Logo image
Logo image

5 lääkinnällistä kasvia joita voi kasvattaa kotona

5 minuuttia
Näitä lääkinnällisiä kasveja voit helposti kasvattaa omassa kodissasi.
5 lääkinnällistä kasvia joita voi kasvattaa kotona
Viimeisin päivitys: 12 marraskuuta, 2018

Pienen yrttipuutarhan saa istutettua helposti pieneenkin kotiin. Monet lääkinnälliset kasvit viihtyvät huoneenlämmössä, eivätkä ne kaipaa ulkotiloja. Tarvitset vain muutaman pienen yrtti- tai kukkaruukun ja valoisan nurkkauksen kodissa – säännöllistä kastelua unohtamatta.

Esimerkiksi aloe vera, minttu ja kamomilla ovat suosittuja lääkekasveja moneen vaivaan ja terveyden kohentamiseen, ja ne kasvavat helposti myös kotosalla. Kasvien hoito on terapeuttista, tuo väriä ja rentoutta kotiin, puhdistaa huoneilmaa ja on mukavaa puuhaa niin aikuisille kuin lapsille. Nauti luontoäidin omista rohdoista kotisi rauhassa.

Lääkekasvit, joiden kasvatus onnistuu myös kotona

Eikö olisi ihanaa omistaa pieni lääkekasvirykelmä, josta voit napsia tarpeen mukaan apuja? Luonnon omasta lääkekaapista löytyy apu moneen pieneen vaivaan, esimerkiksi vatsatautiin, flunssaan, iho-ongelmiin ja hermostuneisuuteen. Käyttämällä luonnollisia aineksia vältät inhottavat sivuvaikutukset, ja voit olla varma siitä, että hoidat etenkin lasten vaivoja turvallisin menetelmin.

Useista kodeista löytyy huonekasveja, sillä niiden rentouttava vaikutus tunnetaan – pieni vihreä keidas antaa kummasti energiaa etenkin talven ja kiireen keskellä. Monista kasveista on muuksikin kuin pelkäksi silmäniloksi. Tutustumme nyt tarkemmin sellaisiin lääkekasveihin, joita voi kasvattaa helposti kotona perinteisissä kukkaruukuissa.

Terveydelle hyödylliset kasvit

1. Aloe vera

Some figure

 

Aloe vera ei kaipaa paljoa huomiota tai hellimistä. Se on yksi helppohoitoisimmista lääkekasveista. Istuta aloe vera kukkaruukkuun ja aseta se sellaiseen paikkaan, jossa se saa paljon päivänvaloa. Keittiön ikkuna tai parveke on sille oiva paikka kasvaa.

Aloe vera tulisi kastella harvakseltaan. Aloe voi kasvaa suureksi ja meheväksi, sillä se on energinen kasvi. Sen tuhtien lehtien sisältämä geelimäinen hedelmäliha sisältää vettä, entsyymejä ja aminohappoja, jotka mm. rauhoittavat ja uudistavat ihoa. Aloe veraa käytetään usein esimerkiksi auringon polttamalle iholle, sillä se rauhoittaa palaneen ihon nopeasti.

Aloe veraa käytetään napsaisemalla lehti irti ja kaapimalla geeli lehden sisältä. Ruukkua valitessa kannattaa huomioida, että aloe viihtyy paremmin saviastiassa kuin muovisessa. Täytä ruukku perusmullalla, joka sisältää 50 % rahkasammalta. Aivan ruukun pohjalle tulee levittää muutama kerros pikkukiviä veden suodatuksen helpottamiseksi. Aloe kaipaa paljon suoraa auringonvaloa, eikä se viihdy kylmässä, joten jos kasvatat sitä kesällä parvekkeella, muista siirtää se talveksi sisätiloihin.

2. Minttu

Some figure

 

Minttutee on monelle tuttu herkku, mutta oletko koskaan miettinyt sitä, että voisit tehdä minttuteen myös tuoreesta mintusta? Minttutee on loistava apu vatsakipuihin, ripuliin ja ilmavaivoihin, sillä se rauhoittaa oireilevan vatsan nopeasti.

Minttua on helppo yhdistellä muiden lääkekasvien kanssa erilaisiin teejuomiin ja uutteisiin. Minttu kasvaa helposti kotona kukkaruukussa, ja sitä voi lisätä jälkiruokiin, juomiin tai esimerkiksi marokkolaisvaikutteisiin aterioihin. Tuore minttu sopii mm. suklaajäätelön ja mansikoiden kaveriksi, mojitojen lisukkeeksi tai jogurttikastikkeen raikastajaksi.

