Logo image
Logo image

11 aivoja vahingoittavaa arjen tottumusta

4 minuuttia
11 aivoja vahingoittavaa arjen tottumusta
Viimeisin päivitys: 25 syyskuuta, 2022

Kuulostaako tutulta: olet väsynyt, et pysty keskittymään ja unohtelet asioita? Et voi käsittää mikä voisi olla syynä tähän, ja kaikkein kummallisinta on se, että tätä tapahtuu ainoastaan silloin kun teet tietynlaisia asioita. Näin käy esimerkiksi silloin kun heräät aamulla aikaisin etkä syö mitään ennen iltapäivää, tai kun olet liian stressaantunut töissä. Tällaisina hetkinä ongelmana on se, että unohdat pitää huolta hyvin oleellisesta osasta elimistöäsi, nimittäin aivoistasi.

Kaikki mitä teet vaikuttaa elimistöösi jollakin tavalla, ja sen lisäksi tietynlainen toiminta pystyy estämään normaaleja aivotoimintoja tapahtumasta. Se saattaa jopa vahingoittaa aivojen rakennetta. Kuvittele siis, että toistat tällaiset asiat päivittäin vuosien ja vuosien ajan. Voitko arvata, mitä tulee tapahtumaan? Omat tapasi voivat siis tuhota aivosi!

Mutta älä huolestu liikaa, sinulla on vielä aikaa jäljellä. Muuttamalla elämäntyyliäsi pystyt takaamaan sekä aivojesi että kehosi terveyden. Tässä artikkelissa käsittelemme siis aivoja vahingoittavia tottumuksia, joita sinäkin ehkä toistat päivittäin.

Minä ja aivoni

Aivosi ovat äärimmäisen monimutkainen ja herkkä elin, joka osallistuu suoralla tai epäsuoralla tavalla kaikkiin kehon prosesseihin. Ne säätelevät homeostaattisia toimintoja, kuten sydämen lyömistä, nestetasapainoa, verenpainetta, hormonaalista tasapainoa sekä kehon lämpötilaa. Aivot ovat vastuussa liikkeestä, kognitiosta, oppimisesta, muistista sekä inhimillisistä tunteista, ja siten ne vastaavat yleisesti ottaen terveydestäsi.

Useiden tieteellisten tutkimusten mukaan se tapa, jolla elät elämääsi, saattaa vahingoittaa aivosoluja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja tämä johtaa tuhoavien tautien kehittymiseen sekä useisiin muihin ongelmiin. Toisaalta positiivisten aktiviteettien harjoittaminen, kuten tasapainoisen ruokavalion noudattaminen sekä liikunta, aktivoivat aivot ja saavat ne taas terveeksi. Ruvetaan siis töihin, ja katsotaan mitkä ovat näitä arkipäivän aivoja vahingoittavia tottumuksia.

11 päivittäistä tapaa, jotka vahingoittavat aivoja

1. Aamiaisen jättäminen väliin

Some figure

Aamiainen on päivän aterioista se kaikkein tärkein, sillä se vaikuttaa tuntuvalla tavalla suorituskykyysi, kestävyyteesi sekä siihen, minkälainen tunnetila sinulla on. Päivän muutamien ensimmäisten tuntien aikana aivot tarvitsevat ravinteita, jotta ne voisivat jatkaa fysiologisten prosessien “johtamista” sen pitkän paaston jälkeen, jonka yö niille aiheuttaa.

Mikäli et anna aamulla aivoillesi energiaa, joutuvat ne käyttämään varantoja, ja aivot myös joutuvat tekemään lisäponnistuksen, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa normaalilla tavalla. Jos et syö aamiaista, saatat siis aiheuttaa itsellesi yleisen energianpuutteen, keskittymiskyvyn ja muistin huononemisen, alentuneen fyysisen ja älyllisen toimintakyvyn, sekä huonotuulisuuden. Muista siis syödä tarpeeksi tukeva ja terveellinen aamiainen.

2. Tupakointi

Tupakointi on todella huono tapa, ja se vähentää tuntuvasti aivo-ainetta sekä aivojen saaman hapen määrää. On todistettu, että tupakointi edistää neurologisesti tuhoavien sairauksien ilmaantumista, joihin kuuluu esimerkiksi Alzheimerin tauti. Tämän lisäksi heterosykliset amiinit, joita vapautuu tupakkaa poltettaessa, häiritsevät oikeanlaista DNA:n tuotantoa. Tämä johtaa mutaatioihin, jotka aiheuttavat syöpäsoluja.

3. Suuret määrät sokeria ruokavaliossa

Some figure

Edesautat haitallisten aineiden kerääntymistä elimistöösi, mikäli ruokavaliosi koostuu suurissa määrin jalostetusta sokerista, valkoisesta jauhosta, paistetusta ruoasta sekä teollisesta valmisruoasta, ja jos ruokavalioosi ei myöskään sisälly tarpeellista määrää vihanneksia, hedelmiä sekä kuitua. Tämä taas lisää todennäköisyyttä kasvainten kehittymiseen sekä aiheuttaa immuunijärjestelmän toiminnan vääristymisen. Se myös johtaa aliravitsemukseen sekä häiritsee neurologista kehitystä.

4. Jatkuva altistuminen ympäristössä oleville saasteille

Aivosi tarvitsevat jatkuvasti happea, mutta erilaiset myrkylliset aineet saattavat häiritä kaasuvaihdantaa, hapen välittymistä soluihin sekä sen prosessointia, ja tämä taas johtaa vähentyneeseen tehokkuuteen aivoissa.

