Espanjassa keksittiin sydänlihastulehduksen pikatesti
Sydänlihastulehduksen pikatesti olisi unelma monille kardiologeille ja urheilulääkäreille, jotka pyrkivät ehkäisemään äkkikuolemia. Urheilussa äkkikuolemat ovat erityisen pahamaineisia, vaikkakin niiden esiintyvyys urheilijoilla on samaa luokkaa kuin yleisväestössä.
Jos äkkikuolema tapahtuu ottelussa, se päätyy todennäköisesti uutisiin. Urheilijat eivät kuitenkaan ole ainoita, joilla on äkkikuoleman riski.
Yksi erityinen tilanne koskee urheiluharrastuksen aloittamiseen liittyviä fyysisiä tutkimuksia, jotka ovat ammattitason kilpailuihin ilmoittautumisen edellytyksenä. Lääkäreiden haasteena on havaita poikkavuudet, joita on usein kuitenkin mahdotonta diagnosoida.
Näin on ollut sydänlihastulehduksen kohdalla… tähän asti.
Mikä on sydänlihastulehdus?
Sydänlihastulehdus on nimensä mukaisesti sydämen lihaskudoksen tulehdus. Sairauden toinen nimi on myokardiitti, joka saa nimensä sydänlihasta tarkoittavasta sanasta myokardium. Sydänlihastulehdusta voivat aiheuttaa useat tekijät:
- Autoimmuunisairaudet: esimerkiksi SLE eli systeeminen lupus erythematosus (punahukka).
- Infektiot: Tietyt mikro-organismit asettuvat sydämeen tai aiheuttavat ristireaktioita henkilön vasta-aineiden kanssa johtaen sydänlihaksen tulehdukseen. Lymen tauti eli borrelioosi on yksi tunnettu sydänlihastulehduksen aiheuttaja.
- Myrkyt: krooninen alkoholin käyttö, huumeiden kuten kokaiinin käyttö ja hiilimonoksidi.
- Perintötekijät: Jos sydänlihastulehdus johtuu geneettisestä mutaatiosta tai perinnöllisestä sairaudesta, sen havaitseminen on vaikeampaa. Tämä on lääkäreille kaikkein huolestuttavin syy. Diagnoosia on vaikea tehdä, ennen kuin ilmenee vakava tai jopa kohtalokas oire.
Mikä on sydänlihastulehduksen ja äkkikuoleman välinen yhteys?
Sydänlihastulehduksen pikatestin etuna olisi niiden ihmisten tunnistaminen, joilla on äkkikuoleman riski. Jos tämä testi standardisoitaisiin, sitä voitaisiin pitää jopa ammattiurheilun pakollisena edellytyksenä, kuten useat lääkärit jo vaativat.
Äkkikuolemassa verenkiertojärjestelmä lakkaa toimimasta, eikä sitä aluksi yhdistetä mihinkään tiettyyn syyhyn. Epäilykset kohdistuvat kuitenkin aina akuuttiin sydäninfarktiin, joka on yleisin syy tällaisissa sydänpysähdyksissä.
Epäselvyys siitä, onko kyseessä infarkti vai sydänlihastulehdus, johtaa kiireelliseen hoitomenettelyyn, joka voi olla potilaalle jopa haitaksi. Kun lääkärit epäilevät tukosta sepelvaltimoissa, he suorittavat välittömästi katetrisaation verenkiertoa haittaavan tukoksen poistamiseksi.
Katetrisaatioon käytetty aika on ainoa menettelytapa tajunnan menettäneen potilaan hoitamiseksi, jolla ei ole ollut aiemmin vastaavia sairaskohtauksia. Kun lääkärit todentavat, ettei infarktia ollut, epäillään toista terveysongelmaa.
Pikatestiä sydänlihastulehduksen toteamiseksi ei ole ollut olemassa tähän asti. Äkkikuoleman ajateltiin johtuvan sydänlihassolujen kuoliosta eikä tulehduksesta. Näin voitiin ottaa nopea lähestymistapa – vaikka se ei aina ollutkaan oikea.
Käy lukemassa myös: Pyörtyminen ja sen eri tyypit
Mikä on sydänlihastulehduksen pikatestin idea?
Tutkijat Espanjan kansallisesta sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskuksesta (CNIC) ovat julkaisseet The New England Journal of Medicine -lehdessä artikkelin, joka avaa oven sydänlihastulehduksen pikatestille. Asiantuntijat toivovat, että tämä olisi ratkaisu siitä johtuvien äkkikuolemien ehkäisemiseen.
Tällainen testi mahdollistaisi kohonneen äkkikuoleman riskin tunnistamisen tietyillä ihmisillä. Tämä on erityisen tärkeää urheilulääketieteessä, jossa raskaille ponnistuksille altistuvat ammattiurheilijat joutuvat tekemään tämän testin.
Testi voitaisiin toisaalta tehdä myös ambulanssissa potilasta kuljettaessa. Tästä olisi hyötyä niissä tapauksissa, joissa henkilö on menettänyt tajuntansa julkisessa paikassa eikä hoitohenkilökunnalla ole hänestä mitään tietoja. Jos potilaalla voitaisiin havaita sydänlihastulehduksesta kertovia biomerkkiaineita, asianmukainen hoito voitaisiin aloittaa välittömästi.
