Tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö
Tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka tunnettiin aiemmin myös maanis-depressiivisyytenä, on kaksisuuntaisen mielialahäiriön kaikkein äärimmäisin muoto, jonka pääasiallinen piirre on maanisten tai sekamuotoisten jaksojen ja vähintään yhden voimakkaan masennusjakson vuorottelu.
Tästä mielialahäiriöstä kärsivillä potilailla on ollut vähintään yksi maniavaihe elämänsä aikana. Maniavaiheessa olo tuntuu euforiselta ja energiseltä, ja siihen liittyy poikkeavaa käytöstä, joka voi häiritä arjen elämää.
Usein ensimmäistä maniavaihetta edeltää yksi tai useampi voimakas masennusjakso. Nämä voimakkaat mielialat vaikuttavat merkittävällä tavalla elämänlaatuun, sillä ne haittaavat ihmissuhteita ja johtavat monissa tapauksissa itsemurhayrityksiin.
Maanisten ja depressiivisten jaksojen välillä moni tyypin I kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä potilas voi kuitenkin elää normaalia elämää. Oireet pystytään pitämään hallinnassa noudattamalla hoitosuunnitelmaa, johon kuuluu lääkitys ja psykoterapiaa.
Mistä tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu
Tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta se näyttäisi liittyvän geneettisiin, biologisiin ja ympäristötekijöihin. Henkilöllä on suurempi alttius kärsiä tästä mielialahäiriöstä, jos:
- Hänen verisukulaisellaan (kuten vanhemmalla tai sisaruksella) on kaksisuuntainen mielialahäiriö
- Hän on kokenut lapsuudessaan hyväksikäyttöä tai jotain muuta traumaattista
- Hän altistuu jatkuvasti stressaaville tilanteille
- Hän väärinkäyttää psykoaktiivisia aineita ja alkoholia
- Hän on kärsinyt hiljattain läheisen menetyksestä
- Hänellä on neurologisia tai endokriinisia häiriöitä
Tutustu myös: Millaista on elää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa?
Tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet
Jotta kyseessä olisi tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö eikä mikään toinen mielialahäiriö, henkilöllä on täytynyt olla vähintään yksi maaninen vaihe, jota on edeltänyt hypomaaninen tai voimakas depressiivinen vaihe. Toisinaan mania voi aiheuttaa irtautumisen todellisuudesta eli psykoosin.
Maanisen vaiheen oireet
Usein manialle eli maaniselle vaiheelle on ominaista liiallisen iloinen tai innostunut mieliala. Oireet muistuttavat hypomanian oireita, mutta ne ovat voimakkaampia ja aiheuttavat tyypillisesti ongelmia sosiaalisesti ja töissä. Yleisimmät oireet ovat:
- Vähentynyt unentarve
- Kohonnut itsetunto
- Epänormaali optimismi, hermostuneisuus tai jännitys
- Energian lisääntyminen ja levottomuus
- Liioitellun hyvä olo (euforia)
- Ideoiden vimma
- Liika puhuminen
- Impulsiiviset tai harkitsemattomat teot
- Riskialtis seksuaalikäyttäytyminen
- Päihteiden käyttö
- Pakonomainen ostelu
Depressiivisen vaiheen oireet
Masennuksen oireet voivat ilmaantua pian maniavaiheen jälkeen, mutta toisinaan niiltä kestää viikkoja tai kuukausia ilmaantua. Jotta kyseessä olisi voimakas masennusjakso, oireiden on oltava riittävän voimakkaita aiheuttaakseen selkeitä vaikeuksia päivittäisissä toimissa. Näihin oireisiin lukeutuvat:
- Masentunut mieliala, johon liittyy jatkuva surun tai epätoivon tunne
- Itkuisuus
- Mielenkiinnon menettäminen hauskoihin aktiviteetteihin
- Äkilliset painonmuutokset
- Unettomuus tai liika nukkuminen
- Levottomuus tai saamattomuus
- Krooninen väsymys
- Hyödyttömyyden tai syyllisyyden tunne
- Päättämättömyys ja keskittymisvaikeudet
- Itsemurha-ajatukset
Lue myös: Näin posttraumaattinen stressi vaikuttaa elimistöön
Kuinka tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnosoidaan
Tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin ensimmäinen vaihe pitää sisällään fyysisiä ja kliinisiä tutkimuksia, joilla pyritään selvittämään, voisiko taustalla olla jokin oireet selittävä terveysongelma. Kysymysten jälkeen lääkäri saattaa ehdottaa:
- Psykiatrista arviota: analysoi potilaan ajatuksia, tunteita ja tekoja sen määrittämiseksi, vastaavatko ne tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Potilas saattaa joutua täyttämään myös itsearviointi- tai kysymyslomakkeen. Psykiatri voi verrata potilaan oireita kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja siihen liittyvien häiriöiden kriteereihin. Nämä kriteerit on kuvattu Amerikan psykiatrisen yhdistyksen julkaisemassa mielenterveyshäiriöiden diagnostisessa ja tilastollisessa käsikirjassa (DSM-5).
Tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito
Tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallitsemiseksi tarvitaan psyykkisiin sairauksiin erikoistuneen asiantuntijan (psykiatrin) valvontaa. Psykiatri pystyy laatimaan hoitosuunnitelman jokaiseen tapaukseen.
Hoitoryhmään kuuluu todennäköisesti myös psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Lääkitys ja psykoterapia keskittyvät oireiden hallintaan ja sairauden eri vaiheiden vähentämiseen.
Lääkitys
Tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisten ja depressiivisten vaiheiden hallitsemiseen tarvitaan lääkitystä, kuten mielialaa tasaavia lääkkeitä, psykoosilääkkeitä, masennuslääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä, esimerkiksi bentsodiatsepiinejä.
Tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö ja psykoterapia
Psykoterapia on keskeinen osa tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoa. Se voidaan toteuttaa joko yksilö-, perhe- tai ryhmäterapiana. Vaikka pääasiallisena tavoitteena on auttaa potilasta hallitsemaan mielialaansa, se auttaa myös vakauttamaan arjen rutiineja.
- Interpersoonallinen terapia: tarvitaan mielialan saamiseksi paremmin hallintaan ja sosiaalisen rytmin palauttamiseksi.
- Kognitiivis-behavioraalinen terapia: keskittyy tunnistamaan haitalliset käytösmallit ratkaisujen löytämiseksi. Auttaa myös selvittämään, mikä laukaisee bipolaariset vaiheet.
- Psykoedukaatio: auttaa potilaita ja perheenjäseniä ymmärtämään kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja sen vaikutuksia.
- Perhekeskeinen terapia: perheen tukea tarvitaan sairauden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Se auttaa perhettä myös olemaan valppaana mahdollisten sairauden varoitusmerkkien varalta.
Tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon tulisi olla jatkuvaa, silloinkin kun oireita ei esiinny. Lääkitystä tulisi jatkaa loppuelämän ajan tai kunnes psykiatri toisin määrää. Se auttaa myös omaksumaan terveitä elämäntapoja.
Säännöllinen uni-, ruokailu- ja liikuntarytmi voi auttaa hallitsemaan mielialaa. On myös tärkeää pysyä erossa alkoholista ja muista päihteistä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision, DSM-IV-TR. Washington, DC: 2000.
- Merikangas KR, Jin R, He JP, et al. Prevalence and correlates of bipolar spectrum disorder in the world mental health survey initiative. Arch Gen Psychiatry 2011; 68 (3): 241–251.
- Pini S, de Queiroz V, Pagnin D, et al. Prevalence and burden of bipolar disorders in European countries. Eur Neuropsychopharmacol 2005; 15 (4): 425–434.
- Roger S. McIntyre, MD, Joanna K. Soczynska, and Jakub Konarski “Bipolar Disorder: Defining Remission and Selecting Treatment” Vol. XXIII, (2006) No. 11
- Martínez-Arán, A; Vieta, E; Reinares, M; Colom, F; Torrent, C; Sánchez-Moreno, J; Benabarre, A; Goikolea, JM; Comes, M; Salamero, M (2004), «Cognitive Function Across Manic or Hypomanic, Depressed, and Euthymic States in Bipolar Disorder», American Journal of Psychiatry 161 (2): 262-270
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.