Auta iäkästä ihmistä selviytymään sairaudesta

Iäkäs ihminen on suuremmassa riskissä saada tartuntoja ja sairastua 65. ikävuoden jälkeen. Tämä määräytyy kuitenkin pitkälti hänen elämänsä aikana noudattaman elämäntyylin mukaan.
Auta iäkästä ihmistä selviytymään sairaudesta

Kirjoittanut Okairy Zuñiga

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

On tärkeää auttaa iäkästä ihmistä selviytymään sairaudesta parhaalla mahdollisella tavalla. Sillä on suuri vaikutus meihin, kun vanhemmillamme, isovanhemmillamme, puolisollamme, ystävillämme tai kenellä tahansa toisella meille läheisellä iäkkäällä ihmisellä diagnosoidaan vakava sairaus.

Kun iäkkäällä ihmisellä diagnosoidaan vakava sairaus, joutuu hän kohtaamaan sen tosiasian, että hän ei pysty jatkamaan aikaisempaa elämäntyyliään. Tällä voi olla suuri vaikutus häneen ja hänen perheympäristöönsä.

Tällaisissa tapauksissa tulee löytää sopivia keinoja, jotka tekevät tästä prosessista mahdollisimman helpon. Haluammekin siis tarjota kuusi hyödyllistä vinkkiä, joilla autat iäkästä ihmistä selviytymään sairaudesta.

1. Ole rehellinen

On erittäin tärkeää olla rehellinen ja vilpitön sairauden diagnoosista. Perheen tuen ja hyvän lääkinnällisen hoidon avulla sinun pitäisi pystyä löytämään oikeat sanat voidaksesi selittää diagnoosin selkeästi.

On tärkeää vältellä surullisen, epätoivoisen tai toivottoman ilmapiirin luomista iäkästä ihmistä autettaessa. Sairauden diagnoosia ei tule pitää salassa keneltäkään, huolimatta siitä, kuinka vakava tilanne on, mutta sen suhteen pitäisi kuitenkin olla tahdikas.

2. Kuuntele ja kunnioita iäkästä ihmistä ja hänen päätöstään

iäkästä ihmistä voi auttaa monin tavoin

Iäkäs ihminen on kerännyt paljon kokemusta elämän aikana. Siten, ja ottaen huomioon sairauden vakavuuden, sinun täytyy aina kunnioittaa hänen päätöstään.

On tärkeää selittää sairauden seuraamukset, jotta hän voi tehdä tiedostetun päätöksen sen suhteen, haluaako hän jatkaa hoitoa vai tehdä aivan toisin. Tässä mielessä on välttämätöntä, että perhe tukee päätöksentekoprosessin aikana, sillä se vähentää iäkästä ihmistä vaivaavaa stressiä.

3. Auta iäkästä ihmistä jatkamaan normaalia rutiinia

Iäkkään ihmisen sairauden diagnoosi ei välttämättä tarkoita sitä, että ihmisen pitäisi pysyä sängyssä kuolemaansa saakka. Päinvastoin, hänen pitäisi jatkaa päivittäisiä aktiviteetteja normaaliin tapaan, vaikkakin läheisten ihmisten apua ja osallistumista tarvitaan.

On myös suositeltavaa rohkaista iäkästä ihmistä kehittämään uusia aktiviteetteja, joista on hyötyä hänen fyysiselle ja henkiselle terveydelleen.

4. Koko perheen antama tuki

On suositeltavaa, että perhe tarjoaa jatkuvaa tukea iäkkäälle ihmiselle terveydenhuollon ja avun kanssa. Perhe voi jakaa vuoroja tai aloittaa rutiineja, jotta jokainen perheenjäsen voi osallistua.

Jokaiseen rutiiniin pitäisi liittyä vierailuja, keskusteluhetkiä ja – läheisimpien ikäihmisten kohdalla – aikaa yleiseen huolenpitoon. Tällä tavalla iäkäs ihminen ei tunne oloaan hylätyksi, eivätkä perheenjäsenet stressaannu, uuvu tai kuormitu liikaa velvollisuuksien taakasta.

5. Hae psykologista apua

psykologin apu

Ammattilaisen apu on hyvin suositeltavaa, kun käsitellään iäkkään ihmisen sairautta ja siitä selviytymistä.

Psykologin väliintulo voi auttaa iäkästä ihmistä ilmaisemaan ja paljastamaan tunteitaan, tuntemuksiaan sekä huoliaan uuteen elämänvaiheeseen liittyen. Lisäksi se auttaa myös perheenjäseniä selviytymään prosessista.

6. Ylläpidä ja rohkaise terveellisen elämäntyylin noudattamista

Iäkästä ihmistä pitäisi rohkaista noudattamaan parempaa elämäntyyliä siitä hetkestä lähtien, kun sairaus todetaan. Kuten mainitsimme aikaisemmin, tämä vastaa uusien aktiviteettien suorittamista, kuten liikunnan harrastamista ja terveellisesti syömistä.

Ensimmäinen vaihe on hallita sellaisten ruokien ja juomien kulutusta, jotka voivat olla haitallisia iäkkään ihmisen terveydelle.

Lisäksi häntä tulisi kannustaa kodin ulkopuolisten aktiviteettien tekemiseen, kuten kävelyllä käymiseen ja uusien ihmisten tapaamiseen.

Sosiaalisen kanssakäymisen odottaminen saa iäkkään ihmisen tuntemaan olonsa paremmaksi sairaudestaan huolimatta. Saattaa jopa olla, että ihmisen yleinen terveys paranee, kun hänen elämänlaatunsa kohenee.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Turner, J., & Kelly, B. (2000). Emotional dimensions of chronic disease. Western Journal of Medicine172(2), 124–128.
  • “Helping pays off: People who care for others live longer.” ScienceDaily. ScienceDaily, 22 December 2016. www.sciencedaily.com/releases/2016/12/161222094834.htm
  • Warburton, D. E. R., Nicol, C. W., & Bredin, S. S. D. (2006). Health benefits of physical activity: the evidence. CMAJ : Canadian Medical Association Journal174(6), 801–809. http://doi.org/10.1503/cmaj.051351

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.