Logo image
Logo image

Unettomuuden 7 vakavaa seurausta

3 minuuttia
Suurin osa meistä on jossakin elämänvaiheessa kokenut, miltä unettomuus tuntuu tai mitä muutaman yön vähäiset unet tekevät elimistölle.
Unettomuuden 7 vakavaa seurausta
José Gerardo Rosciano Paganelli

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri José Gerardo Rosciano Paganelli

Viimeisin päivitys: 16 syyskuuta, 2022

Univajeesta kärsii koko keho, ja univaje voi syntyä jo muutamasta unettomasta yöstä. Olo on tokkurainen, väsynyt ja kömpelö, keskittymiskyky on nollissa ja samaten motivaatio. Työt ja kotiaskareet voivat tuntua ylipääsemättömän hankalilta. Monet puskevat läpi nukkumattomien öiden tai liian vähäisten unien, mutta harvat tietävät, että jatkuvalla unettomuudella ja univajeella voi olla vakavia seurauksia koko elimistön terveyden kannalta.

WHO:n eli Maailman terveysjärjestön mukaan aikuisen tulisi nukkua 7-8 tuntia vuorokaudessa yhtäjaksoista ja hyvälaatuista unta ylläpitääkseen sekä fyysisen että psyykkisen kuntonsa. Nykyelämän stressinaiheet ja kiireinen elämäntyyli tarkoittavat kuitenkin usein sitä, että kiireen keskellä ensiksi karsitaan yöunien pituudesta. Työpäivät venyvät ja kotona odottavat lapset ja arjen askareet, nukkumaanmeno saattaa venyä keskiyöhön saakka ja aamulla joutuu heräämään aikaisin töihin. Jotkut sinnittelevät neljän tai viiden tunnin yöunilla jatkuvasti. Yhä useampi henkilö raportoi myös kokevansa, ettei saa hyvälaatuista, syvää ja rentouttavaa unta joka yö.

Texasin yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan sellaisten henkilöiden, jotka eivät nuku suositeltua minimimäärää yössä seitsemänä peräkkäisenä päivänä, geeneissä esiintyy muutoksia jotka voivat johtaa vakaviin terveyshaittoihin, kuten ylipainoon, sydäntauteihin, muistihäiriöihin jne. Jos nukut vähemmän kuin 6 tuntia yössä, olet vaarassa altistua monille erilaisille terveysongelmille.

Unettomuuden seuraukset elimistölle

Halvausriskin lisääntyminen

Some figure

Yhdysvaltalainen Mayo Clinic tutki unen määrän vaikutusta terveyteen, ja tuli siihen lopputulokseen, että univaje voi johtaa halvausriskin lisääntymiseen. Aikuisten, jotka nukkuvat 6 tuntia yössä tai vähemmän, riski saada aivohalvaus on nelinkertainen. Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu äkisti verenkierron häiriintymisen vuoksi. Aivohalvaus voi johtua kahdesta syystä; aivovaltimo joko tukkeutuu tai vuotaa.

Alttius ylipainoon

Sellaiset henkilöt, joilla on vaikeuksia nukkua kunnolla yöllä tai jotka nukkuvat vähemmän kuin 6 tuntia yössä, kokevat useammin nälkää ja ovat taipuvaisia ylensyöntiin. Univajeessa ihminen kaipaa etenkin rasvaisia herkkuja. Unettomuus johtaa hormonaalisiin muutoksiin kehossa, mikä stimuloi ruokahalua ja naposteluhimoa.

Univajeella on kauaskantoinen vaikutus koko elimistön kannalta, etenkin mitä tulee ylipainoon. Univajeinen henkilö voi lyhyessäkin ajassa lihoa huomattavia määriä, ja vaikka unirytmi palautuisi normaaliksi, voi laihduttaminen olla hankalaa ja hidasta. Eri tutkimusten mukaan unenpuute muuntaa kehossa esiintyvien hormonien greliinin ja leptiinin määrää ja juuri nämä hormonit ovat vastuussa näläntunteesta ja ruokahalusta.

Diabeteksen riski kasvaa

 

Some figure

Hiljattain suoritetun tutkimuksen mukaan yhdysvaltalainen Center for Disease Control päätteli, että univaje on yhteydessä korkeampaan riskiin kehittää kakkostyypin eli aikuisiän diebetes. Huonoista yöunista ja unenlaadusta kärsivät henkilöt ovat vähemmän herkkiä insuliinin vaikutuksille.

Muistihäiriöt

Unettomuus johtaa usein näkyviin muistihäiriöihin: väsyneenä unohtelee asioita ja keskittyminen on hankalaa, kun elää jatkuvassa sumussa. Tiesitkö, että unettomuudella on myös pitkäjaksoisia vaikutuksia muistin toimintaan? Mikäli unettomuus jatkuu pitkään, voi henkilölle kehittyä erilaisia vakavia kognitiivisia ongelmia.

