Yliaktiivinen rakko lapsilla: syyt ja hoito

17 toukokuu, 2020
Epänormaali virtsaaminen ja virtsaamistiheys, joka on suurempi kuin 8 kertaa päivässä, voi viitata siihen, että lapsella on yliaktiivinen rakko. Tässä artikkelissa kerromme sinulle tarkemmin, mitkä ovat sen syyt, diagnoosi ja hoito.
 

Yliaktiivinen rakko lapsilla on oireyhtymä, joka aiheuttaa äkillistä virtsaamisen tarvetta. Näissä tapauksissa tarve on yleensä niin suuri, että rakon hallinta voi olla hyvin vaikeaa, mikä puolestaan johtaa lapsen tahattomaan virtsan pidätyskyvyn menettämiseen.

Vaikka tätä tilaa voi esiintyä sekä aikuisilla että lapsilla, tässä artikkelissa selvitämme tarkemmin mikä on lasten yliaktiivinen rakko, mistä se johtuu, miten se diagnosoidaan ja millaisia hoitomenetelmiä siihen on kehitetty.

Yliaktiivinen rakko lapsilla

Yliaktiivinen rakko lapsilla on oireyhtymä, joka ilmaantuu virtsaamiseen tarpeen kiireellisyytenä, toisin sanoen lapsi tuntee äkillistä ja voimakasta virtsaamisen tarvetta. Normaalisti tähän oireyhtymään liittyy myös virtsaamistiheyden lisääntymistä. Kyseessä on myös lasten virtsarakon toimintahäiriöiden toiseksi yleisin syy heti yökastelun jälkeen.

Yleensä tässä oireyhtymässä lapsen virtaamistarve on niin voimakas, että monissa tapauksissa sitä on lähes mahdotonta hallita. Tällä tavalla lapsella voi esiintyä tahatonta virtsan pidätyskyvyn menettämistä. Tämä puolestaan ​​voi aiheuttaa vakavia ongelmia lapsen päivittäisessä elämässä ja vaikuttaa negatiivisesti lapsen sosiaaliseen kanssakäymiseen kuin hänen tunne-elämäänsä.

Itse asiassa silloin, jos virtsan pidätyskyvyn menettäminen johtuu siitä, että virtsaamistarpeen äkillisyyttä ei voida hallita, lapsi voi alkaa vältellä tai kieltäytyä osallistumasta erilaisiin aktiviteetteihin, koska hän pelkää menettävänsä pidätyskyvyn sosiaalisessa tilanteessa tai julkisella paikalla, jossa on paljon muita ihmisiä. Tästä syystä onkin tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia oireyhtymän aiheuttamista oireista ja neuvottelevat mahdollisesta diagnoosista ja hoidosta asiantuntijan kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ennen, kuin yliaktiivinen rakko alkaa rajoittamaan lapsen sosiaalista elämää.

Yliaktiivisen rakon oireet lapsella

Toisin kuin yökastelussa, hyperaktiivisesta rakosta johtuvaa virtsan pidätyskyvyttömyyttä voi esiintyä mihin tahansa vuorokauden aikaan

Toisin kuin yökastelussa, yliaktiivisen rakon tapauksessa virtsan pidätyskyvyttömyyttä ilmenee lapsella mihin tahansa vuorokauden aikaan.

Ensinnäkin, meidän ei tulisi sekoittaa yliaktiivista rakkoa muihin tiloihin, kuten yökasteluun, jossa lapsi menettää virtsan pidätyskyvyn vain öisin. Yliaktiivisesta rakosta johtuvaa virtsan pidätyskyvyttömyyttä voi tässä tapauksessa esiintyä mihin tahansa vuorokauden aikaan, paikasta ja ajasta riippumatta.

