Lasten unihäiriöt: diagnosointi ja hoito

Joskus lasten unihäiriöt juontavat juurensa huonoista nukkumistottumuksista, toisinaan niihin on jokin elimellinen syy. Kaikissa tapauksissa lapsi tulisi viedä lääkäriin. Jatka lukemista!

Uni on ensisijaisen tärkeä asia sekä lasten että aikuisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle. Se on kuitenkin vielä tärkeämpää lapsille. Valitettavasti lasten unihäiriöt koskettavat parhaillaan arviolta jopa 30 % lapsista.

Tutkimusten mukaan 50 %:lla lapsista on jonkinlaisia uniongelmia. Usein niitä ei kuitenkaan välttämättä diagnosoida varsinaiseksi lasten unihäiriöksi, sillä vanhemmat yhdistävät ne kurittomuuteen tai muuhun vastaavaan syyhyn.

On tosiasia, että huonot yöunet vaikuttavat lasten käytökseen ja oppimiskykyyn sekä heikentävät keskittymiskykyä ja muistia. Riittämättömät yöunet voivat vaikuttaa lisäksi motorisiin toimintoihin, tehdä lapsista herkästi ärtyisiä ja vaikuttaa haitallisesti heidän itsetuntoonsa.

Tästä syystä on tärkeää diagnosoida ja hoitaa lasten unihäiriöt mahdollisimman nopeasti. Lue niistä lisää tästä artikkelista.

Mitä ovat lasten unihäiriöt?

Lasten unihäiriöt kattavat kaikki nukkumiseen liittyvät ongelmat lapsilla. Niihin kuuluu muun muassa:

• Nukahtamisvaikeudet
• Unessa pysymisen vaikeudet
• Liiallinen uneliaisuus
• Nukkuminen epäsopivaan aikaan
• Oudot puuhat unen aikana

Tarkasti ottaen ammattilaiset puhuvat lasten unihäiriöistä silloin, kun seuraavat olosuhteet täyttyvät:

• Unihäiriöt vaikuttavat merkittävällä tavalla lapsen arjesta suoriutumiseen.
• Unihäiriöt aiheuttavat ongelmia perheessä, koulussa ja ihmissuhteissa.

On normaalia, että lapsen säännöllinen unirytmi muuttuu epätavanomaisen tapahtuman, kuten menetyksen tai perheriidan jälkeen. Sen pitäisi kuitenkin palautua pian normaaliksi. Jos se ei palaudu ennalleen, kyseessä on lasten unihäiriö.

Tyypit

Pääasialliset lasten unihäiriöt jaetaan seuraaviin luokkiin:

• Dyssomniat, joihin kuuluvat:
  • Narkolepsia
  • Obstruktiivinen uniapnea
  • Periodinen raajaliikehäiriö (PLMD)
  • Ympäristöön liittyvä unihäiriö
  • Viivästyneen univaiheen oireyhtymä (DSPS)
  • Rajojen asettamiseen liittyvä unihäiriö
  • Uniassosiaatio-ongelma (itsekseen nukahtamisen vaikeus)
• Parasomniat, joihin kuuluvat:
  • Sekavuus
  • Unissakävely
  • Yölliset kauhukohtaukset
  • Rytmiset liikkeet unen aikana
    
  • Unessa puhuminen
  • Painajaiset
• Muut parasomniat
  • Hampaiden narskuttelu
  • Vuoteenkastelu
  • Yöllinen myoklonus
  • Primaarinen kuorsaus
  • Vauvojen apneat
  • Kätkytkuolema

Diagnosointi

Vanhemmat saattavat epäillä unihäiriötä, kun lapsella on vaikeuksia nukkua, hän kuorsaa tai hänen hengityksensä kuulostaa työläältä unen aikana, uni on levotonta, lapsi kastelee vuoteen tai on usein unelias.

Vanhempien antamat tiedot ovat keskeisiä diagnoosin tekemisessä, joka pohjautuu aluksi vain tuohon tietoon. Lääkäri saattaa määrätä joitakin kokeita, kuten:

• Polysomniografia. Kaikkein kokonaisvaltaisin testi lasten unihäiriöiden diagnosoimiseksi. Se tarkkailee aivojen, sydämen, hengityselinten ja lihasten toimintaa lapsen unen aikana.
• Yöpolygrafia. Tämä menetelmä valvoo lapsen yöunta kotona.
• Jatkuva kardiorespiratorinen tarkkailu. Tätä sovelletaan vauvoihin, joilla on apneaa tai ajoittaisia hengityskatkoksia. Se valvoo sydämenrytmiä ja hengitystä.

Lääkäri saattaa myös vaatia täydellistä verenkuvaa äärimmäisen uneliailla ja ärtyisillä lapsilla. Näin voidaan sulkea pois tai vahvistaa anemia, loiset ja kilpirauhasen ongelmat.

Lasten unihäiriöt: hoito

Unihäiriöiden hoito riippuu niiden aiheuttajasta. Onkin aina suositeltavaa viedä lapsi lääkäriin, joka osaa määrittää asianmukaisen hoitosuunnitelman. Ensin on kuitenkin kannattavaa varmistaa, että lapsella on varmasti hyvä unihygienia.

Sinun on hyvä myös tietää, että unen tarve vaihtelee lapsen iän mukaan:

• 0–3 kuukauden ikäiset: lapsi nukkuu tavallisesti 16 tuntia.
• 3–12 kuukauden ikäiset, 15 tuntia
• 12 kk – 2 vuotta, 14 tuntia
• 2–5 vuotta, 13 tuntia
• 5–9 vuotta, 10 tuntia
• 9–14 vuotta, 9 tuntia
• 14–18 vuotta, 8 tuntia

Behavioraalisesta lähtökohdasta yksi yleisimmin käytetyistä hoidoista lasten unihäiriöihin on Ferberin menetelmä. Se on erittäin tehokas hoito, jota sovelletaan pienille vauvoille. Periaatteessa se koostuu unirutiinin luomisesta vauvalle.

Jos vanhemmat epäilevät fyysistä alkuperää ongelman taustalla, lapsi on vietävä lääkäriin.