Jo yksi huonosti nukuttu yö silloin tällöin voi aiheuttaa aivokudoksen tuhoutumista. Tämä johtuu siitä, että kun emme saa tarpeeksi lepoa, kertyy aivon molekyyleihin ylimääräistä verta, joka puolestaan johtaa kudoksen vaurioitumiseen ja tuhoutumiseen. Kalifornian yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan unettomuus voi todellakin johtaa aivovaurioihin.

Vilustumisen ja flunssan riski kasvaa

 

Some figure

Jos keho elää jatkuvassa univajeessa, se ei pääse uudistumaan ja lataamaan akkujaan seuraavan päivän koitoksiin. Carnegie Mellonin yliopiston suorittaman tutkimuksen mukaan univaje heikentää kehon puolustusjärjestelmien toimintaa, mikä tekee henkilön alttiiksi tulehduksille. Unettomuudesta kärsivät ovatkin usein jatkuvasti kipeänä ja flunssassa.

Sydäntaudit

Jos et saa tarpeeksi unta öisin, alkaa keho tuottaa enemmän tiettyjä hormoneja ja kemikaaleja, jotka lisäävät riskiä sairastua sydänsairauksiin. European Heart Journalin mukaan vähäiset yöunet (vähemmän kuin 6 tuntia yössä) lisäävät riskiä sairastua sydäntauteihin jopa 48 %.

Harvard Health Publications tukee univajeen yhteyttä sydämen terveyteen, sillä heidän mukaansa unettomuus voi johtaa korkeaan verenpaineeseen, valtimoiden tukkeutumiseen ja sydänkohtauksiin.

Syöpäriskin kasvu

 

Some figure

Amerikkalaisen syöpätutkimuskeskuksen mukaan liian vähäiset unet voivat lisätä riskiä sairastua suolistosyöpään ja rintasyöpään. Tutkimukseen otti osaa 1 240 koehenkilöä, ja loppuraportin mukaan ne koehenkilöt, jotka nukkuivat vähemmän kuin 6 tuntia yössä, kärsivät hyvin nukkuvia enemmän suoliston polyypeistä, jotka voivat pitkällä aikajaksolla kehittyä pahanlaatuisiksi.

Univajeesta kärsii koko keho, ja univaje voi syntyä jo muutamasta unettomasta yöstä. Olo on tokkurainen, väsynyt ja kömpelö, keskittymiskyky on nollissa ja samaten motivaatio. Työt ja kotiaskareet voivat tuntua ylipääsemättömän hankalilta. Monet puskevat läpi nukkumattomien öiden tai liian vähäisten unien, mutta harvat tietävät, että jatkuvalla unettomuudella ja univajeella voi olla vakavia seurauksia koko elimistön terveyden kannalta.

WHO:n eli Maailman terveysjärjestön mukaan aikuisen tulisi nukkua 7-8 tuntia vuorokaudessa yhtäjaksoista ja hyvälaatuista unta ylläpitääkseen sekä fyysisen että psyykkisen kuntonsa. Nykyelämän stressinaiheet ja kiireinen elämäntyyli tarkoittavat kuitenkin usein sitä, että kiireen keskellä ensiksi karsitaan yöunien pituudesta. Työpäivät venyvät ja kotona odottavat lapset ja arjen askareet, nukkumaanmeno saattaa venyä keskiyöhön saakka ja aamulla joutuu heräämään aikaisin töihin. Jotkut sinnittelevät neljän tai viiden tunnin yöunilla jatkuvasti. Yhä useampi henkilö raportoi myös kokevansa, ettei saa hyvälaatuista, syvää ja rentouttavaa unta joka yö.

Texasin yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan sellaisten henkilöiden, jotka eivät nuku suositeltua minimimäärää yössä seitsemänä peräkkäisenä päivänä, geeneissä esiintyy muutoksia jotka voivat johtaa vakaviin terveyshaittoihin, kuten ylipainoon, sydäntauteihin, muistihäiriöihin jne. Jos nukut vähemmän kuin 6 tuntia yössä, olet vaarassa altistua monille erilaisille terveysongelmille.

Unettomuuden seuraukset elimistölle

Halvausriskin lisääntyminen

Some figure

Yhdysvaltalainen Mayo Clinic tutki unen määrän vaikutusta terveyteen, ja tuli siihen lopputulokseen, että univaje voi johtaa halvausriskin lisääntymiseen. Aikuisten, jotka nukkuvat 6 tuntia yössä tai vähemmän, riski saada aivohalvaus on nelinkertainen. Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu äkisti verenkierron häiriintymisen vuoksi. Aivohalvaus voi johtua kahdesta syystä; aivovaltimo joko tukkeutuu tai vuotaa.

Alttius ylipainoon

Sellaiset henkilöt, joilla on vaikeuksia nukkua kunnolla yöllä tai jotka nukkuvat vähemmän kuin 6 tuntia yössä, kokevat useammin nälkää ja ovat taipuvaisia ylensyöntiin. Univajeessa ihminen kaipaa etenkin rasvaisia herkkuja. Unettomuus johtaa hormonaalisiin muutoksiin kehossa, mikä stimuloi ruokahalua ja naposteluhimoa.