Yleisesti ottaen yliaktiivisesta rakosta kärsivällä lapsella esiintyy seuraavia merkkejä tai oireita:

  • Tiheä virtaamisen tarve, yli 8 kertaa päivässä.
  • Vaikeudet rakon ja pidätyskyvyn hallinnassa.
  • Mahdollinen virtsan pidätyskyvyn menettäminen.
  • Lapsen tekemät liikkeet, kuten istuminen jalat ristissä tai muut asennot, joiden kautta hän pyrkii parantamaan virtsan pidätyskykyä.
  • Äärimmäisissä tapauksissa jatkuva virtsankarkailu.
  • Oireet aiheuttavat epämukavuutta ja pahaa oloa tai vaikuttavat lapsen normaaliin elämään.

Yliaktiivisen rakon syyt

Nykyinen teoria osoittaa, että yliaktiivinen rakko voisi liittyä keskushermoston myöhäiseen kypsymiseen. Siksi niissä tapauksissa, kun rakko täyttyy nesteellä, virtsaamista estävä refleksi ei aktivoidu riittävän tehokkaasti.

Tämä ongelma voi liittyä lapsen omiin fyysisiin olosuhteisiin, kuten virtsateiden rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksiin, virtsarakon tai munuaisten infektioihin sekä keskushermoston kypsymisen puuttumiseen, kuten jo aikaisemmin mainitsimme. Se voi kuitenkin liittyä myös muihin olosuhteisiin, kuten ummetukseen.

Joissakin tapauksissa hyperaktiivinen rakko voi myös johtua siitä, että lapsi ei ole oppinut kunnolla hallitsemaan virtsaamistaan. Kyseessä on normaali prosessi, joka alkaa yleensä 3–5 vuoden iässä. Eli toisin sanoen lapsi ei ole oppinut hallitsemaan oikeaoppisesti virtsaelinten sulkijalihaksia.

Samoin muun muassa jotkut mielenterveys-, käyttäytymis-, oppimis- tai ahdistuneisuushäiriöt monien muiden joukossa voivat pitää sisällään yliaktiivisen rakon yhtenä oireistaan.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Viisi tapaa hoitaa virtsankarkailua

Yliaktiivisen rakon diagnoosi

Yliaktiivinen rakko lapsilla voi johtaa psyykkisiin hankaluuksiin.

Lapsen virtsaamistottumuksia tulee valvoa taustalla olevan syyn löytämiseksi.

Lapsen yliaktiivisen rakon diagnoosin määrittämiseksi lääkäri voi määrätä lapselle muun muassa seuraavia tutkimuksia ja kokeita:

  • Koko potilashistoria: Sekä vanhempien että lapsen (jos hän pystyy) tulisi määritellä yksityiskohtaisesti omat virtsaamistottumukset. Itse asiassa lääkäri voi pyytää koko perhettä pitämään niin kutsuttua “virtsaamispäiväkirjaa” muutaman päivän ajan, jossa jokaisen perheenjäsenen tulisi ilmoittaa sekä virtsaamisen tiheys että sen voimakkuus. Lisäksi lääkäri tutkii potilashistoriasta mahdollisten laukaisevien tapahtumien tai tekijöiden mahdollisuutta.
  • Fyysinen tarkastus: Tämä tutkimus tehdään sekä virtsateiden alueelle että sellaisten testien avulla, jotka mittaavat potilaan hermoston toimintaa.
  • Virtsanäyte: Tällä tavalla lääkäri voi todeta, voiko yliaktiivisen rakon taustalla olla jokin virtsatietulehdus.
  • Edellä mainittujen testien ja tutkimusten tulosten mukaan lääkäri voi myös suositella ultraäänitutkimuksen tai muiden urodynaamisten tutkimuksten tekemistä vakavampien ongelmien, kuten virtsaelinten epämuodostumien tai toimintahäiriöiden, poistamiseksi.

Yliaktiivisen rakon hoito lapsilla

Yliaktiivisen rakon hoito lapsilla riippuu aina sen aiheuttavista syistä. Siten esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa se johtuu ummetuksesta, jossa ulosteet painavat virtsarakkoa, hoidon tavoitteena on ummetuksen hoitaminen ja ehkäiseminen.

