6 ahdistusta ja masennusta aiheuttavaa ruokailutottumusta
Tiesitkö, että nauttimasi ruoat voivat laukaista tai pahentaa ahdistusta ja masennusta? Usein terveellinen syöminen antaa meille terveen, hoikan kehon. Terveelliset ruokailutottumukset eivät kuitenkaan vaikuta pelkästään ulkoiseen olemukseemme, vaan ne voivat myös antaa sinulle terveen mielen. On toki monia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen miltä olo tuntuu fyysisesti ja psyykkisesti, eikä ruokailua voida aina yhdistää kaikkiin oireisiin.
Jos tunnet olosi hitaaksi, väsyneeksi tai saamattomaksi ilman näkyvää syytä, on hyvä tarkastella nauttimiasi ruoka-aineita lähemmin. On tärkeää ymmärtää ruokailutottumusten ja ahdistuksen ja masennuksen yhteys.
1. Kofeiiniriippuvuus
Joskus kofeiini on ainoa asia, joka motivoi sinua jaksamaan läpi työpäivän. Olet ehkä tottunut juomaan kupillisen kahvia aamuisin ennen töihin lähtöä. Sitten nautit toisen kupillisen lounaan yhteydessä nostattaaksesi virkeystasoasi ja saatat juoda vielä muutaman lisäkupillisen iltapäivällä.
Ikävä kyllä kofeiinilla voi olla myrkyllinen vaikutus aivoihin suurissa määrissä nautittuna. Kun nautit kofeiinia jatkuvasti, siitä tulee päivittäinen tarve, jota ilman et pysty toimimaan kunnolla. Kehosi tottuu kofeiiniin ja siitä tulee tärkeää elimistön toiminnalle.
Tästä johtuen kofeiinin puutos voi johtaa laskuun serotoniinin määrässä. Tämä johtaa ahdistukseen, ärsytykseen ja keskittymyskyvyn heikentymiseen. Pieni määrä kahvia ei missään nimessä ole haitallista, mutta jos juot enemmän kuin muutaman kupillisen päivässä, on sinun syytä rajoittaa tätä.
2. Liika sokeri ruokavaliossa
Nykyään ihmiset nauttivat keskimäärin 16 ruokalusikallista sokeria päivässä. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, ja usein sokeri piiloutuukin nauttimiimme ruokiin. Sokeri vaikuttaa serotoniinin määrään elimistössä, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Serotoniini säätelee monia kehon toimintoja, näihin kuuluvat mm:
- Unirytmi
- Kivuntunteen kontrollointi
- Hiilihydraattien puute
- Ruuansulatus
Alhainen määrä serotoniinia voi johtaa myös alakuloon ja masennukseen. Samalla paine verisuonissa ja kortisolin määrä kohoaa. Tämä voi johtaa kilpirauhasen aktivoitumiseen ja siitä johtuviin ruuansulatusvaivoihin.
3. Alkoholin nauttiminen
Suurin osa ihmisistä tietää, että alkoholi on ahdistusta ja masennusta aiheuttava aine. Moni kuitenkin kaipaa alkoholia säännöllisesti rentoutumiseen ja juhlimiseen tajuamatta sen vaikutuksia täysin. Kun alkoholia nauttii liikaa, kärsimme seuraavana päivänä krapulasta.
Alkoholilla on sekä depressiivinen että stimuloiva vaikutus, joka vaikuttaa aivoihin ristiriitaisesti. Alkoholi voi tuoda mukanaan piristävän, hauskan tunteen, joka lopulta johtaa masentuneeseen oloon. Samalla alkoholi heikentää aivojen toimintakykyä ja tekee ajatuksista, liikkeistä ja puheesta hitaampaa. Mitä enemmän juot, sitä vahvemmaksi nämä vaikutukset käyvät.
Tästä syystä ihmiset voivat muuttua aggressiivisiksi tai impulsiivisiksi nautittuaan alkoholia. Tällä voi olla huomattavan negatiivinen vaikutus mielenterveydelle.
Suositeltua lukemista: Alkoholin liikakäyttö – mitä aivoille voi tapahtua?
