Aivoembolia: mikä se on ja mihin se johtaa?

01 syyskuu, 2020
Aivoembolia on seurausta veritulpan eli emboluksen kulusta jostakin kehon osasta aivoihin, jolloin verenvirtaus tiettyihin hermosoluihin keskeytyy. Kyseessä on viiveetöntä hoitoa vaativa hätätilanne, jolla voi olla potilaan kannalta vakavia seurauksia.

Aivoembolia on aivoinfarktin tyyppi, jossa osa aivoista lakkaa vastaanottamasta verta. Se on valitettavasti hyvin yleinen patologia ja hätätilanne, joka vaatii viiveetöntä ensiapua. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin, millainen sairaus aivoembolia on, mistä se johtuu, miten se vaikuttaa elimistössä sekä miten sitä hoidetaan.

Mikä on aivoembolia?

Kuten jo mainitsimme, aivoembolia on eräänlainen aivoinfarkti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aivojen verisuonissa virtaavan veren keskeytymisen vuoksi se aivojen alue, jolla vahingoittunut verisuoni sijaitsee, ei vastaanota enää verta.

Kun kudos lakkaa vastaanottamasta verta, se ei myöskään saa happea tai muita ravintoaineita, koska veri vastaa näiden aineiden kuljettamisesta. Tällöin niillä soluilla, jotka ovat osa tätä kudosta, on ensin vaikeuksia jatkaa toimintansa suorittamista, jolloin ne lopulta kuolevat.

Erityyppiset aivoinfarktit perustuvat siihen mekanismiin, joka johtaa kohtaukseen. Siksi aivoembolia syntyy – kuten nimestäkin voi ymmärtää – veritulpan eli emboluksen takia, joka kulkeutuu toisesta kehon osasta aivojen verisuoniin.

Tämä veritulppa voi koostua eri aineista, kuten soluhyytymästä ja verihiukkasista. Veritulppa kulkee verisuonten läpi, kunnes se saavuttaa sellaisen suonen, jonne se jää kokonsa vuoksi jumiin ja tukkii suonen estäen näin normaalin verenvirtauksen.

Aivoemboliassa aivojen verisuonissa virtaavan veren keskeytymisen vuoksi se aivojen alue, jolla vahingoittunut verisuoni sijaitsee, ei vastaanota enää verta
Veritulppa eli embolus voi koostua verihyytymistä, jotka kulkeutuvat verenkierron kautta aivoihin.

Aivoembolian syyt ja tyypit

Ne veritulpat, jotka voivat johtaa aivoemboliaan, ovat siis koostumukseltaan erilaisia. Joitakin veritulppien päätyypeistä ja niiden syistä ovat:

  • Verihyytymät. Verihyytymät muodostuvat nimensä mukaisesti veren hyytymistä, joka on rakenteeltaan tiheämpää kuin normaali veri. Verihyytymien pääasiallinena syynä on eteisvärinä, joka aiheuttaa aallokkoisen veren virtauksen sydämeen, jonne verihyytymiä alkaa muodostua. Myös pitkä liikkumattomuus, etenkin jalkojen leikkauksen tai vakavan onnettomuuden jälkeen, helpottaa näiden hyytymien muodostumista.
  • Ilma. Kyseessä on ilmakupla, joka estää veren normaalin kulkeutumisen. Ilmakuplia muodostuu silloin, kun ilmaa onnistuu saapumaan suoraan verisuonen sisään. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun suoneen viedään neula esimerkiksi verikokeita varten.
  • Rasva. Rasvakertymistä johtuvia veritulppia syntyy silloin, kun vereen kertyy liikaa rasvaa kolesterolin muodossa.

Asioiden selkeyttämiseksi on todettava, että tromboosin ja emboluksen välinen ero siinä, että tromboosi sulkee verisuonen samassa paikassa jossa se muodostuu, irtoamatta kuitenkaan verisuonen seinämistä. Embolus taas kulkee verenkierron mukana läpi elimistön, kunnes se juuttuu paikalleen. Tromboosin ja emboluksen syyt ja tyypit ovat kuitenkin samat niillä alueilla, joissa ne vaikuttavat.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Kaikki alkoi voimakkaasta päänsärystä: mikä on aivohalvaus?

Kuinka aivoembolia vaikuttaa kehoon ja mitkä sen ovat oireet?

Aivot ovat kehon herkin elin verenvirtaukselle. Tämä johtuu siitä, että aivot koostuvat monista hermosoluista eli neuroneista, jotka vaativat jatkuvasti suuria määriä happea. Verenvirtauksen keskeytyminen yhdelläkin näistä alueista aiheuttaa aivokudoksen surkastumisen ja kudoksen kuoleman jo muutamassa minuutissa.