Mintun voi istuttaa mihin aikaan vuodesta tahansa, eikä se kaipaa paljon huoltoa. Minttu karkoittaa mehiläiset ja muut ötökät vahvalla tuoksullaan, joten tuholaisia ei tarvitse pelätä. Etsi käsiisi savinen ruukku, lado pohjimmaiseksi kerrokseksi pikkukiviä ja täytä mullalla. Minttu sopii parhaiten sellaiseen paikkaan, joka on valoisa, mutta ei ole suoraan auringonvalossa.

3. Salvia


Some figure

Salvian parantavaan kykyyn on uskottu jo vuosituhansia, ja salvian nimi onkin alunperin kotoisin latinankielen verbistä salvare, ‘parantaa’. Salvia on kotoisin Välimeren alueelta, mutta nykyisin se on levinnyt monille muille alueille. Salviaa käytetään usein ruuanlaitossa, etenkin liha- ja kalaruuissa, ja salvian maku on parhaimmillaan keväällä, kun lehdet eivät ole vielä ehtineet muuttua karheiksi.

Salvia tulisi kasvattaa saviperäisessä maassa tai mullassa, ja tehokkaasta vedenpoistosta tulee huolehtia. Salvia kaipaa paljon auringonvaloa, joten se viihtyy parhaiten parvekkeella, takapihan yrttipuutarhassa tai valoisalla ikkunanpielellä. Salvialla on rentouttava vaikutus, joka helpottaa ruoansulatusta, vähentää tulehdusta ja voi auttaa jopa päänsärkyyn. Istuta oma salviasi jo tänään!

4. Persilja

Some figure

 

Persilja on monille tuttu niin kuivattuna kuin tuoreenakin, eikä sen lääkinnällistä vaikutusta tule aina mietittyä. Persilja maistuu mahtavalle monissa eri ruuissa, ja se sopii salaattiin, keittoihin ja vaikkapa simppelisti leivän päälle.

Mahtavan maun lisäksi persilja on oiva myrkkyjen ja kuona-aineiden poistaja. Persilja puhdistaa munuaisia, karkoittaa haisevan hengityksen, suojelee immuunijärjestelmää bakteereilta ja muilta taudinaiheuttajilta, ja sisältää kaiken kukkuraksi suuren määrän rautaa. Persiljaa voi syödä joka päivä, ja jos haluaa hyödyntää sen terveydelliset vaikutukset, tulee sitä nauttia teelusikallinen päivässä.

Olet varmasti nähnyt persiljaa myytävän ruokakaupoissa valmiina ruukuissa. Sen kasvatus onkin helppoa. Persilja kaipaa viitisen tuntia auringonvaloa joka päivä, minkä jälkeen se tulisi siirtää varjoisampaan paikkaan. Tarvitset pienen ruukun, jossa on hiukkasen multaa, rahkasammalta ja kivikerros pohjalla.

Ikävä kyllä persilja on hidas kasvamaan, joten jos kasvatat sen siemenestä, muista kastella sitä säännöllisesti, vaikka mitään ei näyttäisi ruukussa tapahtuvankaan. Usko pois, oikein hoidettuna persilja puskee hitaasti mutta varmasti itsensä mullasta ylös – joskus persiljan kasvaminen täyteen mittaansa voi kestää jopa pari kuukautta, joten kasvattajalta vaaditaan kärsivällisyyttä.

Kotona kasvatetussa persiljassa on paljon enemmän makua kuin kaupassa ostetussa ja pian huomaatkin lisääväsi sitä jokaiseen ruoka-annokseen. Leikkaa lehtiä käytön mukaan irti ja käytä melkein mihin vain. Persilja on vastustamaton yrtti!

5. Kamomilla

Some figure

 

Kamomillaa nautitaan usein teen muodossa, sillä se rentouttaa ja rauhoittaa niin mielen kuin kehon. Kamomilla sopii etenkin illalla nautittavaksi, sillä se helpottaa unensaantia, vähentää hermostuneisuutta ja säätelee sydämen ja verenkierron toimintaa. Jos kärsit iltaisin levottomuudesta tai ahdistuksesta, on kamomilla oiva apu tähän – juo kupillinen kamomillateetä ja pian huomaat nukkuvasi yöt paremmin ja sikeämmin. Muista myös poistaa häiriötekijät, kuten puhelin, tietokone ja TV makuuhuoneesta ja sängyn lähistöltä.

