6 merkkiä korkeasta kortisolitasosta
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Diego Pereira
Hydrokortisoni eli kortisoli on lisämunuaisten tuottama hormoni. Korkea kortisolitaso voi vaikuttaa terveyteen, sillä kortisoli nostaa verensokeria ja voi myös vähentää luiden muodostumista sekä aiheuttaa sairauksia, kuten liikalihavuutta.
Korkea kortisolitaso tunnetaan nimellä hyperkortisolismi tai Cushingin oireyhtymä. Tämä sairaus johtaa rasvan kertymiseen, korkeaan verenpaineeseen ja suureen kehon stressiin.
Seuraavat merkit auttavat tunnistamaan, onko elimistössä liikaa kortisolia:
1. Äkillinen painonnousu
Painonnousu on yksi ensimmäisistä korkean kortisolitason merkeistä. Lihominen on erityisen huomattavaa ylävartalossa, sillä rasva alkaa kerääntyä mm. hartioihin, rintaan ja selkään.
Oudointa tässä on se, että henkilön käsivarret ja jalat pysyvät siitäkin huolimatta hoikkina.
2. Iho-oireet
Kortisolin liikatuotanto vaikuttaa myös ihoon. Se voi aiheuttaa seuraavaa:
- Aknea
- Violetteja viiruja rintoihin, vatsaan ja reisiin
- Mustelmia
- Lisääntynyttä karvoitusta kasvoissa ja muualla kehossa
3. Luiden ja lihasten oireet
Korkea kortisolitaso voi vaikuttaa myös lihaksiin ja luihin. Luusto heikkenee, mikä johtaa kohonneeseen murtumariskiin, erityisesti kylkiluissa ja selkärangassa.
4. Immuunijärjestelmän ongelmat
Ihmiselimistön immuunijärjestelmää säätelevä kateenkorva kärsii myös korkean kortisolin vaikutuksesta.
Korkea kortisoli voi aiheuttaa solujen kuoleman ja saada immuunijärjestelmän hyökkäämään elimistön omia kudoksia vastaan viruksen sijaan.
- Immuunijärjestelmän ongelmien yleisimmät oireet ovat astma ja allergiat.
- Ongelma voi kuitenkin pahentua: se voi aiheuttaa punahukkaa, Crohnin tautia tai fibromyalgiaa.
5. Masennus ja mielialanvaihtelut
Ahdistus on yksi tavallisimmista oireista, joka ilmenee silloin kun joku on kovan stressin alaisena. Tähän liittyy jatkuvia ja äkillisiä mielialanvaihteluita pitkin päivää, ja joissakin tapauksissa voi olla nähtävissä merkkejä vakavasta masennuksesta.
Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeat kortisolitasot vähentävät verenkiertoa ja aivojen glukoosivaroja. Tämä häiritsee aivosolujen kykyä imeä glukoosia ja voi aiheuttaa joidenkin solujen kuoleman.
6. Väsymys ja unettomuus
Kortisolin antama energia voi olla haitallista elimistölle. Tällöin elimistö on liian aktiivinen päivällä, kun taas yöllä liialliset hormonit eivät anna henkilön levätä, ja hänellä on vaikeuksia nukahtaa.
- Normaalissa olosuhteissa kehon kortisolitasot kohoavat noin kello kahdeksalta aamulla antaakseen energiaa.
- Mutta kortisolin liikatuotannossa tilanne on päinvastainen: hormoni on aktiivinen yöaikaan ja aamuisin kulunut loppuun.
Kuinka alentaa kortisolitasoja elimistössä?
Seuraavaksi esittelemme joitakin vinkkejä kortisolitasojen alentamiseksi elimistössä, jotta voit elää terveempää elämää.
Sano hyvästit kahville
Kofeiinilla on taipumusta nostaa kortisolitasoja veressä vähintään 30 % tunnin sisällä. Joissakin tapauksissa vaikutus voi kestää 18 tuntia.
Jos tarkoituksenasi on vähentää hajottavaa aineenvaihduntaa (kataboliaa) ja lisätä rakennusaineenvaihduntaa (anaboliaa), älä juo enää kahvia.
