Kemoterapian eri muodot ja niiden ominaisuudet

Kemoterapian eri muodot ovat moninaisia, sillä jokainen niistä valitaan hoidettavan syövän ja potilaan tilan perusteella. Siksi haluammekin kertoa tässä artikkelissa tarkemmin kemoterapiassa käytettävien lääkinnällisten aineiden eli sytostaattien (solunsalpaajat) yleisimmistä esiintymismuodoista ja niiden tärkeimmistä ominaisuuksista.
Kemoterapian eri muodot ja niiden ominaisuudet
Mariel Mendoza

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Mariel Mendoza.

Kirjoittanut Toimitus

Viimeisin päivitys: 11 joulukuuta, 2022

Kemoterapia, kuten varmasti jo tiedätkin, on yksi eniten käytetyistä menetelmistä erilaisten syöpien hoidossa. Se käsittää laajan valikoiman erilaisia lääkkeitä, mikä puolestaan on johtanut siihen, että kemoterapian eri muodot ovat tämän päivänä lääketieteessä hyvin moninaisia.

Tämän tyyppisen hoidon tavoitteena on tuhota syöpäsolut sairauden leviämisen vähentämiseksi sekä syöpäsolujen tuhoamiseksi. Lääketieteessä ei kuitenkaan vielä ole kehitetty sellaisia kemoterapian muotoja, jotka vaikuttaisivat vain syöpäsoluihin, sillä ne vahingoittavat myös monia elimistön terveitä rakenteita aiheuttaen potilaissa voimakkaita haittavaikutuksia.

Katsotaanpa seuraavaksi, millaisia eri kemoterapian tyyppejä on olemassa ja mitkä niiden pääasialliset ominaisuudet ovat.

Alkyloivat aineet

Alkyloivat aineet saavuttavat korkeimman aktiivisuustasonsa solun lepovaiheen aikana, eivätkä ne ole spesifisiä solusyklille. Kemoterapiaan perustuvassa hoidossa niitä puolestaan ​​voidaan käyttää useina eri ​​tyyppeinä:

  • Sinappikaasun johdannaiset: Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi syklofosfamidi.
  • Etyleeni-imiinit: Esimerkiksi heksametyylimelamiini on yksi etyleeni-imiineihin kuuluvista lääkkeistä.
  • Hydratsiinit ja triatsiinit: Muun muassa altretamiini ja prokarbatsiini kuuluvat näiden sytostaattien piiriin.
  • Nitrosoureat: Nämä sytostaatit ovat ainutlaatuisia lääkkeitä siinä mielessä, että toisin kuin useimmat kemoterapiaan perustuvat hoidot, ne voivat ylittää veri-aivoesteen, joka on aivoja suojaava kalvo. Siksi ne voivat osoittautua hyödyllisiksi lääkkeiksi erityisesti aivokasvainten hoidossa.
  • Metallisuolat.

Vinka-alkaloidit

Vinka-alkaloidit ovat yksi kemoterapian eri muodoista, joita valmistetaan tietyistä kasveista. Vinka-alkaloideja tuotetaan esimerkiksi vinca roseasta (josta lääke on saanut myös nimensä) sekä Catharanthus roseasta. Tähän ryhmään kuuluvat myös taksaanit, joiden alkuperä löytyy Tyynenmeren rannikolta kotoisin olevasta lännenmarjakuusesta (Taxus brevifolia).

Kaikki kasveista valmistetut kemoterapiaan käytettävät alkaloidit, toisin kuin edellä mainittu alkyloivien aineiden ryhmä, ovat spesifisiä solusyklille. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että ne hyökkäävät soluihin sen mukaan, missä jakautumisvaiheessa ne ovat. Vinka-alkaloidien ja taksaanien lisäksi tähän ryhmään voidaan luokitella myös podofyllotoksiinit ja kamptotesiinin analogit.

Kemoterapian tavoitteena on syöpäsolujen tuhoaminen sairauden leviämisen vähentämiseksi sekä syöpäsolujen tuhoamiseksi
Lääkäri määrittelee hoidossa käytettävän kemoterapian muodon yhdessä hoidettavan potilaan suostumuksella.

Antibiootit

Monelle esimerkiksi bakteeritulehduksista tutut antibiootit ovat toinen kemoterapian eri muodoista, jotka valmistetaan luonnollisista aineista. Tässä tapauksessa niiden alkuperä ei kuitenkaan ole vica-alkaloidien tapaan kasviperäinen, sillä antibioottien tapauksessa Stretomyces-niminen sieni syntetisoi näiden lääkkeiden perusteet.

