: mitä se on ja mihin sitä käytetään

24 tammikuu, 2021
Sädehoito on nyt tarkempaa ja siihen liittyy vähemmän haittavaikutuksia kuin silloin, kun se oli vasta alkutekijöissään. Tämän hoidon tarkoituksena on tuhota syöpäsoluja voimakkaalla säteilyllä.

Sädehoito on syöpään tarkoitettu hoitomuoto, joka perustuu ionisoivan säteilyn käyttöön gammasäteiden, protonien tai alfapartikkelien muodossa. Menetelmässä käytetään korkeaa taajuutta syöpäsolujen tappamiseen.

Kansallinen syöpäinstituutti määrittelee sen hoidoksi, jossa käytetään suuria säteilyannoksia kasvainten tuhoamiseksi ja kutistamiseksi. Se on paikallinen toimenpide, sillä tavoitteena on tuhota syöpäsoluja siellä missä niitä on.

Tämä hoitomuoto on ollut olemassa jo vuosisadan. Monet fysiikassa, onkologiassa ja tietotekniikassa otetut edistysaskeleet ovat kuitenkin saaneet aikaan huomattavia parannuksia tällä erikoisalalla.

Kuinka sädehoito toimii?

Sädehoidossa käytetään voimakasta energiaa syöpäsolujen DNA:n tuhoamiseksi aiheuttamalla pieniä rikkoutumia niiden sisälle. Näin ne eivät voi enää jakautua ja levitä.

Sädehoito on tehokas menetelmä, koska se kohdistuu suoraan syöpäsoluihin. Syöpäsolut lisääntyvät normaaleja soluja nopeammin eivätkä pysty korjaamaan sädehoidon aiheuttamia vaurioita, kun se toteutetaan tehokkaasti. Vaikka niiden lähellä olevat normaalit solut kärsivät myös sädehoidon seurauksena, ne kykenevät toipumaan hoitokertojen välillä.

Sädehoitoprosessi vie päiviä tai viikkoja, koska solukuolemaa ei tapahdu yhdellä ainoalla hoitokerralla. Kun syöpäsolut eivät kykene enää lisääntymään, elimistö voi hankkiutua niistä eroon luonnollisesti. Syöpäsolut siis hajoavat ja elimistö poistaa ne.

Sädehoito tuhoaa syöpäsoluja
Sädehoidon tarkoituksena on tappaa syöpäsoluja.

Tutustu myös tähän artikkeliin: Syöpähoitojen sivuvaikutukset

Kuka sädehoitoa antaa?

Sädehoitoon osallistuu useita lääketieteen ammattilaisia. Tavallisesti hoitohenkilökuntaan kuuluvat:

  • Sädetyksen syöpälääkäri. Tämä lääkäri on vastuussa kaikkien syöpään annettavien sädehoitojen valvomisesta, sillä hänellä on koulutus sen tekemiseen.
  • Sädehoidon erikoislääkäri. Tämä lääkäri on erikoistunut sädehoitoon. Hänen tehtävänään on varmistaa, että sädetyslaite toimii asianmukaisesti ja tuottaa oikean määrän säteilyä.
  • Dosimetristiteknikko. Tämä henkilö auttaa syöpälääkäriä ja sädehoidon erikoislääkäriä hoidon suunnittelussa.
  • Radioteknikko. Tämä henkilö vastaa sädetyslaitteen operoimisesta ja ohjeiden antamisesta potilaalle.
  • Sädehoitaja. Tällä henkilöllä on erityiskoulutus sädehoitoon ja hän voi avustaa potilasta ja kertoa hoidosta.

Huomaa, että hoito vaihtelee sädehoidon tyypin mukaan. Yleisimmät sädehoidon muodot ovat:

Lue myös: Kemoterapian eri muodot ja niiden ominaisuudet

Sädehoidon sivuvaikutukset

Sädehoito voi vaurioittaa terveitä soluja syöpäsolujen lähellä ja aiheuttaa sivuvaikutuksia siitäkin huolimatta, että normaalit solut pystyvät palautumaan hoidosta. Sivuvaikutukset vaihtelevat henkilöstä toiseen, mutta yleisimmät ovat:

  • Iho-ongelmat, kuten kuivuus, kutina tai kuoriutuminen, sekä rakkojen muodostuminen (katoavat yleensä muutaman viikon sisällä).
  • Jatkuva väsymys.