4. Liiallinen rasvaisten ruokien nauttiminen
Jokainen meistä sortuu varmasti joskus rasvaisten ruokien syömiseen, eikä tästä ole mitään haittaa tai vaaraa terveydelle, kunhan ruokia nautitaan harvakseltaan. Ongelmalliseksi asia muodostuu silloin, kun käytät ruokaa tunteiden tukahduttamiseen tai nautit sitä liian usein. Pizza, hampurilaiset ja ranskalaiset ovat todellista lohturuokaa, jota monet himoitsevat. Rasvainen ja suolainen ruoka tuo mielihyväntunteen, jota ei välttämättä saa samalla tavalla terveellisistä ruuista.
Kuinka monta kertaa olet syönyt rasvaisia, epäterveellisiä ruokia ja tuntenut olosi paremmaksi? Rasvainen ruoka ei vaikuta sinuun pelkästään yhdessä hetkessä, sillä usein olo tuntuu huonolta pian ruokailun jälkeen: väsymys, saamattomuus ja huono omatunto voivat piinata.
Ehkäpä olet tottunut syömään epäterveellisiä ruokia. Tämä voi johtua siitä, että et tunne rasvaisten ruokien vaikutusta psyykkiseen terveyteesi. Rasvaiset ruuat kypsennetään usein epäterveellisiä rasvoja käyttäen, ja ne sisältävät myös transrasvoja, jotka tekevät hallaa koko elimistölle ja voivat saada sinut lihomaan. Kovat rasvat on myös yhdistetty masennukseen.
5. Liiallinen määrä suolaa ruokavaliossa
Harva ihminen ei välitä suolasta, sillä suola lisää makua jokaiseen ateriaan ja ilman sitä kaikki maistuisi tylsälle. Liiallinen suola on kuitenkin pahasta elimistön terveydelle, sillä se kohottaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä. Kun nautit liikaa suolaa, on hyvin mahdollista että sinulle kehittyy erilaisia terveysongelmia, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin.
Yleisimpiä näistä ongelmista ovat:
- Masennus
- Turhautuminen
- Väsymys
- Vihamielisyys
On tärkeää rajoittaa nauttimasi suolan määrää ja suosia terveellistä merisuolaa. Korvaa liiallinen suola muilla mausteilla, kuten mustapippurilla, kurkumalla ja yrteillä – näin et edes huomaa vähäistä suolan määrää.
6. Aamiaisen välttäminen
Osa ihmisistä ei välitä nauttia aamiaista. Ehkä olo tuntuu liian täydeltä tai aamuisin ei yksinkertaisesti ruoka maistu. Mutta tiesitkö, että aamiainen on yksi päivän tärkeimmistä aterioista? Jos et syö aamiaista, aivojen toiminnot heikkenevät, sillä pakotat ne toimimaan ilman energiaa.
Jos olet taipuvainen masennukseen, aivosi kaipaavat kaiken mahdollisen energian. Jos vältät aamiaisen nauttimista, kehosi tottuu siihen ettei se saa ravintoa aamulla ja tästä syystä et tunne oloasi nälkäiseksi – voit kuitenkin opettaa kehosi uusille tavoille. Ala syömään aamiainen joka päivä, vaikka ihan pienikin aamiainen, kuten hedelmäsmoothie tai kulhollinen puuroa, sillä se palauttaa aivojesi toimintakyvyn ja ehkäisee ahdistusta ja masennusta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Lazarevich, I., Irigoyen-Camacho, M. E., & Velázquez-Alva, M. del C. (2013). Obesity, eating behaviour and mental health among university students in Mexico city. Nutricion Hospitalaria. https://doi.org/10.3305/nh.2013.28.6.6873
- Schoenberg, P. L. A., & David, A. S. (2014). Biofeedback for psychiatric disorders: A systematic review. Applied Psychophysiology Biofeedback. https://doi.org/10.1007/s10484-014-9246-9
- Nmor, J. (2014). Eating Behaviours of University Students in Southern Nigeria: An Evaluation of Sex Differences. Science Journal of Public Health. https://doi.org/10.11648/j.sjph.20140201.14
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.