5. Puutteellinen unen määrä

Tarvitset 8 tuntia unta yötä kohden, jotta aivosi saisivat levätä. Tämä on oleellista myös varmistaaksesi sen, että aineenvaihdunnan prosessit voivat toimia kunnolla liittyen tämän seurauksena tuotettuun energiaan, ja jotta solujen uusiutuminen voisi toteutua oikealla tavalla. Mikäli et anna itsellesi oikeaa määrää unta, kiihdytät aivosolujen kuolemista lyhyellä aikavälillä, sekä teet itsesi väsyneeksi ja huonotuuliseksi koko päivän ajaksi.

6. Ylensyönti

Jos syöt sellaisia ruokia, joita elimistösi ei tarvitse, aiheutat sille jäänneaineiden kertymisen rasvojen muodossa. Seurauksena on myös aivojen verisuonien kovettumista, mikä vaikuttaa aivojen toimintaan negatiivisesti.

7. Alkoholi

Some figure

Alkoholi saattaa pilata kaikki elimesi, ja ennen kaikkea hermostosi, maksasi sekä sydämesi. Se vaikuttaa sellaisiin kemikaalireaktioihin, jotka tapahtuvat aivoissasi. Alkoholi tappaa myös neuroneita sekä vähentää nopeutta, jolla hermoimpulssit välittyvät.

8. Aggressiiviset reaktiot tai stressi

Stressi aiheuttaa lukuisia hermostoa koskevia reaktioita, ja jotkut näistä vähentävät psyykkistä kapasiteettia sekä myös lisäävät halvauksen tai sydänkohtauksen ilmenemisen riskiä.

9. Pään peittäminen unen aikana

Some figure

Kun nukut pää peitettynä, lisäät hiilidioksidin määrää sekä vähennät hapen määrää, mikä saattaa aiheuttaa haitallisia seurauksia aivoillesi.

10. Aivojen käyttäminen väkisin sairaana ollessasi

Jos teet paljon töitä tai opiskelet intensiivisesti silloin kun olet sairas, aiheutat haittaa elimistöllesi, sillä kehon energia suuntautuu silloin pois parantumisesta. Jos laitat aivosi toimimaan pakolla tällaisena aikana, saatat vähentää elimistön tehokkuutta sekä lisäksi heikentää vastustuskykyäsi vieläkin enemmän. Tämä puolestaan edesauttaa muidenkin sairauksien ilmenemistä.

11. Psyykkisten virikkeiden sekä harjoittelun puute

Aivojasi stimuloidaksesi ei ole olemassa mitään niin hyvää kuin ajattelu, älyllisesti vaativat keskustelut, kirjan lukeminen, tai ristikoiden yms. tekeminen. Tällainen toiminta lisää oppimiskyvyn määrää sekä parantaa muistia. Se myös parantaa aivojen reaktioaikaa koskien niiden saamia virikkeitä.

Lopuksi vielä muutama neuvo

Muuttamalla elämäntyylisi terveelliseksi ja välttämällä mainittuja aivoja vahingoittavia tottumuksia pystyt pitämään huolta aivojesi terveydestä. Noudata siis näitä neuvoja:

  • Syö oikealla tavalla ja sisällytä ruokavalioosi herkullisia hedelmiä sekä vihanneksia, jotka stimuloivat aivojen toimintaa. On myös suositeltavaa syödä kalaa, jossa on paljon Omega-3 -rasvahappoja, sillä nämä rasvat edesauttavat neuronien välistä viestintää.
  • Juo 3 tai 4 kupillista teetä tai pientä kupillista kahvia päivässä, jotta voit parantaa lyhyen sekä pidemmän aikavälin muistiasi, ja jotta voit vähentää riskiäsi sairastua Alzheimerin tautiin tai Parkinsonin tautiin.
  • Harrasta säännöllisesti liikuntaa.
  • Vältä huumeita, tupakkaa sekä alkoholia.
  • Nuku niin paljon kuin tunnet sinulle olevan tarpeellista.
  • Täytä mielesi positiivisilla ajatuksilla.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • VV.AA. (2008). Relación entre la calidad del desayuno y el rendimiento académico en adolescentes de Guadalajara (Castilla-La Mancha).http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0212-16112008000500011
  • VV.AA. (2013). Omisión del desayuno, estado nutricional y hábitos alimentarios de niños y adolescentes de escuelas públicas de Morelos, México. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/19476337.2013.839006
  • Centro de investigación Biomédica de España. https://ciberned.es/noticias/blog/214-fumar-aumenta-el-riesgo-de-sufrir-alzheimer-o-demencia.html
  • Vargas Marcos, Francisco. (2005). LA CONTAMINACIÓN AMBIENTAL COMO FACTOR DETERMINANTE DE LA SALUD. http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1135-57272005000200001
  • Nilton Custodio., Lira, David. (2018). Los trastornos del sueño y su compleja relación con las funciones cognitivas. http://www.scielo.org.pe/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0034-85972018000100004
  • VV.AA. (2015).Azúcares adicionados a los alimentos: efectos en la salud y regulación mundial. Revisión de la literatura. http://www.scielo.org.co/pdf/rfmun/v64n2/v64n2a17.pdf
  • VV.AA. (2014). Principales daños sanitarios y sociales relacionados con el consumo de alcohol. http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1135-57272014000400004
  • VV.AA. (2017). La autopercepción del estrés psicológico se asocia con el ataque isquémico transitorio e ictus minor. Un estudio de casos y controles. https://www.elsevier.es/es-revista-neurologia-295-avance-resumen-la-autopercepcion-del-estres-psicologico-S0213485317303572

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.