Sivuvaikutukset riippuvat siitä, mihin kohtaan kehoa potilas on sädehoitoa saanut:

  • Sädehoidon saaminen päähän ja kaulaan voi aiheuttaa suun ja ienten kuivumista ja haavaumia, nielemisvaikeuksia, leuan jäykkyyttä, pahoinvointia, hampaiden reikiä ja eräänlaista turvotusta, jota kutsutaan lymfedeemaksi.
  • Rintakehään annettu sädehoito voi aiheuttaa hengitys- tai nielemisvaikeuksia, rintojen tai nännien kipua, yskää, kuumetta ja rintakipua. Tätä kutsutaan myös sädehoidon aiheuttamaksi pneumoniitiksi (keuhkotulehdus) ja fibroosiksi.
  • Kun sädehoitoa annetaan mahalaukkuun ja vatsan alueelle, se voi johtaa pahoinvointiin ja oksenteluun tai ripuliin.
  • Lantion alueelle annettu sädehoito voi aiheuttaa ripulia, peräaukon verenvuotoa, pidätyskyvyttömyyttä, virtsarakon ärsytystä, erektiohäiriöitä ja siittiöiden määrän vähenemistä miehillä; naisilla puolestaan kuukautishäiriöitä ja varhaisten vaihdevuosien oireita.
Sädehoito on syövän hoitoon käytetty menetelmä
Sivuvaikutukset ovat tavallisia, kun kehon normaalit solut saavat säteilyä.

Sädehoito: yleisiä suosituksia

Ennen hoitoa kannattaa kysyä lääkäriltä, kuinka toimenpide toteutetaan ja mitä mahdollisia sivuvaikutuksia siihen voi liittyä. Lääkäri suosittelee luultavasti erityistä ruokavaliota, joka auttaa tulemaan toimeen haittavaikutusten kuten pahoinvoinnin ja syömisongelmien kanssa.

Elimistö käyttää runsaasti energiaa yrittäessään palautua hoitokertojen jälkeen. Tästä syystä suositellaan runsasproteiinista ja -kalorista ruokavaliota, jotta potilaan paino pysyisi sopivana. Tasapainoinen ateriasuunnitelma auttaa jaksamaan ilman että potilas uupuu.

Iho tarvitsee erityistä huolenpitoa, koska tähän elimeen säteilyä kohdistuu ensimmäisenä. Voiteiden ja muiden ihonhoitotuotteiden käyttöä ei kuitenkaan suositella ennen kuin asiasta kysytään hoitavalta lääkäriltä. Kannattaa käyttää löysää vaatetusta, jossa ei ole kuminauhoja hankaamassa sitä kehonaluetta, johon sädehoitoa on saatu — syynä on pääasiassa se, että näin vältetään ihon haavaumat ja hilseily.

  • Sánchez, N. C. (2013). Conociendo y comprendiendo la célula cancerosa: Fisiopatología del cáncer. Revista Médica Clínica Las Condes, 24(4), 553-562.
  • Bayo, N. (2001). Reacción celular ante la radiación. Radiobiología, 1(1), 9-11.
  • Guinot, J. L. (2004). Entre el miedo y la esperanza: la experiencia de afrontar un cáncer. Anaya-Spain.
  • Nejaim, Yuri, et al. “Racionalización de la dosis de radiación.” Revista estomatologica herediana 25.3 (2015): 238-245.
  • Torrecilla, José López, and Ernesto Bataller Alonso. “Situación de la braquiterapia en España. Análisis de complejidad y tiempos de preparación y tratamiento.” Revista de Oncología 3.2 (2001): 91-99.
  • Expósito, José, et al. “Variabilidad en los tratamientos con radioterapia externa. Estudio de los hospitales públicos de Andalucía.” Var Práct Méd Sist Nac Salud 3.2 (2009): 236-240.
  • García López, Andrea. “Radioisótopos de iodo con aplicaciones biomédicas.” (2017).
  • Villarín, Alfredo J. Lucendo, Laura Polo Araujo, and Jesús Noci Belda. “Cuidados de enfermería en el paciente con cáncer de cabeza y cuello tratado con radioterapia.” Enfermería Clínica 15.3 (2005): 175-179.
  • Heredia, Gilda Lucia Garcia, et al. “Manifestaciones bucales por radioterapia en pacientes geriátricos con cáncer de cabeza y cuello.” Revista Cubana de Estomatología 54.4 (2017): 1-11.
  • Montero, A., et al. “Control de síntomas crónicos: Efectos secundarios del tratamiento con Radioterapia y Quimioterapia.” Oncología (Barcelona) 28.3 (2005): 41-50.
  • Kelsey, Thomas, Raúl de Diego Burillo, and Justo Callejo Olmos. “Radioterapia y gonadotoxicidad femenina.” Preservación de la fertilidad en la paciente oncológica (2009): 43.