Huimaus ylös noustessa: mistä se johtuu?

Huimaus ylös noustessa on ongelma, jonka monet ihmiset kokevat ja jolla ei ole juuri koskaan merkittäviä seurauksia. Jos huimaus on hyvin yleistä, kestää pitkään tai on erityisen voimakasta, sinun tulee kääntyä lääkärin puoleen.
Huimaus ylös noustessa: mistä se johtuu?

Viimeisin päivitys: 07 toukokuuta, 2022

Huimaus ylös noustessa on hyvin yleinen ongelma, etenkin iäkkäillä ihmisillä. Arvioiden mukaan ainakin 20 % 18–65-vuotiaista ihmisistä on kokenut tämän ärsyttävän tunteen jossakin vaiheessa elämäänsä.

Vaikka tilanne tuntuu huolestuttavalta, totuus on, että suurimman osan ajasta huimaus ylös noustessa ei ole merkki vakavista terveysongelmista. Joka tapauksessa, on parasta käydä lääkärissä, jotta hän voi suorittaa tarvittavat testit ja antaa lopullisen diagnoosin.

Huimaus ylös noustessa on yleisempää vanhuksilla sekä ihmisillä, joilla on kroonisia sairauksia, kuten verenpainetauti. Näissäkin tapauksissa huimauksen pitäisi vain harvoin olla voimakasta.

Huimauksen pääasiallinen syy

Huimaus ylös noustessa on normaalia.

Huimaus johtuu siitä, että pieniä kalsiumhiukkasia vapautuu sisäkorvaan. Nämä hiukkaset saavat aivot vastaanottamaan hämmentäviä signaaleja kehon asennosta. Tällöin esiintyy huimausta.

Tyypillisesti tämäntyyppinen huimaus tulee ja menee ajoittain. Sitä voidaan kokea myös niskaa käännettäessä ja kaikissa tilanteissa, joissa liikkeet johtavat muutokseen korvien asennossa.

Ortostaattinen hypotensio

Toinen yleinen syy huimaukseen noustessa on ortostaattinen hypotensio, joka tunnetaan myös nimellä posturaalinen hypotensio. Kun tämä on ongelman syy, huimauksen tunne säilyy useimmiten useita minuutteja tai jopa tunteja.

Tämä ongelma liittyy alhaiseen verenpaineeseen ja tulee selvemmin esiin, kun henkilö nousee makuuasennosta istumaan. Joillakin sitä esiintyy silloin tällöin. Se voi johtua esimerkiksi nestehukasta tai liiallisesta sängyssä makaamisesta. Siinä tapauksessa se ei ansaitse sen enempää huomiota.

Jos se toistuu, jatkuu pitkään ja aiheuttaa huimauksen lisäksi myös pyörtymistä, asian taustalla voi olla vakampi ongelma. On hyvin yleistä, että krooninen ortostaattinen hypotensio on oire toisesta terveysongelmasta.

Muita mahdollisia huimauksen syitä

  • Korvaongelmat. Useat korvan sairaudet johtavat huimaukseen. Yleisin on Ménièren tauti, jossa huimaus kestää tuntikausia ja siihen liittyy kuuroutta, äänien kuuleminen toisessa korvassa sekä vestibulaarinen neuriitti, johon liittyy erittäin voimakasta huimausta. Se voi itse asiassa kestää useita päiviä.
  • Useiden lääkkeiden käyttö tai polymedicina. Joskus useiden lääkkeiden yhteisvaikutus aiheuttaa tämäntyyppistä huimausta, erityisesti vanhuksilla.
  • Paniikkikohtaus. Yksi paniikkikohtauksen oireista on epävakauden tunne kävellessä, jota esiintyy usein myös noustessa. Itse asiassa se koetaan joskus myös paikallaan seistessä.
  • Muut syyt. Harvemmin tämän tyyppisen huimauksen syy voi olla aivohalvaus. Tämä on aivoverisuonen äkillinen tukos, sen repeämä tai molemmat.

Mitä meidän tulisi pitää mielessä?

Jos huimaus ylös noustessa koostuu yksittäisestä jaksosta tai esiintyy vain hyvin harvoin, ei todennäköisesti ole syytä huoleen. Toisaalta, jos se on erittäin voimakasta ja esiintyy usein, sinun on otettava yhteys lääkäriin tilanteen arvioimiseksi.

Jos huimauksen lisäksi koet muita oireita, kuten koordinaatio- tai kävelyvaikeuksia tai pyörtymistä, tai jos huimaus ilmaantuu kaatumisen jälkeen, on parasta hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian. Sama koskee niitä henkilöitä, joilla on huimauksen lisäksi mustaa tai veristä ulostetta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Suarez, J., Pineda, R., Medina, F., & Jiménez, S. (2014). Hipotensión ortostática en el adulto mayor: Frecuencia y factores asociados. Revista Medica Herediana, 25(1), 30-36.
  • Peñafort, F. Desmayo (Síncope). Una historia con múltiples finales.
  • Escobar Pico, E. K. (2016). Entrenamiento del Equilibrio y la Propiocepción en las Personas que Padecen Mareo de Origen no Específico (Bachelor’s thesis, Universidad Técnica de Ambato-Facultad de Ciencias de la Salud-Carrera Terapia Física).
  • Neuhauser HK. The epidemiology of dizziness and vertigo. Handb Clin Neurol. 2016;137:67-82.
  • Post RE, Dickerson LM. Dizziness: a diagnostic approach. Am Fam Physician. 2010 Aug 15;82(4):361-8, 369.
  • Muncie HL, Sirmans SM, James E. Dizziness: Approach to Evaluation and Management. Am Fam Physician. 2017 Feb 1;95(3):154-162.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.