8 vinkkiä itsehillinnän kehittämiseksi

· helmikuu 21, 2017
Kumman valitsisit: omenan vai suklaakakun? Vaikka itsehillintää voi olla hankala toteuttaa, se on välttämätöntä pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamisessa.

Itsehillintä on mekanismi, jonka opimme joutuessamme odottamaan haluamiamme asioita. Me kaikki tiedämme että meillä on se, mutta joskus mietimme, onko se vaivan arvoista. Vaikka itsehillintää voi olla vaikea harjoittaa, se on erittäin tärkeää pitkän tähtäimen tavoitteiden saavuttamisessa.

Itsehillintä on luultavasti kaikkein tärkein psyykkinen ominaisuus. Siihen vaaditaan riittävän psyykkisen tasapainon saavuttaminen, jotta voimme vastustaa hetken mielijohteita. Tämä taas on välttämätöntä oman hyvinvointimme kannalta.

Katsotaanpa esimerkkiä:

Valittavissasi on omena ja suklaakakku. Vaikka jo lupasit itsellesi, ettet koskisi mihinkään mikä ei kuulu dieettiisi, kätesi hivuttautuvat kohti sitä kaikkein herkullisinta tuotetta jääkaapissasi…

Onhan se myönnettävä: olemme kaikki olleet samankaltaisessa tilanteessa. Pitkän tähtäimen tavoitteet (esimerkiksi painon pudottaminen) joutuvat jatkuvasti konfliktiin muiden, välittömien nautintojen kanssa (suklaakakku).

On kyllä mahdollista hallita näitä hetken mielijohteita, jotka saavat meidät haluamaan kokea välitöntä mielihyvää ja lyhyen tähtäimen nautintoa. Jos onnistumme siinä, voimme estää päämääriemme ja motivaatiomme tuhoutumisen yhdessä ohikiitävässä hetkessä.

Tämä on tärkeää lukemattomissa elämäntilanteissa.

norsut

Miksi menetämme hallinnan?

Saatamme olla hyvinkin sitoutuneita pudottamaan ylimääräiset kilot, mutta silti jotenkin päädymme antamaan periksi ja antaudumme houkutuksille.

Mistä tämä johtuu?

On olemassa kaksi psykologista järjestelmää, jotka vaikuttavat itsehillintäämme: impulssijärjestelmä ja refleksijärjestelmä.

  • Impulssijärjestelmämme tarkkailee ympäristöä. Se pyydystää ärsykkeitä eli tekijöitä, jotka antavat meille nautintoa (esimerkiksi suklaakakku). Tämä on yksi niistä syistä, miksi ruokaostosten tekeminen nälkäisenä ei kannata. Näiden impulssien suuruus ei ole aina sama, ja ne vaihtelevat henkilöstä toiseen. Tämä riippuu lukuisista eri olosuhteista ja henkilön omista taipumuksista.
  • Refleksijärjestelmämme suunnittelee ja saa aikaan käytöksemme seuraukset. Se on se osa, joka kertoo meille, että vaikka suklaakakku maistuisi miten herkulliselta tahansa, sen syömisellä on seurauksensa.

Sen ajatteleminen, mitä aiomme tehdä, vaatii monia resursseja ja kykyä hallita itseämme. Se ei ole helppoa, mutta se on vaivan arvoista. Jos kykenemme harjoittamaan itsehillintää tunnollisesti, sellaisista aktiviteeteista kuten kuntosalille menemisestä tulee tapa. Näin emme enää jää sohvan pohjalle makaamaan ja pohtimaan sitä iänikuista ongelmaa, lähdemmekö treenaamaan vai emme.

Muista, että keholtamme kestää ainoastaan 21 päivää omaksua jokin uusi tapa.

tasapaino

Mielihyvän viivyttäminen ja menestyminen elämässä

Paras esimerkki nautinnon viivyttämisen ja turhautumisen sietämisen tärkeydestä löytyy lapsuudesta.

On hyvin tunnettu fakta, että lapsen on vaikea vastustaa pallon kanssa leikkimistä tai vaahtokarkin syömistä, jos se on kielletty tai jos vaahtokarkki on aivan heidän nenänsä edessä eikä kukaan ole vahtimassa (tai vaikka he tietäisivät jonkun katsovan, he söisivät sen silti!).

Tunnettu psykologi Walter Mischel meni vielä pidemmälle tunnetussa kokeessaan: vaahtokarkkitestissä.

Mischelin tutkimus osoitti, että mielihyvän viivyttäminen on hetken mielijohteiden hallintaa eli sitä, että lapsi jätti syömättä yhden vaahtokarkin saadakseen niitä kaksi.

Tutkimuksen avulla hän kykeni osoittamaan yhteyden itsehillinnän ja elämässä menestymisen välillä. Kokeen perusteella voi olettaa, että itsemme haastaminen ja hillitseminen on hyödyllistä ja avain menestyksekkääseen tulevaisuuteen.

8 vinkkiä itsehillinnän kehittämiseksi

Ihminen ei saa syntyessään automaattisesti kykyä itsehillintään, mutta se voidaan hankkia. Itsehillintä on erityisen tärkeä kyky silloin, kun ihminen päättää lopettaa tupakanpolton, pudottaa painoaan tai treenata maratonia varten.

Tässä 8 vinkkiä itsehillinnän parantamiseksi:

  1. Ota huomioon tietyn toiminnan riskit ja negatiiviset seuraukset. Keksi sellaisia ohjeita kuin ”jos…niin…”. Näin et eksy oikealta polulta.
  2. Edistä henkilökohtaista sitoutumistasi asiaan kertomalla tavoitteistasi sekä toimintasuunnitelmastasi muille ihmisille.
  3. Muuta tavoitteesi pieniksi askeliksi tai tehtäviksi, jotka sinun tulee suorittaa.
  4. Iloitse pienistä onnistumisista ja juhlista tavoitteisiisi pääsemistä.
  5. Muokkaa mielijohteitasi luomalla yhteys ulkoisten tekijöiden ja houkutusten välille.
  6. Treenaa muistiasi pitääksesi tavoitteesi aina mielessäsi.
  7. Ajattele niitä tilanteita, jotka vaarantavat tavoitteisiisi pääsemisen.
  8. Pidä taukoja projektissasi palauttaaksesi psyykkiset voimavarasi ja motivaatiosi.

Tie itsehillintään vaatii houkutusten hallitsemista ja omien vahvuuksien hyödyntämistä.

Joka kerta, kun törmäämme konfliktiin välittömän tilanteen ja pitkän tähtäimen päämäärän välillä, meidän on muistettava kuvitella refleksi- ja impulssijärjestelmäämme taistelemassa toisiaan vastaan.

Kumpi ansaitsee voiton?