5 tapaa lisätä aivojen verenkiertoa

Aivojen verenkierto viittaa siihen veren määrään, joka aivoihin saapuu jatkuvasti. Saattaa tulla sinulle yllätyksenä, että ihmisen aivot tarvitsevat lähes 20 % siitä verestä, jonka jokainen sydämenlyönti antaa. Tähän sisältyy glukoosia, joka on äärimmäisen tärkeä tekijä riittävän energiatason kannalta.
5 tapaa lisätä aivojen verenkiertoa
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 26 joulukuuta, 2022

Tiedätkö mitä tapahtuu sellaisella hetkellä, kun jostakin syystä verenkierto ei yllä aivoihin asti? Tuloksena saattaa olla iskemia, joka tarkoittaa sitä, että pieni osa aivojen kudosta alkaa kuolla, hermoyhteydet vähenevät, muisti pettää ja aivohalvauksen riski kasvaa.

On myös hyödyllistä tietää, että aivoverenkierron parantaminen on keino ehkäistä vakavien sairauksien ilmenemistä sekä pitää aivot terveinä ja kognitiiviset toiminnot paremmalla tasolla. Näin pystyt parantamaan muistiasi ja keskittymiskykyäsi.

Haluatko tietää, kuinka voit lisätä aivojen verenkiertoa? Jatka lukemista, sillä tällä kerralla kerromme viidestä tavasta antaa aivoille enemmän verta, jotta ne voisivat toimia paremmin.

5 tapaa lisätä aivojen verenkiertoa

1. Aerobinen liikunta on keino lisätä aivojen verenkiertoa

Liikunta on yksi keino lisätä aivojen verenkiertoa

Aerobinen liikunta tehostaa sydämen ja verisuonten toimintaa, ja siten se voi lisätä myös aivojen verenkiertoa. Lisäksi tämän tyyppinen liikunta on hyvin hyödyllistä kehon hapensaannin kannalta, joten se parantaa aivosolujen kuntoa sekä kohentaa kudosten välisiä yhteyksiä.

Haluatko tietää, mitkä aerobisen liikunnan muodot ovat parhaita aivojen verenkierron lisäämisen kannalta? Voit valita mitä tahansa seuraavista yksinkertaisista liikuntamuodoista:

  • Kävele joka päivä puolen tunnin ajan.
  • Juokse joka päivä 15 minuutin ajan.
  • Käy tanssitunneilla.
  • Pyöräile 15 minuutin verran päivässä.

2. Parhaat ruoat aivojen verenkierron parantamiseksi

Aivojen verenkierto kohentuu marjoja syömällä

On olemassa lukuisia ruokia, jotka auttavat sinua pitämään huolta aivojesi terveydestä. Kuten jo aikaisemmin mainitsimmekin, kyseinen elin käyttää noin 20 % sydämen pumppaamasta verestä, mikä kertoo suuresta energiantarpeesta. Energiaa tulee glukoosista, hiilihydraateista sekä tietyn tyyppisistä proteiineista.

Laita muistiin seuraavat tuotteet, joita kannattaa aina sisällyttää aivoja hoitavaan ruokavalioon:

  • Täysjyväviljat, kuten kvinoa, täysjyväriisi, kaura, ohra ja ruis.
  • Tärkeät rasvahapot, kuten esimerkiksi ne, joita löytyy lohesta, sardiineista, avokadosta, oliiviöljystä, saksanpähkinöistä ja kurpitsansiemenistä.
  • Karpalot, mansikat ja sitrushedelmät.
  • Tomaatit, lehtikaali, parsakaali, pinaatti ja parsa.
  • Kananmunat.
  • Salviasta valmistetut haudukkeet.

3. Vältä tupakkaa, ylipainoa ja stressiä

Aivojen verenkierto kohentuu jos pääset eroon ylipainosta

On todella tärkeää pitää tästä kiinni, sillä tupakka, ylipaino ja stressi ovat kolme suurinta aivojen terveyden vihollista. Olet varmasti jo tietoinen siitä, että esimerkiksi tupakka kulkeutuu verenkiertoon nikotiinin muodossa ja stimuloi adrenaliinirauhasia vapauttaen kehoon adrenaliinihormonia.

Adrenaliinia ilmenee kehossa myös silloin kun ihminen on stressaantunut, ja tämä stimuloi keskushermostoa sekä aiheuttaa takykardiaa ja korkeaa verenpainetta. Kaikki tämä aiheuttaa myös haiman insuliinituotannon vähentymistä, mikä nostaa verensokeritasoa sekä stimuloi aivoja liiaksi. Stressi on todella kuin tikittävä aikapommi aivojen terveyden kannalta!

Entä sitten liikalihavuus, miksi sekin on haitallista? Kuinka liikakilot vaikuttavat aivojen verenkiertoon? Ylipaino lisää riskiä saada aivohalvaus. Rasvan kertyminen aiheuttaa valtimoiden ja laskimoiden kovettumista, mikä saa verenkierron hidastumaan oleellisesti. Kaikki tämä lisää vakavien terveysongelmien riskiä, ja nämä voitaisiin välttää kiinnittämällä huomiota ruokavalioon sekä omaksumalla paremmat elämäntavat. Kannattaa siis todella ryhtyä eräisiin muutoksiin.

