Gluteeniyliherkkyyden merkit
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Maricela Jiménez López
Sekä keliaakikot ja gluteenille herkät ihmiset joutuvat muuttamaan ruokavaliotaan poistaakseen vatsaoireita aiheuttavat ruoka-aineet, kuten viljat. Tässä artikkelissa kerromme gluteeniyliherkkyyden merkit.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion. Jopa yksi sadasta ihmisestä kärsii keliakiasta maailmanlaajuisesti. Keliakian oireisiin kuuluu ripuli, löysät ulosteet, ylävatsan turvotus, ilmavaivat ja painon lasku. Joissain tapauksissa potilas kärsii keliakiaa muistuttavista oireista, mutta diagnoosi on negatiivinen.
Nykyisin gluteenille herkkiä ihmisiä, joilla ei kuitenkaan ole suoranaista keliakiaa, on monia. Tilaa kuvataan gluteeniyliherkkyytenä, joka paranee, kun vilja poistetaan ruokavaliosta. Gluteeniyliherkkyyttä ei voi todeta testeillä samaan tapaan kuin keliakiaa, mutta gluteeniton ruokavalio voi lievittää oireita.
Monet gluteeniyliherkkyydestä kärsivät muokkaavat ruokavaliotaan rankalla kädellä ilman lääkärin neuvontaa, ja he siirtyvät suoraan gluteenittomaan ruokavalioon pitääkseen oireet loitolla. Gluteeniyliherkkyyttä on kuitenkin tärkeää hoitaa oikealla tavalla. Gluteeniton ruokavalio ei ole se kaikista helpoin vaihtoehto, ja on hyvä jutella asiasta ravitsemusneuvojan kanssa, joka varmistaa, että saat monipuolisesti ja riittävästi kaikkia ravintoaineita.
Aivan kuten monet muutkin terveysvaivat, myös keliakia ja gluteeniyliherkkyys vaativat oireiden tunnistamisen diagnoosin määrittämiseksi. Tästä johtuen on tärkeää olla tietoinen siitä, mitä oireita näistä vaivoista aiheutuu ja milloin on syytä varata aika lääkäriin.
Mitkä ovat gluteeniyliherkkyyden merkit?
Vuonna 2009 Iso-Britannian National Institute for Health and Care Excellence julkaisi ohjeistuksen keliakian tunnistamiseen ja arviointiin. Gluteeniyliherkkyyden merkit kuvasi ryhmä ruuansulatuksen ja vatsan toimintaan erikoistuneita lääkäreitä, ravintoneuvojia, immunologeja ja potilaita.
Ohjekirjassa suositellaan, että lääkärit antavat oireileville potilaille mahdollisuuden verikokeisiin, joissa keliakia voidaan todeta. Keliakiakokeet voidaan ottaa, jos potilaan perheessä esiintyy keliakiaa tai potilas kärsii seuraavista terveysvaivoista:
- Hashimoton tauti. Tämä autoimmuunisairaus vaikuttaa kehon immuunijärjestelmään, jolloin se hyökkää elimistön omia kilpirauhassoluja vastaan. Tämä johtaa tulehdukseen ja mahdollisesti vajaatoimintaan.
- Ihokeliakia. Oireina on kutina ja 2–6 mm:n läpimittaiset kirkkaat nesterakkulat kyynärpäissä, polvissa, pakaroissa, hartioissa ja hiuspohjassa.
- Ärtyneen suolen oireyhtymä
- Tyypin 1 diabetes
Keliakiakokeita tulee harkita myös tapauksissa, jossa potilaalla esiintyy seuraavia oireita säännöllisesti:
- Jatkuva turvotus ja ilmavaivat
- Ärtyvän suolen oireyhtymä tai refluksitauti
- Säännöllinen pahoinvointi ja oksentelu
- Krooninen, päivittäinen ripuli tai ummetus
- Kasvun hidastuminen ja viivästyminen lapsilla
- Yllättävä painon lasku
- Migreeni ja päänsärky
- Nivelkivut
- Pitkittynyt uupumus
- Masennus ja ahdistus
- Krooninen ihottuma tai akne
- Selittämätön anemia (raudan puutostila)
Verikoe tulee suorittaa laboratoriotiloissa, jossa keliakiavasta-aineet näkyvät verestä. Mikäli vasta-ainetulos on positiivinen, varmistetaan keliakiaepäily ohutsuolikoepalalla. Koepala otetaan mahatähystyksen yhteydessä.
Vaihtoehtoisia diagnosointikeinoja tulee välttää täysin, sillä sekä keliakia että gluteeniyliherkkyys vaativat toimivaa hoitoa oireiden lievittämiseen. Gluteenin välttäminen on tärkein hoitokeino.
Miten gluteeniyliherkkyyttä hoidetaan?