Joka tapauksessa yleisimpiä hoitomuotoja lasten yliaktiivisen rakon tapauksessa ovat seuraavat:

  • Virtsarakon toiminnan harjoitteleminen: Nämä harjoitukset voivat muun muassa sisältää niin kutsutun virtsaohjelmointia (x tunnin välein), kahteen kertaan virtsaamista, kun lapsi käy vessassa tai lantionpohjan lihasten rentouttamista.
  • Joissakin tapauksissa lääkäri voi suositella lääkehoitoa (yleensä oksibutyniiniä). Tällä tavoin oireet helpottuvat, kunnes lapsi oppii hallitsemaan sulkijalihaksiaan tehokkaammin. Tämän avulla lapsen mahdollisia virtsatietulehduksia voidaan myös välttää.
  • Vanhempien tuki: Vanhempien ei tulisi missään tapauksessa sättiä lasta virtsanpidätysongelmista, sillä kyseessä ei ole missään nimessä vapaaehtoista toimintaa; päinvastoin, vanhempien on oltava lapsen tukena ja turvana. Tässä mielessä vanhemmat voivat rakentaa lapselle niin kutsutun motivaatioterapian, jonka avulla he stimuloivat lasta palkinnoilla ja kehuilla, jos hän seuraa ohjelmaa onnistuneesti.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 5 tavallista syytä veren korkeaan virtsahappopitoisuuteen

Yhteenveto

Vanhempien tehtävänä on tarjota tukea, turvaa ja ymmärrystä, jotta lapsi pystyy pääsemään yli hyperaktiivisen rakon aiheuttamasta häpeästä terveellä tavalla

Yliaktiivinen rakko voi vaikuttaa vakavasti lapsen sosiaaliseen kanssakäymiseen ja tunne-elämään, joten vanhempien tulee pyrkiä tarjoamaan lapselleen kaiken hänen tarvitsemansa tuen.

On tärkeää, että vanhemmat pysyvät tarkkaavaisina yliaktiivisen rakon oireiden suhteen. Yliaktiivisella rakolla, kuten olemme voineet nähdä, voi olla todella kielteisiä vaikutuksia lapsen sosiaaliseen elämään, koulunkäyntiin tai tunne-elämään, sillä vaikeudet virtsan pidättämisessä voivat heikentää myös hänen itsetuntoaan.

Tästä syystä on olennaista, että vanhemmat kääntyisivät lääkärin puoleen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ensimmäiset yliaktiivisen rakon merkit on havaittu. Tällä tavoin lääkäri voi ensin auttaa sulkemaan pois fyysiset ongelmat ja aloittaa sitten yksilöllisen hoidon ratkaisen jo ennen kuin oireyhtymä alkaa vaikuttaa lapsen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Joka tapauksessa vanhempien tuki on aina välttämättömän tärkeää. Tästä syystä meidän on painotettava, että jatkuvat käynnit vessassa tai tahaton virtsan pidätyskyvyn menettäminen eivät koskaan saisi olla syitä lapsen sättimiseen tai nuhteluun. Päinvastoin, vanhempien tehtävänä on tarjota tukea, turvaa ja ymmärrystä, jotta lapsi pystyy pääsemään yli tästä ikävästä riesasta terveellä tavalla.

 
  • San José González MÁ, Méndez Fernández P. “Incontinencia y trastornos miccionales: ¿qué podemos hacer?” Rev Pediatr Aten Primaria. 2009;11:e1-e29.
  • Herndon CD, Joseph DB. “Urinary incontinence”, Pediatr Clin North Am. 2006;53(3):363-77.
  • Fernández Fernández M, Cabrera Sevilla JE. “Trastornos miccionales y enuresis en la infancia”,
    Protoc diagn ter pediatr. 2014;1:119-34