Mitä aivoissasi tapahtuu, kun kärsit?

Elämä on jatkuvan oppimisen prosessi. Sinun täytyy oppia virheistäsi, jotta voit kasvaa ihmisenä.
Mitä aivoissasi tapahtuu, kun kärsit?

Viimeisin päivitys: 19 helmikuuta, 2022

Kuten sanonta kuuluu, “puun juuret kasvavat myrskyn aikana syvemmälle”. Tämä tarkoittaa sitä, että joskus meidän täytyy ensin kärsiä kasvaaksemme yksilöinä, oppien virheistämme ja saaden lisää viisautta epäonnistumisten kautta. Kerromme nyt hieman enemmän tunteiden vaikutuksista ja siitä, mitä aivoissa itse asiassa tapahtuu silloin, kun me kärsimme.

1. Kärsimys – aivojen muotoilija

kyynel naisen poskella

Olet varmasti jo saanut jonkun verran kokemusta aiheesta. Elämän aikana ja näin ollen myös kärsimysten alaisuudessa aivoissa tapahtuu perustavanlaatuisia muutoksia, jotka vaikuttavat väistämättä persoonallisuuteesi. Ajattele esimerkiksi lapsia. Jotkut lapset joutuvat kokemaan väkivaltaa hyvin nuorella iällä. Ei ole olemassa mitään tuhoisampaa, kuin tällaiset kivuliaat lapsuudentapahtumat. Lääkärit ja psykiatrit ovatkin todenneet tämän tyyppisen kärsimyksen olevan hyvin samanlaista sen kärsimyksen kanssa, jota sotilaat kokevat taisteluissaan.

Jatkuva pelko, varuillaanolo ja surullisuus voivat johtaa aivojen häiriöihin ja joidenkin välittäjäaineiden vapautumiseen. Tällaiset tunteet stimuloivat aivoja, ja etenkin muutamaa tiettyä aluetta kuten mantelitumaketta ja joitakin aivokuoren osia, jotka yhdistetään kivun ja pelon tunteisiin. Tämä stimulaatio voi aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia persoonallisuuteen: epäluottamusta ja vihaa sekä taipumusta masennukseen ja jopa väkivaltaisiin tekoihin.

Tietenkään nämä reaktiot eivät ole kaikilla samanlaisia, mutta on hyvin todennäköistä, että aivot silti reagoivat samalla tapaa. Ajattele esimerkiksi avioliittoa, jossa toista osapuolta on kohdeltu kaltoin. Lopulta jatkuva kärsimys saavuttaa aivojen keskiön ja henkilö vaipuu avuttomuuden tunteeseen, jota hän käsittelee masennuksen, vihan ja turhautumisen kautta… Tämä on tärkeää pitää mielessä.

2. Kärsimys on mestarillinen opetuskeino

kahlittu kärsimys

Elämän ei ole tarkoitus olla helppo polku, jolla onnellisuus on aina taattua, tai suora tie ilman yhtäkään kiveä. Ei alkuunkaan. Voimme oppia monista nautinnollisista tunteista, mutta kärsimys on epäilemättä mestarillinen opettaja. Se saattaa olla niistä kaikkein paras, mutta myös armottomin.

Sanotaan että hän, joka ei ole kärsinyt, ei ole todella elänyt. Ehkä tämä on pientä liioittelua, mutta se kannattaa silti muistaa. Me kaikki opimme virheistämme ja menetyksistämme. Se, joka kieltäytyy ottamasta virheistään opiksi, ei ymmärrä, mitä elämä on. Sillä se on jatkuva oppimisprosessi. Jos et hyväksy menetyksiäsi, sinun on mahdotonta jättää asiat taaksesi, siirtyä eteenpäin ja vahvistua ikävien asioiden kautta.

Kärsimys ei ole miellyttävää, mutta me tiedämme, että sen ei tulisi ottaa haltuunsa koko loppuelämääsi, tai olla tekosyy sulkeaksesi kaikki ovesi. Sisäinen itseytesi, vahvuutesi ja tahdonvoimasi ovat ne moottorit, jotka puskevat sinua pääsemään yli kärsimyksestä. Älä unohda sitä.