Jos gluteeniyliherkkyyden merkit tuntuvat täsmäävän jatkuvasti kärsimiisi oireisiin, on tärkeää varata aika lääkäriin ja välttää itsediagnoosia. Vain verikokeista varmistuu keliakiaepäily. Kyseessä voi olla myös jokin muu suoliston ja ruuansulatuksen vaiva, joka ei helpotu gluteenittomalla ruokavaliolla.
Kotioloissa voi testata herkkyyttään gluteenille noudattamalla gluteenitonta ruokavaliota 60 peräkkäisen päivän ajan. Tänä aikana oireiden tulisi lievittyä huomattavasti, jos ne johtuvat gluteenista.
Gluteenia sisältäviin ruoka-aineisiin kuuluvat:
- Vehnä
- Ruis
- Ohra
- Speltti
- Kaura
- Ruisvehnä
Jyvät jotka eivät sisällä gluteenia ovat:
- Kvinoa
- Riisi
- Saraseeni
- Durra
Ruokaostoksilla tulee kiinnittää erityistä huomiota pakkausselosteisiin. Yllättävän monet tuotteet sisältävät gluteenia, vaikka niiden pääainesosiin ei kuuluisikaan vehnää tai muita jyviä. Ole siis tarkkana ruokakaupassa ja varmista, ettet saa gluteenia huomaamattasi.
Gluteenia löytyy esimerkiksi seuraavista tuotteista:
- Prosessoitu ruoka
- Salaatinkastikkeet ja muut kastikkeet
- Ruuat, jotka sisältävät monia aineksia
- Valmisruuat
- Makeiset ja leipä
Kun olet noudattanut gluteenitonta ruokavaliota 60 päivän ajan, on suositeltavaa varata uusi aika lääkäriin verikoeanalyysiin. Näin voidaan arvioida gluteeniyliherkkyyden merkit ja kehon tilaa. Tämä auttaa sinua myös määrittämään, koitko merkittäviä muutoksia olossasi ja suoliston terveydessä kokeilun aikana.
Jos sinulla on keliakia tai olet yliherkkä gluteenille, on todennäköistä, että gluteenin välttäminen lievittää oireita tehokkaasti. Turvotus, kipu, ripuli ja ilmavaivat katoavat nopeasti. Gluteenitonta ruokavaliota on nykyisin helppo noudattaa, sillä tarjolla on monia gluteenittomia vaihtoehtoja. Kaupoista saa mm. gluteiinitonta leipää ja pastaa, ja viljat voi myös korvata gluteenittomilla vaihtoehdoilla.
Sopeutuminen gluteenittomaan ruokavalioon on henkilökohtaista. Osa ihmisistä kokee diagnoosin vaikeana, toiset taas helpotuksena, kun epämääräiseen oireiluun löytyy vihdoin syy. Alkuvaiheessa on tärkeää hankkia mahdollisimman paljon tietoa sairaudesta ja totutella uuteen arkirutiiniin. Ystävien kanssa voi yhä käydä syömässä ja herkutellakin voi, kunhan tuntee omat rajoituksensa.
Diagnoosin varmistuttua on tärkeää noudattaa uutta ruokavaliota tarkasti, sillä muuten oireet voivat palata nopeasti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Biesiekierski, J. R., Peters, S. L., Newnham, E. D., Rosella, O., Muir, J. G., & Gibson, P. R. (2013). No effects of gluten in patients with self-reported non-celiac gluten sensitivity after dietary reduction of fermentable, poorly absorbed, short-chain carbohydrates. Gastroenterology. https://doi.org/10.1053/j.gastro.2013.04.051
- Biesiekierski, J. R., Newnham, E. D., Irving, P. M., Barrett, J. S., Haines, M., Doecke, J. D., … Gibson, P. R. (2011). Gluten Causes gastrointestinal symptoms in subjects without celiac disease: A double-blind randomized placebo-controlled trial. American Journal of Gastroenterology. https://doi.org/10.1038/ajg.2010.487
- Czaja-Bulsa, G. (2015). Non coeliac gluten sensitivity – A new disease with gluten intolerance. Clinical Nutrition. https://doi.org/10.1016/j.clnu.2014.08.012
- Hadjivassiliou, M., Sanders, D. S., Grünewald, R. A., Woodroofe, N., Boscolo, S., & Aeschlimann, D. (2010). Gluten sensitivity: from gut to brain. The Lancet Neurology. https://doi.org/10.1016/S1474-4422(09)70290-X
- Nehra, V., Marietta, E. V., & Murray, J. A. (2012). Celiac Disease. In Encyclopedia of Human Nutrition.
- https://doi.org/10.1016/B978-0-12-375083-9.00046-5
- Vazquez-Roque, M., & Oxentenko, A. S. (2015). Nonceliac Gluten Sensitivity. Mayo Clinic Proceedings. https://doi.org/10.1016/j.mayocp.2015.07.009
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.