4. Tee aivoja harjoittavia asioita joka päivä

Aivojen verenkierto vilkastuu kutomalla

Kuinka “aivojesi lihakset” voivat? Jotta voisit lisätä aivojen verenkiertoa, on tärkeää harjoittaa niiden kognitiivisia toimintoja. Muisti, uteliaisuus, päivittäiset kiinnostuksenkohteet, motivaatio… Kaikki nämä saavat aikaan uusia yhteyksiä neuronien välillä, ja hiukan kerrallaan syntyy enemmän kudoksia ja rakenteita, jotka vahvistavat aivoja ja ehkäisevät mahdollisia aivosairauksia.

Onkin hyvin tärkeää opetella uusia asioita joka päivä esimerkiksi lukemalla tai käymällä kursseja. Voit myös tutkia mitä internetin maailma tarjoaa, jotta voisit parantaa muistiasi sekä keskittymiskykyäsi. Netissä voi esimerkiksi opetella uutta kieltä! On hyvin hyödyllistä aivojen terveyden kannalta pysyä tällä tavalla aktiivisena.

5. Myönteisten tunteiden voima

Aivojen verenkierto paranee kun mieli on positiivinen

Päivittäinen stressi, ahdistus tai asioiden näkeminen negatiiviselta kannalta voivat muuttaa aivojen neurokemiaa, minkä seurauksena kortisolintuotanto kiihtyy ja adrenaliinitaso veressä nousee. Kaikki nämä saavat aikaan vaihtelua aivojen verenkierrossa, ja jos tämä jatkuu pidemmän aikaa, tulokset voivat olla vakavat.

Positiiviset tunteet ovat paljon parempi hoito kuin vitamiinit tai särkylääkkeet. Niistä saa energiaa päivittäiseen elämään, ja seurauksena onkin unelmien ja hyvinvoinnin kuvastuminen koko terveydentilassa. On siis aina tärkeää yrittää katsoa asioita seuraavilta kanteilta:

  • Pidä kiinni huumorintajustasi. Puhu niistä asioista, jotka sinut tekevät iloiseksi!
  • Harjoita rentouttavia tekniikoita, kuten esimerkiksi joogaa. Tällaiset harrastukset auttavat sinua saamaan yhteyden itseesi sekä tuntemaan eläväsi “tässä ja nyt”. Voit tällöin kokea arvostavasi juuri niitä asioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä.
  • Kehitä sosiaalisia suhteitasi ja nauti ystäviesi ja perheesi seurasta. Älä vain jää kotiin istumaan!

Ota siis avuksesi nämä vinkit, jos haluat parantaa hyvinvointiasi lisäämällä aivojen verenkiertoa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Cipolla MJ. (2009). The Cerebral Circulation. San Rafael (CA): Morgan & Claypool Life Sciences; 2009. Chapter 5, Control of Cerebral Blood Flow. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK53082/
  • Chapman, S. B., Aslan, S., Spence, J. S., DeFina, L. F., Keebler, M. W., Didehbani, N., & Lu, H. (2013). Shorter term aerobic exercise improves brain, cognition, and cardiovascular fitness in aging. Frontiers in Aging Neuroscience5(NOV). https://doi.org/10.3389/fnagi.2013.00075
  • Gómez-Pinilla F. (2008). Brain foods: the effects of nutrients on brain function. Nat Rev Neurosci. 2008;9(7):568–578. doi:10.1038/nrn2421
  • Fantini S, Sassaroli A, Tgavalekos KT, Kornbluth J. (2016). Cerebral blood flow and autoregulation: current measurement techniques and prospects for noninvasive optical methods. Neurophotonics. 2016;3(3):031411. doi:10.1117/1.NPh.3.3.031411
  • Díaz-Carrillo, M. A., & Carrillo-Esper, R. (2015). Flujo sanguíneo cerebral. Revista d Mexicana de Anestesiología.
  • Mellendijk L, Wiesmann M, Kiliaan AJ. (2015). Impact of Nutrition on Cerebral Circulation and Cognition in the Metabolic Syndrome. Nutrients. 2015;7(11):9416–9439. Published 2015 Nov 13. doi:10.3390/nu7115477
  • Toda, N., & Okamura, T. (2016, August 1). Cigarette smoking impairs nitric oxide-mediated cerebral blood flow increase: Implications for Alzheimer’s disease. Journal of Pharmacological Sciences. Japanese Pharmacological Society. https://doi.org/10.1016/j.jphs.2016.07.001
  • Selim, M., Jones, R., Novak, P., Zhao, P., & Novak, V. (2008). The effects of body mass index on cerebral blood flow velocity. Clinical Autonomic Research18(6), 331–338. https://doi.org/10.1007/s10286-008-0490-z
  • Lee, S., Kang, B. M., Shin, M. K., Min, J., Heo, C., Lee, Y., … Suh, M. (2015). Chronic stress decreases cerebrovascular responses during rat hindlimb electrical stimulation. Frontiers in Neuroscience9(DEC). https://doi.org/10.3389/fnins.2015.00462
  • Northey, J. M., Cherbuin, N., Pumpa, K. L., Smee, D. J., & Rattray, B. (2018, February 1). Exercise interventions for cognitive function in adults older than 50: A systematic review with meta-Analysis. British Journal of Sports Medicine. BMJ Publishing Group. https://doi.org/10.1136/bjsports-2016-096587
  • Shin LM, Liberzon I. (2010). The neurocircuitry of fear, stress, and anxiety disorders. Neuropsychopharmacology. 2010;35(1):169–191. doi:10.1038/npp.2009.83

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.