3. Kärsimys kaipaa vapautumista

tyttö tuulessa

Älä anna kärsimyksesi kerääntyä sisääsi ilman, että opit hallitsemaan sitä. Jos yrität elää kaiken kivun kanssa, se aiheuttaa ongelmia aivoillesi: korkeat kortisolitasot, stressiä, oppimisvaikeuksia, muistinmenetyksiä… Asteittain tulet heikommaksi, kun henkinen ja fyysinen tasapainosi heikkenee.

Jos olet kykeneväinen vapauttamaan itsesi, tee se! Jos joku satuttaa sinua, taistele vastaan. Jos seinät tuntuvat kaatuvan päällesi, löydä tila, jossa voit hengittää, tai johon voit paeta. Anna silmiesi täyttyä kyyneleistä, itke aina kun sinun tarvitsee. Löydä sisäinen äänesi ja sorra muurit, jotka rajoittavat sinua, sillä et ansaitse sellaisia. Kukaan ei ansaitse kärsimystä, eikä ainakaan loputonta sellaista.

Yritä aina löytää ratkaisu ongelmiisi, jos asia on sellainen, jolle voit itse tehdä jotakin. Jokainen ponnistelu tulee olemaan sen arvoinen, ja sinä ansaitset sen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Blume, S. R., Padival, M., Urban, J. H., & Rosenkranz, J. A. (2019). Disruptive effects of repeated stress on basolateral amygdala neurons and fear behavior across the estrous cycle in rats. Scientific Reports9(1), 12292. https://doi.org/10.1038/s41598-019-48683-3
  • Carroll, D., Ginty, A. T., Whittaker, A. C., Lovallo, W. R., & de Rooij, S. R. (2017). The behavioural, cognitive, and neural corollaries of blunted cardiovascular and cortisol reactions to acute psychological stress. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 77, 74–86. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6741350/
  • Cassiers, L., Sabbe, B., Schmaal, L., Veltman, D. J., Penninx, B., & Van Den Eede, F. (2018). Structural and Functional Brain Abnormalities Associated With Exposure to Different Childhood Trauma Subtypes: A Systematic Review of Neuroimaging Findings. Frontiers in Psychiatry9, 329. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2018.00329
  • Evans, L. D., Kouros, C., Frankel, S. A., McCauley, E., Diamond, G. S., Schloredt, K. A., & Garber, J. (2015). Longitudinal relations between stress and depressive symptoms in youth: coping as a mediator. Journal of Abnormal Child Psychology43(2), 355–368. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4284153/
  • Horiuchi, S., Tsuda, A., Aoki, S., Yoneda, K., & Sawaguchi, Y. (2018). Coping as a mediator of the relationship between stress mindset and psychological stress response: a pilot study. Psychology Research and Behavior Management, 11, 47–54. https://doi.org/10.2147/prbm.s150400
  • Jiang, D. G., Jin, S. L., Li, G. Y., Li, Q. Q., Li, Z. R., Ma, H. X., Zhuo, C. J., Jiang, R. H., & Ye, M. J. (2016). Serotonin regulates brain-derived neurotrophic factor expression in select brain regions during acute psychological stress. Neural Regeneration Research11(9), 1471–1479. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5090852/
  • Johnson, J. D., Barnard, D. F., Kulp, A. C., & Mehta, D. M. (2019). Neuroendocrine Regulation of Brain Cytokines After Psychological Stress. Journal of the Endocrine Society, 3(7), 1302–1320. https://doi.org/10.1210/js.2019-00053
  • Kertser, A., Baruch, K., Deczkowska, A., Weiner, A., Croese, T., Kenigsbuch, M., Cooper, I., Tsoory, M., Ben-Hamo, S., Amit, I., & Schwartz, M. (2019). Corticosteroid signaling at the brain-immune interface impedes coping with severe psychological stress. Science Advances, 5(5), eaav4111. https://doi.org/10.1126/sciadv.aav4111
  • Laurent, H. K., Gilliam, K. S., Wright, D. B., & Fisher, P. A. (2015). Child anxiety symptoms related to longitudinal cortisol trajectories and acute stress responses: evidence of developmental stress sensitization. Journal of Abnormal Psychology124(1), 68–79. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4351756/
  • Picard, M., & McEwen, B. S. (2018). Psychological Stress and Mitochondria. Psychosomatic Medicine, 80(2), 141–153. https://doi.org/10.1097/psy.0000000000000545

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.