Pyri nukkumaan enemmän
Paranna unisykliäsi juomalla haudukkeita, kuten kamomilla- tai valeriaanateetä, ennen nukkumaanmenoa. Tämä nopeuttaa nukahtamista ja pidentää unen kestoa.
Kortisolitasojen alenemisen lisäksi näytät nuoremmalta ja terveemmältä sekä minimoit kuluvien vuosien jättämät vaikutukset.
Harrasta liikuntaa
Säännöllisen liikuntarutiinin tunnetut hyödyt, jotka saavutetaan lihasmassan sekä serotoniini- ja dopamiinituotannon lisääntymisen kautta, alentavat riskiä saada ahdistusta tai masennusta.
Tämän lisäksi liikunnan avulla poltat enemmän tuota ylimääräistä energiaa, estäen sitä kerääntymästä elimistöön ja ehkäisten kortisolitasojen villiintymistä.
Pidä verensokeri tasaisena
Syö täysipainoisia aterioita, jotka koostuvat hiilihydraateista, proteiinista ja kuidusta, pitääksesi verensokerin hallinnassa.
On myös suositeltavaa syödä ravintolisiä, kuten B-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia, kromia, sinkkiä, C-vitamiinia ja alfalipoiinihappoa.
Hydrokortisoni eli kortisoli on lisämunuaisten tuottama hormoni. Korkea kortisolitaso voi vaikuttaa terveyteen, sillä kortisoli nostaa verensokeria ja voi myös vähentää luiden muodostumista sekä aiheuttaa sairauksia, kuten liikalihavuutta.
Korkea kortisolitaso tunnetaan nimellä hyperkortisolismi tai Cushingin oireyhtymä. Tämä sairaus johtaa rasvan kertymiseen, korkeaan verenpaineeseen ja suureen kehon stressiin.
Seuraavat merkit auttavat tunnistamaan, onko elimistössä liikaa kortisolia:
1. Äkillinen painonnousu
Painonnousu on yksi ensimmäisistä korkean kortisolitason merkeistä. Lihominen on erityisen huomattavaa ylävartalossa, sillä rasva alkaa kerääntyä mm. hartioihin, rintaan ja selkään.
Oudointa tässä on se, että henkilön käsivarret ja jalat pysyvät siitäkin huolimatta hoikkina.
2. Iho-oireet
Kortisolin liikatuotanto vaikuttaa myös ihoon. Se voi aiheuttaa seuraavaa:
- Aknea
- Violetteja viiruja rintoihin, vatsaan ja reisiin
- Mustelmia
- Lisääntynyttä karvoitusta kasvoissa ja muualla kehossa
3. Luiden ja lihasten oireet
Korkea kortisolitaso voi vaikuttaa myös lihaksiin ja luihin. Luusto heikkenee, mikä johtaa kohonneeseen murtumariskiin, erityisesti kylkiluissa ja selkärangassa.
4. Immuunijärjestelmän ongelmat
Ihmiselimistön immuunijärjestelmää säätelevä kateenkorva kärsii myös korkean kortisolin vaikutuksesta.
Korkea kortisoli voi aiheuttaa solujen kuoleman ja saada immuunijärjestelmän hyökkäämään elimistön omia kudoksia vastaan viruksen sijaan.
- Immuunijärjestelmän ongelmien yleisimmät oireet ovat astma ja allergiat.
- Ongelma voi kuitenkin pahentua: se voi aiheuttaa punahukkaa, Crohnin tautia tai fibromyalgiaa.
5. Masennus ja mielialanvaihtelut
Ahdistus on yksi tavallisimmista oireista, joka ilmenee silloin kun joku on kovan stressin alaisena. Tähän liittyy jatkuvia ja äkillisiä mielialanvaihteluita pitkin päivää, ja joissakin tapauksissa voi olla nähtävissä merkkejä vakavasta masennuksesta.
Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeat kortisolitasot vähentävät verenkiertoa ja aivojen glukoosivaroja. Tämä häiritsee aivosolujen kykyä imeä glukoosia ja voi aiheuttaa joidenkin solujen kuoleman.
6. Väsymys ja unettomuus
Kortisolin antama energia voi olla haitallista elimistölle. Tällöin elimistö on liian aktiivinen päivällä, kun taas yöllä liialliset hormonit eivät anna henkilön levätä, ja hänellä on vaikeuksia nukahtaa.