Aivoembolian oireet ilmestyvät yhtäkkiä. On myös tapauksia, joissa ne ilmestyvät vähitellen tunneissa, mutta näitä tapauksia esiintyy hyvin vähän.

Oireet riippuvat sekä verisuonesta, johon veritulppa on jäänyt vaikuttamaan, että siitä aivojen alueesta ja jatkeesta, johon kyseinen verisuoni vie verta. Joitakin aivoembolian yleisimmistä oireista ovat:

  • Päänsärky
  • Yhden tai useamman raajan tai kehon toisen puolen heikkous tai tuntemuksen menetys
  • Äkilliset vaikeudet tuottaa puhetta tai ymmärtää puhetta
  • Käveltäessä esiintyvät motoristiset vaikeudet
  • Huimaus tai pyörtyminen
  • Näön menetys toisessa tai molemmissa silmissä

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Nämä aivohalvauksen merkit sinun olisi hyvä tunnistaa

Aivoembolian diagnoosi ja hoito

Aivot koostuvat monista hermosoluista eli neuroneista, jotka vaativat jatkuvasti suuria määriä happea
Aivoembolian tapauksessa oireet ilmenevät välittömästi ja kuvantamistutkimukset voivat vahvistaa patologian.

Aivoembolia on aina viiveetöntä hoitoa vaativa hätätilanne. Tämä johtuu siitä, että mitä pidemmän aikaa aivojen alue joutuu olemaan ilman verenkiertoa, sitä enemmän kudoksia kuolee, jolloin myös seuraukset ovat vakavampia ja peruuttamattomia. Oireiden nopea tunnistaminen ja hätäkeskukseen soittaminen ovat tässä tilanteessa ratkaisevan tärkeitä.

Kun ambulanssi on saatu paikalle, hätätilanteisiin erikoistunut ensiapuhenkilökunta vastaa potilaan kliinisestä arvioinnista. Sairaalassa potilaalle tehdään testejä, kuten tietokonetomografia eli TT-kuvaus tai CT-kuvaus, jonka avulla sekä varmistetaan, että kyseessä on aivoinfarkti sekä määritellään, minkä aivoinfarktin tyyppiin kyseinen kohtaus kuuluu.

Kun aivoiskemian tyyppi on vahvistettu, hoito aloitetaan välittömästi. Aivoembolian tapauksessa kohtausta voidaan hoitaa lääkkeillä, jotka liuottavat veritulpan. Joissakin tapauksissa potilaalle voidaan suorittaa myös leikkaus tulpan poistamiseksi. Hoitomenetelmä riippuu aina aivoemboliaa aiheuttavan veritulpan tyypistä ja sijainnista, ja asiantuntijat päättävät hoidosta, joka sopii parhaiten kussakin tapauksessa.

Aivoembolia on hätätapaus

Aivoembolia on yleinen patologia, joka vaatii aina viiveetöntä hoitoa. On välttämätöntä, että kohtauksen oireet ja varoitusmerkit osataan tunnistaa, jotta hätätapauksesta voidaan ilmoittaa hätäpalvelulle mahdollisimman pian. Näin paikalle saadaan mahdollisimman nopeasti ensiapuhenkilökuntaa, jonka jälkeen he tekevät päätöksen potilaan ensihoidosta tilanteen vakavuudesta riippuen.

Meidän on lisäksi pidettävä mielessä, että kaikkia aivohalvauksen jälkeen menetettyjä toimintoja ei aina ole mahdollista palauttaa. Kyseessä on vakava kohtaus, josta toipumiseksi tarvitaan potilaan kuntouttamista. Aivoembolian jälkeinen toipumisjakso voi olla tapauksesta riippuen jopa hyvinkin pitkä ja vaativa prosessi.

  • Cabrerizo-García JL, Zalba-Etayo B, Martín-Villen L. Embolismo gaseoso arterial cerebral y coronario. Vol. 138, Revista Medica de Chile. Sociedad Medica de Santiago; 2010. p. 1461–2.
  • Actualidades en prevención secundaria de infarto cerebral por fibrilación auricular [Internet]. [cited 2020 Apr 11]. Available from: https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumen.cgi?IDARTICULO=35550
  • Revista Medicina – Google Libros [Internet]. [cited 2020 Apr 11]. Available from: https://books.google.es/books?hl=es&lr=&id=jIHzwkqXDhIC&oi=fnd&pg=PA202&dq=embolia+cerebral&ots=d-dWbKWHhR&sig=i10vOCBY-DMUarKdv6H7ScHtxM8#v=onepage&q=embolia cerebral&f=false