Unihitaus: miksi heräät huonolla tuulella

Monet ihmiset tuntevat olonsa väsyneiksi heti herätessään, vaikka he ovatkin nukkuneet asiantuntijoiden suositteleman tuntimäärän verran. Heidän ajatuksensa ei kulje selvästi ja heidän kehonsa tuntuu kömpelöltä. Vaikuttaa siltä, kuin he olisivat yhtäkkiä joutuneet kömpelyyden ja huonon mielialan riivaamiksi. Ilmiö ei kuitenkaan ole lainkaan kummallinen. Kyseessä on ongelma nimeltä unihitaus.

Tiede alkoi levittää tietoa unihitaudesta 1960-luvulla. He huomasivat, että tämä väliaikainen olotila vähentää kognitiivisia kykyjä sekä valppautta, ja se kestää yleensä noin tunnin ajan heräämisen jälkeen.

Tämä aikaväli vaihtelee kuitenkin tapauksen mukaan; jotkut kokevat sitä viidentoista minuutin ajan, kun taas toisilla se kestää puoli tuntia tai jopa kauemmin. Tutkijat uskovat keston liittyvän ihmisen herätessä keskeytyvään univaiheeseen.

Unihitauden ominaispiirteet

Unihitaudelle on tyypillistä, että hereillä olevan ihmisen tyypillinen valppaustaso laskee huomattavasti. Uneliaisuus ja aivojen huono toimintakyky puolestaan kasvavat suuresti.

Ihminen saattaa kokea myös ärtyneisyyttä, suvaitsemattomuutta, huonotuulisuutta ja jopa masentunutta oloa. Unihitaus saattaa liittyä myös yleiseen desorientaatioon tai sekavuuteen.

Unihitaus on ilmiö, joka tulee normaalien henkisten ja fyysisten tehtävien väliin ja voi saada aikaan reaktioajan vähenemistä, lyhytaikaisen muistin huonontumista sekä ajatuksenjuoksun hitautumista. Se on aivan kuin aikaerorasitus.

Lue myös: Unen laatuun vaikuttavia tekijöitä

Kömpelyys ja huono mieliala herätessä ovat lääketiedettä

Monien ihmisten uskomusten vastaisesti kömpelyys ja huono mieliala herätessä ovat lääketiedettä, eivätkä ne riipu ihmisen luonteenpiirteistä tai persoonallisuudesta. American Academy of Sleep Medicine -akatemia on lisännyt unihitauden parasomnian ja muiden unihäiriöiden listalle.

Unihitaus vaikuttaa sekä aikuisiin että nuorisoon ilman eroja. Ikä ei siis ole syy unihitaudesta kärsimiseen. Se voi ennemminkin liittyä nykyelämään, jossa ihminen on irtaannuttanut itsensä luonnollisesta syklistä, eikä kunnioita unen suhteen vuorokausirytmiä.

Vuorokausirytmit ovat fyysisiä, henkisiä ja käytöksellisiä muutoksia, jotka noudattavat päivittäistä sykliä suorassa suhteessa valoon ja pimeyteen. Jotkut teoriat ovat sitä mieltä, että luonnollisesta auringonnousun aikaan heräämisestä poikkeaminen ja keinotekoisten valojen kanssa nukkuminen, kuten televisio tai muut kuvaruudut, ovat vaikuttaneet uneen.

Aivot suorittavat syvän unen vaiheelle tyypillisiä aktiviteetteja unihitauden aikana. Jotkut tutkimukset siis ehdottavatkin, että vuorokausirytmien ja unihitauden välillä on yhteys. Tämä selittäisi unihitauden sen jälkeen, kun aivot heräävät toipumiseen painottuvan univaiheen aikana biologisen kellon mukaan.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Lasten unihäiriöt: diagnosointi ja hoito

Unihitaus: mitä sinun tulee pitää mielessä

Unihitaus saattaa vaikuttaa haitattomalta, mutta siihen voi liittyä monia muitakin asioita. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että jos uni keskeytyy syvän vaiheen aikana, voi aivojen suorituskyky laskea rajusti.

Tämä aivojen huono toimintakyky, päivittäisiin tilanteisiin hitaasti reagoiminen ja vaikeus päästä uneliaisuuden yli voivat aiheuttaa todellisen riskin tietyissä ammateissa. Työn aikana päiväunia ottavat työntekijät altistavat itsensä unen äkilliselle keskeytymiselle ja unihitaudelle, mikä voi aiheuttaa riskin muille ihmisille.

Vaikka tutkijat eivät olekaan löytäneet mitään tehokkaita tapoja ehkäistä unihitautta ja siten välttyä kömpelyydeltä ja huonolta tuulelta herätessä, suosittelevat he tiukan unihygienian ylläpitämistä. 

Siihen kuuluu muun muassa 7-8 tunnin keskeytymätön lepo. Siihen sisältyy myös nukkuminen huoneessa, jossa ei ole televisiota tai tietokonetta. On myös tärkeää asettaa rutiineita ja vältellä piristeiden (kuten kahvi) nauttimista ennen nukkumaanmenoa.