Ärsyttävä kuorsaus voi olla haitaksi terveydelle

· maaliskuu 14, 2016
Kuorsaus ei ole pelkästään yöajan ärsytys, joka estää petikaveria nukkumasta. Jos tiedät kuorsaavasi, mutta et tiedä miten hoitaa tätä inhottavaa vaivaa, tai jos kärsit joka yö kuorsaavan kumppanin vieressä, tästä artikkelista saat hyödylliset neuvot kuorsaamisen lopettamiseen.

Kuorsausta ilmenee niin miehillä kuin naisilla. Kuorsaaminen on yleinen vaiva, joka voi muodostua terveydelle haitalliseksi. Ärsyttävä kuorsaus ei ole pelkästään häiritsevää, mutta se voi olla terveydellesi hyvinkin vaarallista.

Monet kärsivät kuorsaamisesta. Ärsyttävä kuorsaus koituu yhä isommaksi ongelmaksi silloin, jos nukkuu kumppanin kanssa samassa sängyssä tietäen, että toinen heräilee pitkin yötä kovaan kuorsaukseen.

Kuorsaus voi johtaa huonolaatuiseen uneen, ärtyisyyteen ja aamuiseen päänsärkyyn. Miten kuorsauksesta pääsee eroon?

Tietoa kuorsaamisesta

Jopa 20 % kaikista ihmisistä kuorsaa yöunien aikana. Nukahtaessa lihakset rentoutuvat ja kielen ja pehmeän suulaen kudokset painuvat taaksepäin. Kuorsatessa ilman kulku ylähengitysteissä ahtautuu.

Pehmeän suulaen, kielen ja nielun takaosan välinen tila pienenee ja alkaa väristä, mistä kuorsausääni johtuu. Joskus kuorsaus on niin kovaäänistä, että koko talo herää ääneen.

Jatkuvasti kuorsaava ihminen saattaa herätä aamuisin tuntien olonsa väsyneeksi, vaikka olisikin nukkunut kahdeksan tuntia. Lisäksi kuorsaajaa voivat vainota aamuiset päänsäryt, ärtyneisyys, stressi ja kohonnut verenpaine.

Kuorsaus heikentää unenlaatua, eikä keho pääse lataamaan akkuja kunnolla. Pitkällä aikavälillä tämä voi johtaa moniin kroonisiin sairauksiin ja ongelmiin.

Mistä ärsyttävä kuorsaus oikein johtuu?

estä ärsyttävä kuorsaus

Kuorsaus on merkki siitä, että kehossa tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa. Kuorsatessa ihminen ei nuku syvää, rentouttavaa unta, ja tämä näkyy arjessa väsymyksenä ja mielialan heittelyinä. Pitkällä aikavälillä huonot yöunet voivat johtaa terveysongelmiin. Monet lääkärit kutsuvatkin kuorsausta ”sisäiseksi kuumeeksi” ja pitävät kuorsausta merkkinä terveyden vaarantumisesta.

  • Kuorsausääni syntyy, kun ilmatiet tukkeutuvat, eikä hengitysilma pääse kulkemaan vapaasti ja esteettä nielun kautta keuhkoihin. Kurkun ja suun lihakset rentoutuvat nukkuessa, ja ne valahtavat alemmas kohti kurkunpäätä, tämä aiheuttaa esteen hengitysilman tielle ja värinästä syntyy kuorsausääni. Kuorsauksen yhteydessä esiintyy usein myös uniapneaa, eli unen aikaisia hengityskatkoksia, jotka nekin vaikuttavat negativiisesti unenlaatuun ja virkeystilaan.
  • Joskus kuorsaus johtuu uniapneasta. Kuorsaus voi kuitenkin johtua myös polyypeista, nenäonteloiden ja suun anatomiasta ja allergioista. Monet kuorsaavat enemmän esimerkiksi heinänuha-aikana, kun nenän limakalvot turpoavat ja tukkeutuvat, ja ihminen hengittää unen aikana suun kautta. Jos kuorsaus on haittaavaa ja voimakasta, tulisi siitä mainita lääkärille.
  • Uniapnea ei ole mikään yhdentekevä pikkuvaiva. Hengityskatkoksessa veren happipitoisuus laskee. Kun happipitoisuus on laskenut riittävän alas, aivot reagoivat, ihminen havahtuu ja vetäisee ilmaa sisään. Uniapneaan kuuluukin nopea ja kovaääninen ilman vetäminen keuhkoihin, joka usein herättää nukkujan unesta. Hengityskatkoksen aiheuttaa sama seikka kuin kuorsauksenkin, eli nielun ahtautuminen kun lihakset nukahtamisvaiheessa rentoutuvat. Pitkällä aikavälillä uniapnea voi muuttua krooniseksi ja aiheuttaa korkeaa verenpainetta, sydämen toimintaongelmia, aikuisiän diabetesta ja voi johtaa jopa halvaukseen.