- Normaalissa olosuhteissa kehon kortisolitasot kohoavat noin kello kahdeksalta aamulla antaakseen energiaa.
- Mutta kortisolin liikatuotannossa tilanne on päinvastainen: hormoni on aktiivinen yöaikaan ja aamuisin kulunut loppuun.
Kuinka alentaa kortisolitasoja elimistössä?
Seuraavaksi esittelemme joitakin vinkkejä kortisolitasojen alentamiseksi elimistössä, jotta voit elää terveempää elämää.
Sano hyvästit kahville
Kofeiinilla on taipumusta nostaa kortisolitasoja veressä vähintään 30 % tunnin sisällä. Joissakin tapauksissa vaikutus voi kestää 18 tuntia.
Jos tarkoituksenasi on vähentää hajottavaa aineenvaihduntaa (kataboliaa) ja lisätä rakennusaineenvaihduntaa (anaboliaa), älä juo enää kahvia.
Pyri nukkumaan enemmän
Paranna unisykliäsi juomalla haudukkeita, kuten kamomilla- tai valeriaanateetä, ennen nukkumaanmenoa. Tämä nopeuttaa nukahtamista ja pidentää unen kestoa.
Kortisolitasojen alenemisen lisäksi näytät nuoremmalta ja terveemmältä sekä minimoit kuluvien vuosien jättämät vaikutukset.
Harrasta liikuntaa
Säännöllisen liikuntarutiinin tunnetut hyödyt, jotka saavutetaan lihasmassan sekä serotoniini- ja dopamiinituotannon lisääntymisen kautta, alentavat riskiä saada ahdistusta tai masennusta.
Tämän lisäksi liikunnan avulla poltat enemmän tuota ylimääräistä energiaa, estäen sitä kerääntymästä elimistöön ja ehkäisten kortisolitasojen villiintymistä.
Pidä verensokeri tasaisena
Syö täysipainoisia aterioita, jotka koostuvat hiilihydraateista, proteiinista ja kuidusta, pitääksesi verensokerin hallinnassa.
On myös suositeltavaa syödä ravintolisiä, kuten B-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia, kromia, sinkkiä, C-vitamiinia ja alfalipoiinihappoa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Amasi-Hartoonian, N., Sforzini, L., Cattaneo, A., & Pariante, C. M. (2022). Cause or consequence? Understanding the role of cortisol in the increased inflammation observed in depression. Current Opinion in Endocrine and Metabolic Research, 24, 100356. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7612780/
- Çay, M. (2017). The Effect of Cortisol Level Increasing Due to Stress in Healthy Young Individuals on Dynamic and Static Balance Scores. Northern Clinics of Istanbul. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30859159/
- Chen, Y., & Lyga, J. (2014). Brain-Skin Connection: Stress, Inflammation and Skin Aging. Inflammation & Allergy-Drug Targets, 13(3), 177-190. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4082169/
- Chiodini, I., Scillitani, A. (2008). Role of cortisol hypersecretion in the pathogenesis of osteoporosis. Recenti Prog Med, 99(6), 309-13. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18710063/
- Choe, S. J., Kim, D., Kim, E. J., Ahn, J. S., Choi, E. J., Son, E. D., Lee, T. R., & Choi, E. H. (2018). Psychological Stress Deteriorates Skin Barrier Function by Activating 11β-Hydroxysteroid Dehydrogenase 1 and the HPA Axis. Scientific Reports, 8(1). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5910426/
- Cuevas, G. S. (2016). La ansiedad y el estrés, nuestros peores enemigos. La Mente es Maravillosa. Consultado el 28 de septiembre de 2023. https://lamenteesmaravillosa.com/la-ansiedad-estres-peores-enemigos/
- Dziurkowska, E., & Wesolowski, M. (2021). Cortisol as a Biomarker of Mental Disorder Severity. Journal of Clinical Medicine, 10(21), 5204. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8584322/
- DiNicolantonio, J. J., Mehta, V., Onkaramurthy, N., & O’Keefe, J. H. (2018). Fructose-induced inflammation and increased cortisol: A new mechanism for how sugar induces visceral adiposity. Progress in Cardiovascular Diseases, 61(1), 3-9. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29225114/
- Hackett, R. A., Dal, Z., & Steptoe, A. (2020). The relationship between sleep problems and cortisol in people with type 2 diabetes. Psychoneuroendocrinology, 117. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7302424/