Kasvainten hoidossa nämä antibiootit vaikuttavat syöpäsoluihin solusyklin eri vaiheissa, eikä tiettynä ajankohtana, kuten aikaisemmissa tapauksissa on käynyt ilmi. Katsotaanpa seuraavaksi joitakin kemoterapiaan käytettävien antibioottien yleisimmistä esiintymismuodoista:

  • Antrasykliinit: Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa doksorubisiini tai epirubisiini. Näiden lääkkeiden on huomattu aiheuttavan kemoterapiaan osallistuvilla potilailla pitkäaikaisia ​​kardiotoksisia eli sydämelle myrkyllisiä vaikutuksia.
  • Kromomysiinit: Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi daktinomysiini.
  • Mitomysiini.
  • Bleomysiini.

Antimetaboliitit

Antimetaboliitit ovat eräs kemoterapian muodoista ja ne muistuttavat merkittävällä tavalla kehon soluissa olevia luonnollisia molekyylejä. Tällä tavoin, liittymällä solujen aineenvaihduntaan, ne jäävät huomaamatta ja pystyvät estämään solujen jakautumisen.

Antimetaboliitit luokitellaan niiden aineiden mukaan, joiden toimintaan ne vaikuttavat:

  • Foolihapon antagonisti: Tästä ryhmästä voimme mainita esimerkiksi metotreksaatin.
  • Pyrimidiinin antagonistit: Tähän ryhmään puolestaan kuuluvat muun muassa 5-fluorourasiili tai kapesitabiini.
  • Puriinin antagonistit: Näihin antimetaboliitteihin kuuluu esimerkiksi 6-merkaptopuriini.
  • Adenosiinideaminaasin (ADA) estäjät: Tästä ryhmästä voimme puolestaan mainita muun muassa kladribiinin, fludarabiinin, nelarabiinin ja pentostatiinin.
Kemoterapian haittapuolena on se, että se vahingoittaa myös monia elimistön terveitä rakenteita aiheuttaen potilaissa voimakkaita haittavaikutuksia

Topoisomeraasin estäjät

Topoisomeraasin estäjät ovat kemoterapiaan käytettäviä sytostaatteja, joiden vaikutus johtuu niiden kyvystä häiritä topoisomeraasi-nimisten entsyymien toimintaa (sekä I-ryhmän että II-ryhmän topoisomeraasit). Nämä entsyymit vastaavat solujen replikaatioon tarvittavan DNA:n rakenteen manipuloinnista. Tähän ryhmään kuuluvista lääkkeistä voimme mainita muun muassa irinotekaanin tai etoposidin.

Erilaiset antineoplastiset mikrobilääkkeet

Kuten tämän ryhmän nimikin jo osoittaa, nämä ovat kemoterapiassa käytettäviä aineita, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun ryhmään, koska ne ovat ainutlaatuisia sytostaatteja. Näiden lääkkeiden joukosta voimme muun muassa mainita seuraavat:

  • Mitotaani
  • Asparaginaasi ja pegaspargaasi
  • Estramustiini
  • Retinoidit

Lopuksi

Kuten olemme voineet huomata, jo yksistään kemoterapian eri muodot ja näihin ryhmiin kuuluvien lääkkeiden ominaisuudet ovat todella moninaisia. Kemoterapian lisäksi voimme löytää myös monia muita kemiallisia syövän hoitoon suunnattuja muotoja, kuten kohdennetut hoidot, immunoterapia sekä hormonihoito. Kaikkien näiden terapeuttisten menetelmien ansiosta lääketiede on ottanut syövän hoidossa valtavan suuria askeleita.

Edessämme oleva haaste on kuitenkin edelleen erittäin suuri, ja tutkimusta on jatkettava tiuhaan tahtiin tällä terapeuttisella alueella. Lopullisena tavoitteena olisikin saavuttaa erittäin spesifisiä kemoterapian eri muotoja, jotka kykenisivät hyökkäämään vain pieneen määrään kehon omia soluja, mutta samalla eliminoimaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla kasvainsoluja. Tällä tapaa hoidon tehokkuus saadaan keskitettyä juuri sinne, missä tuhoa tapahtuu eniten ja samalla myös potilaan mukavuutta hoidon aikana voitaisiin parantaa huomattavasti vähentämällä kemoterapiasta aiheutuvia epämukavia ja jopa kivuliaita haittavaikutuksia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.