Mitä tutkijat löysivät?
Espanjalaiset tutkijat ovat löytäneet sellaista mikroRNA:ta, jota on ainoastaan sydänlihastulehdusta sairastavien potilaiden veressä. Sitä kutsutaan nimellä hsa-miR-Chr8:96.
Tätä ainetta tuottavat Th17-lymfosyytit, ja se aktivoituu sydänlihastulehduksessa. Tällaiset valkosolut osallistuvat sydänlihaksen tulehdusprosessiin aiheuttaen eriasteista tulehdusta.
Ihmisillä, joilla ei ole sydänlihastulehdusta, ei ole tutkimuksen mukaan tätä biomerkkiainetta. Tästä syystä sydänlihastulehduksen pikatesti onkin erittäin kätevä.
Mitä muita tutkimuksia aiheesta on?
MikroRNA:t, jotka mahdollistavat sydän- ja verisuoniongelmien varhaisen tunnistamisen, ovat olleet tutkimuksen alla jo jonkin aikaa. Sydänlihastulehduksen pikatestin kehittäminen on vain yksi mahdollinen käyttötarkoitus, joka on tarkastelun alla. Tavoitteena on äkkikuolemien ehkäisy tulevaisuudessa.
Sydänlihaksen biopsian välttämiseksi tutkijat julkaisivat viime vuonna ESC Heart Failure -lehdessä, että mikroRNA:iden avulla voitaisiin havaita sydänlihastulehdus. Tämä olisi erityisen hyödyllistä virusinfektioiden aiheuttamassa myokardiitissa.
Jokin aika sitten muutamat tutkijaryhmät ehdottivat mikroRNA:iden hyödyntämistä myös ateroomaplakin repeämisen ennustamisessa. Plakin repeäminen on patofysiologinen mekanismi, joka on syynä akuuttiin sydäninfarktiin johtavien tukkeutumien muodostumisessa.
Jo vuosia jatkuneet tieteelliset tutkimukset pyrkivät sisällyttämään mikroRNA:n täydentäviin menetelmiin diagnosoitaessa akuuttia sydäninfarktia sydänsähkökäyrän muutoksista. Tämä olisi lisätutkimus klassisen troponiinitestin oheen, jota käytetään jo paljon sairaaloissa.
Espanjalaisten keksimä sydänlihastulehduksen pikatesti
Sydänlihastulehduksen pikatesti olisi äärimmäisen kätevä nykylääketieteelle. CNIC-ryhmän aiheesta julkaisema tutkimus avaa oven tutkimukselle. Tämä parantaisi lähes näkymättömien terveysongelmien tunnistamista.
Urheilumaailmassa tällaisen testin standardisointi merkitsisi askelta eteenpäin äkkikuolemien ehkäisemisessä. Urheilijat ja urheilulääkärit odottavatkin sitä kuumeisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Blanco-Domínguez R, Sánchez-Díaz R, de la Fuente H, Jiménez-Borreguero LJ, Matesanz-Marín A, Relaño M, Jiménez-Alejandre R, Linillos-Pradillo B, Tsilingiri K, Martín-Mariscal ML, Alonso-Herranz L, Moreno G, Martín-Asenjo R, García-Guimaraes MM, Bruno KA, Dauden E, González-Álvaro I, Villar-Guimerans LM, Martínez-León A, Salvador-Garicano AM, Michelhaugh SA, Ibrahim NE, Januzzi JL, Kottwitz J, Iliceto S, Plebani M, Basso C, Baritussio A, Seguso M, Marcolongo R, Ricote M, Fairweather D, Bueno H, Fernández-Friera L, Alfonso F, Caforio ALP, Pascual-Figal DA, Heidecker B, Lüscher TF, Das S, Fuster V, Ibáñez B, Sánchez-Madrid F, Martín P. A Novel Circulating MicroRNA for the Detection of Acute Myocarditis. N Engl J Med. 2021 May 27;384(21):2014-2027. doi: 10.1056/NEJMoa2003608. PMID: 34042389.
- Aleshcheva, Ganna, et al. “MicroRNA profiling as a novel diagnostic tool for identification of patients with inflammatory and/or virally induced cardiomyopathies.” ESC Heart Failure 8.1 (2021): 408-422.
- Johnson, Jason L. “The predictive potential of circulating microRNA for future cardiovascular events.” (2021): 1-3.
- Scărlătescu, Alina Ioana, et al. “MicroRNAs in Acute ST Elevation Myocardial Infarction—A New Tool for Diagnosis and Prognosis: Therapeutic Implications.” International Journal of Molecular Sciences 22.9 (2021): 4799.
- Sharma, Ashish Ranjan, et al. “Circulating miRNA in atherosclerosis: a clinical biomarker and early diagnostic tool.” Current Molecular Medicine (2021).
- Vancini, Rodrigo Luiz, et al. “Prevention of sudden death related to sport: the science of basic life support—from theory to practice.” Journal of clinical medicine 8.4 (2019): 556.