Vinkkejä kuorsauksen lopettamiseen

ärsyttävä kuorsaus terveydelle vaarallista

Kuorsaus on merkki siitä, ettei kaikki toimi elimistössä normaalisti. Jokaöinen kovaääninen kuorsaus ei ole sama asia kuin satunnainen kuorsaus esimerkiksi flunssan, allergian tai nokkaunien aikainen kuorsaus.

Juttele kuorsauksesta lääkärisi kanssa, jos olet kärsinyt siitä jo monta viikkoa, eikä tilanne näytä helpottuvan. Jos sinulla diagnosoidaan uniapnea, on tärkeää seurata lääkärin antamia ohjeita.

Kuorsaus ja uniapnea ovat yleisempiä ylipainoisilla ihmisillä, sillä ylimääräinen rasvakudos aiheuttaa painetta nielussa – usein laihdutus auttaakin karkoittamaan kuorsauksen ja uniapnean.

Jos kuorsaus on satunnaista ja kevyttä, voit kokeilla seuraavia vinkkejä sen karkoittamiseen:

  • Pidä huolta painostasi ja terveydestäsi. Normaalipainossa pysyminen ehkäisee kuorsausta.
  • Jos tupakoit, yritä lopettaa. Tupakointi lisää kuorsauksen riskiä, muista terveyshaitoista puhumattakaan. Lääkäristä ja apteekista saat tukea tupakoinnin lopettamiseen, voit kokeilla nikotiinisuihkeita, laastareita tai purkkaa.
  • Nuku kyljelläsi kuorsausta ehkäistäksesi. Kuorsaus syntyy yleensä silloin, kun ihminen nukkuu selällään ja nieluun kohdistuu painetta. Helppo tapa estää selällä nukkuminen on asettaa tennispallo sänkyyn tai pyjaman selkäosaan, ja kun kierähdät selällesi yöllä, tunnet inhottavan paineen selässäsi ja käännyt takaisin kyljellesi.
  • Ruokaile säännöllisesti ja mene nukkumaan joka päivä samaan aikaan. Rutiini on hyväksi keholle ja kuorsaus vähenee. Vältä torkkumista päiväsaikaan.
  • Pidä kehon nesteytyksestä huolta koko päivän ajan. Juo paljon vettä (vähintään 2 litraa) ja huuhtele nenä suolaliuoksella, mikäli se tuntuu tukkoiselta. Nenää voi kosteuttaa myös hieromalla vaseliinia sierainten sisäpinnalle. Kosteat limakalvot ehkäisevät kuorsaamista.
  • Muista vaihtaa tyyny säännöllisesti. Joskus pölypunkkien kertyminen tyynyyn aiheuttaa allergisen reaktion tai kuivattaa ilmatiet. Pese tyynyt korkeassa lämpötilassa, vaihda lakanat säännöllisesti ja osta uudet petivaatteet, mikäli nykyiset ovat olleet käytössä jo vuosikaudet.

Ota avuksi nämä vinkit ja lopeta ärsyttävä kuorsaus kotonasi!

Tripuraneni, M., Paruthi, S., Armbrecht, E. S., & Mitchell, R. B. (2013). Obstructive sleep apnea in children. Laryngoscope. https://doi.org/10.1002/lary.23844

Ulualp, S. O. (2010). Snoring and obstructive sleep apnea. Medical Clinics of North America. https://doi.org/10.1016/j.mcna.2010.05.002

Lee, S., Amis, T., Kyth, K., Larcos, G., Kairaitis, K., Robinson, T., & Wheatley, J. (2008). Heavy snoring as a cause of carotid artery atherosclerosis. Sleep. https://doi.org/10.5665/sleep/31.9.1207