- Haddad, C., Courand, P. Y., Berge, C., Harbaoui, B., & Lantelme, P. (2021). Impact of cortisol on blood pressure and hypertension-mediated organ damage in hypertensive patients. Journal of Hypertension, 39(7), 1412-1420. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33534343/
- Hertel, J., König, J., Homuth, G., Van der Auwera, S., Wittfeld, K., Pietzner, M., Kacprowski, T., Pfeiffer, L., Kretschmer, A., Waldenberger, M., Kastenmüller, G., Artati, A., Suhre, K., Adamski, J., Langner, S., Völker, U., Völzke, H., Nauck, M., Friedrich, N., & Grabe, H. J. (2017). Evidence for Stress-like Alterations in the HPA-Axis in Women Taking Oral Contraceptives. Scientific Reports, 7(1). https://www.nature.com/articles/s41598-017-13927-7
- Hewagalamulage, S., Lee, T., Clarke, I., & Henry, B. (2016). Stress, cortisol, and obesity: a role for cortisol responsiveness in identifying individuals prone to obesity. Domestic Animal Endocrinology, 56, S112-S120. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27345309/
- Kamba, A., Daimon, M., Murakami, H., Otaka, H., Matsuki, K., Sato, E., Tanabe, J., Takayasu, S., Matsuhashi, Y., Yanagimachi, M., Terui, K., Kageyama, K., Tokuda, I., Takahashi, I., & Nakaji, S. (2016). Association between Higher Serum Cortisol Levels and Decreased Insulin Secretion in a General Population. PLOS ONE, 11(11), e0166077. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5115704/
- Jones, C., & Gwenin, C. (2020). Cortisol level dysregulation and its prevalence—Is it nature’s alarm clock? Physiological Reports, 8(24). https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33340273/
- Lovallo, W. R., Whitsett, T. L., al’Absi, M., Sung, B. H., Vincent, A. S., & Wilson, M. F. (2005). Caffeine Stimulation of Cortisol Secretion Across the Waking Hours in Relation to Caffeine Intake Levels. Psychosomatic Medicine, 67(5), 734-739. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2257922/
- Lee, D. Y., Kim, E., & Choi, M. H. (2015). Technical and clinical aspects of cortisol as a biochemical marker of chronic stress. BMB Reports, 48(4), 209-216. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4436856/
- Paragliola, R. M., Corsello, A., Papi, G., Pontecorvi, A., & Corsello, S. M. (2021). Cushing’s Syndrome Effects on the Thyroid. International Journal of Molecular Sciences, 22(6), 3131. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33808529/
- Peeters, G. M. E. E., van Schoor, N. M., van Rossum, E. F. C., Visser, M., & Lips, P. (2008). The relationship between cortisol, muscle mass and muscle strength in older persons and the role of genetic variations in the glucocorticoid receptor. Clinical Endocrinology, 69(4), 673-682. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7302424/
- Thau L, Gandhi J, Sharma S. Physiology, Cortisol. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2022 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK538239/
- Uwaifo GI, Hura DE. Hypercortisolism. [Updated 2022 Jul 4]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2022 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK551526/
- Vargas, I., Vgontzas, A. N., Abelson, J. L., Faghih, R. T., Morales, K. H., & Perlis, M. L. (2018). Altered ultradian cortisol rhythmicity as a potential neurobiologic substrate for chronic insomnia. Sleep Medicine Reviews, 41, 234-243. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29678398/
- Walter, K. N., Corwin, E. J., Ulbrecht, J., Demers, L. M., Bennett, J. M., Whetzel, C. A., & Klein, L. C. (2012). Elevated thyroid stimulating hormone is associated with elevated cortisol in healthy young men and women. Thyroid research, 5(1), 1-6. https://link.springer.com/article/10.1186/1756-6614-5-13
- Woldeamanuel, Y. W., Sanjanwala, B. M., & Cowan, R. P. (2020). Endogenous glucocorticoids may serve as biomarkers for migraine chronification. Therapeutic Advances in Chronic Disease, 11, 204062232093979. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7495027/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