Univajeella on kauaskantoinen vaikutus koko elimistön kannalta, etenkin mitä tulee ylipainoon. Univajeinen henkilö voi lyhyessäkin ajassa lihoa huomattavia määriä, ja vaikka unirytmi palautuisi normaaliksi, voi laihduttaminen olla hankalaa ja hidasta. Eri tutkimusten mukaan unenpuute muuntaa kehossa esiintyvien hormonien greliinin ja leptiinin määrää ja juuri nämä hormonit ovat vastuussa näläntunteesta ja ruokahalusta.

Diabeteksen riski kasvaa

 

Some figure

Hiljattain suoritetun tutkimuksen mukaan yhdysvaltalainen Center for Disease Control päätteli, että univaje on yhteydessä korkeampaan riskiin kehittää kakkostyypin eli aikuisiän diebetes. Huonoista yöunista ja unenlaadusta kärsivät henkilöt ovat vähemmän herkkiä insuliinin vaikutuksille.

Muistihäiriöt

Unettomuus johtaa usein näkyviin muistihäiriöihin: väsyneenä unohtelee asioita ja keskittyminen on hankalaa, kun elää jatkuvassa sumussa. Tiesitkö, että unettomuudella on myös pitkäjaksoisia vaikutuksia muistin toimintaan? Mikäli unettomuus jatkuu pitkään, voi henkilölle kehittyä erilaisia vakavia kognitiivisia ongelmia.

Jo yksi huonosti nukuttu yö silloin tällöin voi aiheuttaa aivokudoksen tuhoutumista. Tämä johtuu siitä, että kun emme saa tarpeeksi lepoa, kertyy aivon molekyyleihin ylimääräistä verta, joka puolestaan johtaa kudoksen vaurioitumiseen ja tuhoutumiseen. Kalifornian yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan unettomuus voi todellakin johtaa aivovaurioihin.

Vilustumisen ja flunssan riski kasvaa

 

Some figure

Jos keho elää jatkuvassa univajeessa, se ei pääse uudistumaan ja lataamaan akkujaan seuraavan päivän koitoksiin. Carnegie Mellonin yliopiston suorittaman tutkimuksen mukaan univaje heikentää kehon puolustusjärjestelmien toimintaa, mikä tekee henkilön alttiiksi tulehduksille. Unettomuudesta kärsivät ovatkin usein jatkuvasti kipeänä ja flunssassa.

Sydäntaudit

Jos et saa tarpeeksi unta öisin, alkaa keho tuottaa enemmän tiettyjä hormoneja ja kemikaaleja, jotka lisäävät riskiä sairastua sydänsairauksiin. European Heart Journalin mukaan vähäiset yöunet (vähemmän kuin 6 tuntia yössä) lisäävät riskiä sairastua sydäntauteihin jopa 48 %.

Harvard Health Publications tukee univajeen yhteyttä sydämen terveyteen, sillä heidän mukaansa unettomuus voi johtaa korkeaan verenpaineeseen, valtimoiden tukkeutumiseen ja sydänkohtauksiin.

Syöpäriskin kasvu

 

Some figure

Amerikkalaisen syöpätutkimuskeskuksen mukaan liian vähäiset unet voivat lisätä riskiä sairastua suolistosyöpään ja rintasyöpään. Tutkimukseen otti osaa 1 240 koehenkilöä, ja loppuraportin mukaan ne koehenkilöt, jotka nukkuivat vähemmän kuin 6 tuntia yössä, kärsivät hyvin nukkuvia enemmän suoliston polyypeistä, jotka voivat pitkällä aikajaksolla kehittyä pahanlaatuisiksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Shahrad Taheri,Ling Lin,Diane Austin,Terry Young,Emmanuel Mignot“Short Sleep Duration Is Associated with Reduced Leptin, Elevated Ghrelin, and Increased Body Mass Index”, PLoS Med. 2004 Dec; 1(3): e62.
  • Williamson AM, Feyer AM., “Moderate sleep deprivation produces impairments in cognitive and motor performance equivalent to legally prescribed levels of alcohol intoxication”, Occup Environ Med. 2000 Oct;57(10):649-55.
  • Cappuccio FP, Cooper D, D’Elia L, Strazzullo P, Miller MA., “Sleep duration predicts cardiovascular outcomes: a systematic review and meta-analysis of prospective studies”, Eur Heart J. 2011 Jun;32(12):1484-92.
  • Spiegel K, Leproult R, Van Cauter E., “Impact of sleep debt on metabolic and endocrine function”, Lancet. 1999 Oct 23;354(9188):1435-9.
  • Cohen S, Doyle WJ, Alper CM, Janicki-Deverts D, Turner RB., “Sleep habits and susceptibility to the common cold”, Arch Intern Med. 2009 Jan 12;169(1):62-7.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.