Abaloni, maailman kallein kotilo

Kerromme abalonista eli merikorvista, korkealuokkaisesta merenelävästä, jolla on kallis hinta ja erinomainen ravintoarvo.
Abaloni, maailman kallein kotilo
Saúl Sánchez Arias

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Saúl Sánchez Arias.

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Abaloni on yksi maailman kysytyimmistä merenelävistä. Se on yleinen Aasiassa, mutta se on vähitellen levinnyt myös muihin maihin. Sitä viljellään jopa Galiciassa, Espanjassa.

Abaloni on hyvin kallis meren herkku, jota käytetään pääasiassa korkealuokkaisessa ruoanlaitossa. Sillä on kuitenkin ravitsemuksellisesta näkökulmasta mielenkiintoisia ominaisuuksia, jotka on hyvä tuntea.

Ensin on tärkeää huomauttaa, että terveyden kannalta merenelävien syönti on hyvin suositeltavaa. Ne voivat auttaa pienentämään monien kroonisten ja monitekijäisten sairauksien riskiä, mutta tämän tekemiseksi ei tarvitse turvautua kaikkein kalleimpiin tuotteisiin. Jo pelkkä kalan syöminen pari kertaa viikossa vaikuttaa suotuisasti.

Mitä abaloni on?

Abaloni, jota kutsutaan myös merikorvaksi, on yksikuorinen kotilo, toisin kuin simpukat. Se on pitkänomainen, korvamainen kotilo, joka muistuttaa muodoltaan jossain määrin korvaa (mistä sen toinen nimitys tulee).

Tätä kotiloa on useita tunnettuja lajeja, eikä niitä kaikkia ole vielä täysin erotettu toisistaan. Toistaiseksi ne kaikki on luokiteltu syötäviksi, vaikkakin kuorta voi käyttää myös koristeellisiin tarkoituksiin.

Abaloni kasvaa tyypillisesti sellaisilla rantavyöhykkeen alueilla, joissa on kivinen pohja. Niitä voi löytää myös marskimaalta. Yleisempiä ne ovat kuitenkin trooppisissa ja subtrooppisissa merivesissä, erityisesti lähellä rannikkoja.

Niiden ruokavalio pohjautuu leviin ja pieniin eläimiin, kuten parasiitteihin. Niiden saalistajia ovat meritähti ja ravut.

Merenelävät ovat terveellisiä.
Mereneläviä tai kalaa tulisi syödä vähintään kahdesti viikossa.

Viime vuosina on pyritty näiden kotiloiden hallittuun kasvatukseen kasvaneen kysynnän vuoksi. Tästä syystä harrastuskalastusta, joka saattaa vaarantaa lajin, pyritään ehkäisemään.

Abaloni kypsennetään ennen syömistä aivan erityisellä tavalla, koska sillä on kova ja kuituinen rakenne. Kuumennuksen kanssa ei tulisi kuitenkaan liioitella, sillä muutoin lopputulos on epämiellyttävän sitkeä. Aistinvaraisten ominaisuuksien osalta abalonissa on merellinen maku, joka on kuitenkin hienovaraisempi kuin esimerkiksi ostereilla tai kampasimpukoilla.

Ravintoarvo

Abalonissa on runsaasti korkean biologisen arvon proteiineja. 100 grammasta tuotetta saa noin 17 grammaa kyseistä ravintoainetta.

Annals of Nutrition & Metabolism -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan fyysisesti passiivisten ihmisten tulisi saada vähintään 0,8 grammaa proteiinia painokiloa kohden rasvattoman massan katabolian välttämiseksi.

Abaloni sisältää myös Omega-3 -sarjaan kuuluvia rasvahappoja. Näiden katsotaan olevan erittäin korkealaatuisia ja hillitsevän elimistön sisäistä tulehdustilaa.

Näiden rasvahappojen säännöllisen syönnin on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuutta. Niiden kulutuksen on oltava tasapainossa suhteessa Omega-6:een, mikä on nykypäivänä harvinaista.

Mikroravintoaineiden osalta on syytä mainita, että abalonissa on B-vitamiineja ja kalsiumia, rautaa, seleeniä ja magnesiumia. Siitä saa myös jodia, jota tarvitaan kilpirauhasen kunnolliseen toimintaan.

Puutos voi muuttaa hormonituotantoa, mikä on terveydelle vaaraksi. Tästä on näyttöä Endocrine, Metabolic & Immune Disorders Drug Targets -lehden tutkimuksessa.

Rauta puolestaan turvaa hapen kunnollisen kulkeutumisen veressä. Tällä mineraalilla on alhainen imeytyvyys, ja se on vieläkin heikompi kasviperäisen proteiinin kohdalla.

Ongelman minimoimiseksi sen yhteydessä tulisi syödä runsaasti C-vitamiinia. Anemiaa tulisi aina pyrkiä ennaltaehkäisemään, sillä kun se on ilmaantunut, se siihen saatetaan tarvita pidempiaikaista hoitoa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Äyriäisallergia: oireet ja hoitokeinot

Abaloni, merikorvat, kallis mutta ravitseva herkku

Abaloni on kallis merenelävä.
Abaloni on herkullinen, hienostunut ja kallis raaka-aine.

Abaloni on yksi meriekosysteemin kalleimmista tuotteista. Sitä syödään usein länsimaissa pääasiassa juuri kalliin hintansa takia.

Abalonia myydään harvoin supermarketeissa, sillä tavallisesti sitä käytetään korkealuokkaisessa ruoanlaitossa. Sillä on ihastuttava maku ja sen ravintoarvo on erinomainen, joten sen katsotaan olevan terveydelle hyväksi.

Lopuksi on tärkeää korostaa monipuolisen ruokavalion merkitystä terveydelle. Mitä monipuolisempi ruokavalio on, sitä pienemmällä todennäköisyydellä kehittyy ravintoainepuutoksia. Näin elimistön fysiologiset toiminnot suoritetaan oikeaoppisesti ilman ongelma, jotka voisivat haitata kokonaisvaltaista terveyttä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Richter, M., Baerlocher, K., Bauer, J. M., Elmadfa, I., Heseker, H., Leschik-Bonnet, E., Stangl, G., Volkert, D., Stehle, P., & on behalf of the German Nutrition Society (DGE) (2019). Revised Reference Values for the Intake of Protein. Annals of nutrition & metabolism74(3), 242–250. https://doi.org/10.1159/000499374
  • Innes, J. K., & Calder, P. C. (2020). Marine Omega-3 (N-3) Fatty Acids for Cardiovascular Health: An Update for 2020. International journal of molecular sciences21(4), 1362. https://doi.org/10.3390/ijms21041362
  • Triggiani, V., Tafaro, E., Giagulli, V. A., Sabbà, C., Resta, F., Licchelli, B., & Guastamacchia, E. (2009). Role of iodine, selenium and other micronutrients in thyroid function and disorders. Endocrine, metabolic & immune disorders drug targets9(3), 277–294. https://doi.org/10.2174/187153009789044392

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.