Eikö olisikin ihanaa kasvattaa oma kamomillakasvi, jonka voit ottaa käyttöösi aina halutessasi? Kamomillan kasvatus on onneksi helppoa. Kamomilla tulee istuttaa kesällä, juuri silloin, kun sää on kuumimmillaan. Tarvitset tummaa mehevää multaa sekä hiekkaa veden suodattumisen helpottamiseen. Kamomillaa ei tule altistaa suoralle auringonvalolle, mutta se tulee säilyttää valoisassa paikassa.

Kamomillasta käytetään kukinto-osat, joten harjoita hieman kärsivällisyyttä kukkien odottamisessa. Napsi kukinnot käyttöösi vasta sitten, kun kaikki terälehdet ovat auenneet, älä käytä vasta nuppuvaiheessa olevia kukkia. Leikkaa kukinnot pois saksella, älä koskaan vedä niitä irti, sillä voit vahingossa repäistä koko kukan irti juurineen kaikkineen.

Kasvata lääkekasveja kotona koko perheen voimin ja nauti niiden terveydelle hyödyllisistä vaikutuksista ympäri vuoden. Säästät rahaa ja mikä parasta: yllättävän flunssa-aallon tai mahataudista kärsivän pikkupotilaan hoito onnistuu nopeasti kotoa poistumatta. 

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Surjushe, A., Vasani, R., & Saple, D. (2008). Aloe vera: A short review. Indian Journal of Dermatology. https://doi.org/10.4103/0019-5154.44785
  • Srivastava, J. K., Shankar, E., & Gupta, S. (2010). Chamomile: A herbal medicine of the past with a bright future (review). Molecular Medicine Reports. https://doi.org/10.3892/mmr.2010.377
  • Mohd Ali, N., Yeap, S. K., Ho, W. Y., Beh, B. K., Tan, S. W., & Tan, S. G. (2012). The promising future of chia, Salvia hispanica L. Journal of Biomedicine and Biotechnology. https://doi.org/10.1155/2012/171956
  • Villa‐Rodriguez, J. A., Aydin, E., Gauer, J. S., Pyner, A., Williamson, G., Kerimi, A., Mol. Nutr. Food Res. 2017, 61, 1700566. https://doi.org/10.1002/mnfr.201700566
  • Stallings, A. F., & Lupo, M. P. (2009). Practical uses of botanicals in skin care. The Journal of clinical and aesthetic dermatology, 2(1), 36–40.
  • Ana Vara-Delgado; Rodolfo Sosa-González; Clara Sonia Alayón-Recio; Nismely Ayala-Sotolongo; Giselle Moreno-Capote; Virginia del Carmen Alayón-Recio. 2019. Uso de la manzanilla en el tratamiento de las enfermedades periodontales. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1025-02552019000300403&lng=es&nrm=iso&tlng=es
  • Duthie, G. (1999). Parsley, polyphenols and nutritional antioxidants. British Journal of Nutrition, 81(6), 425-426. doi:10.1017/S0007114599000768
  • McKay, D.L. and Blumberg, J.B. (2006), A review of the bioactivity and potential health benefits of peppermint tea (Mentha piperita L.) . Phytother. Res., 20: 619-633. doi:10.1002/ptr.1936
  • Chumpitazi, B. P., Kearns, G. L., & Shulman, R. J. (2018). Review article: the physiological effects and safety of peppermint oil and its efficacy in irritable bowel syndrome and other functional disorders. Alimentary pharmacology & therapeutics, 47(6), 738–752. https://doi.org/10.1111/apt.14519
  • Panahi Y, Khedmat H, Valizadegan G, Mohtashami R, Sahebkar A. 2015. Efficacy and safety of Aloe vera syrup for the treatment of gastroesophageal reflux disease: a pilot randomized positive-controlled trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26742306
  • Ileana Rodríguez Domínguez; Odalis Santana Gutiérrez; Orlando Recio López; Marilín Fuentes Naranjo. 2006. Beneficios del Aloe Vera l. (sábila) en las afecciones de la piel. http://scielo.sld.cu/scielo.php?pid=S0864-03192006000300004&script=sci_arttext&tlng=pt

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.