4 merkkiä siitä, että olet koukussa shoppailuun

Merkit siitä, että olet koukussa shoppailuun, ilmenevät etenevänä pakkomielteenä tässä häiriössä. On kuitenkin olemassa keinoja havaita sen varhaiset merkit ja hakea näin apua nopeasti.
4 merkkiä siitä, että olet koukussa shoppailuun

Viimeisin päivitys: 25 maaliskuuta, 2022

Sinun voi olla vaikea tietää, oletko koukussa shoppailuun, jos et tiedä tarpeeksi kyseisestä riippuvuudesta. Kun kyseessä on addiktio, yleensä potilas itse tajuaa vasta viimeisenä toimintansa seuraukset.

Shoppailuaddiktio on pakonomaista tavaroiden ja palvelujen ostamista. Tavallisimmat ostokset ovat tyypillisiä konsumerismin tuotteita, joilla ei ole paljonkaan käyttöä (ja joita mainostetaan “välttämättöminä”).

On normaalia, että meillä on tarve tehdä ostoksia päivittäisiin, loogisiin tarpeisiin. Mutta jos shoppailuun kehittyy riippuvuus, ihminen menettää kontrollin tarpeestaan ostella. Lisäksi henkilöstä voi olla turhauttavaa, kun hän ei saa mitä haluaa, ja myös itse ostaminen voi aiheuttaa syyllisyydentunnetta.

Vaikka nykyään puhutaankin paljon kulutusyhteiskunnasta, jossa ihmisillä on taipumusta käyttää rahaa turhuuksiin, kaikki ihmiset eivät ole alttiita tällaiselle käytökselle. Sille ovat alttiimpia ihmiset, joilla on kompulsiivinen persoonallisuus tai alhainen itsetunto.

Millainen on henkilö, joka on koukussa shoppailuun?

Kuka tahansa voi jäädä koukkuun shoppailuun, vaikkakin yksi tietty profiili kärsii tästä ongelmasta muita todennäköisemmin: yleensä nuoret naiset, jotka pääsevät helposti internetiin.

Maailmanlaajuisten arvioiden mukaan naiset teollisuusmaissa ovat koukussa shoppailuun miehiä useammin, suuremmassa mittakaavassa. He käyttävät myös enemmän aikaa tuotteen valintaan eivätkä osta ensimmäistä näkemäänsä vaihtoehtoa, mikä on yleisempää miehillä.

Addiktien ikähaitari on väliltä 20 ja 65. Vanhemmilla ihmisillä ostelu puolestaan näyttää vähenevän ja he ovat hieman säästäväisempiä.

Internet on tuonut mukanaan muutoksen ja saanut shoppailuaddiktion räjähtämään käsiin. Helppo pääsy nettikauppoihin täynnä tuotteita, tarjouksia, etuja ja ilmaisia toimituskuluja on lisännyt tätä pakonomaista käytöstä.

Vaikka shoppailuaddikteja on myös perinteisissä kivijalkakaupoissa, nettiostelu on tästä häiriöstä kärsivillä normi. Tämä mahdollistaa tietyn anonymiteetin, minkä suojissa henkilö välttää säännöllisesti samassa paikassa käymisen ja kiinnijäämisen häpeän.

Internet on saanut aikaan sen, että yhä useampi on koukussa shoppailuun
Pakonomainen ostelu on lisääntynyt netissä, sillä se edistää anonymiteettiä.

Merkkejä siitä, että olet koukussa shoppailuun

Monet eri merkit ja käytösmallit voivat olla varoitusmerkki shoppailuaddiktiosta. Tässä niistä joitakin:

  • Hillitön halu ostella: Shoppailuaddiktio on tarve. Henkilö haluaa uuden tuotteen hinnalla millä hyvänsä ja mahdollisimman nopeasti. Tämä johtaa ahdistusoireisiin.
  • Otteen menetys: Kaikkien riippuvuuksien piirre on se, että potilaan on vaikea hallita itseään. Kun henkilö ei voi lakata tuhlaamasta ja ostelemasta runsaasti tavaraa, tämä on merkki shoppailuaddiktiosta.
  • Tottumus tunkeutuu elämän muillekin osa-alueille: Yksi merkki addiktiosta on se, että se vaikuttaa useisiin henkilön elämän osa-alueisiin, ei vain yhteen: perheeseen, työhön ja sosiaaliseen elämään.
  • Turhautuminen silloin, kun et voi ostella: Kun sinusta tulee hermostunut, ahdistunut ja ärtyisä, koska et voinut ostaa mitä halusit, tämä voi olla selkeä merkki siitä, että olet koukussa shoppailuun. On normaalia olla hieman huolestunut siitä, ettet saanut jotain mitä halusit, mutta liiallinen huoli saattaa olla jo sairauden merkki.

Kuinka hoidetaan henkilöä, joka on koukussa shoppailuun

Kyseessä on addiktio ja sellaisenaan hoito edellyttää psyykkistä lähestymistapaa. Lääkkeitä saatetaan tarvita siinä tapauksessa, että henkilöllä on hyvin voimakkaita ahdistuksen tai masennuksen merkkejä, joihin psykiatri saattaa puuttua tietyillä lääkkeillä.

Psykoterapian osalta suositellaan rentoutumismenetelmiä ja käytösmallien muuttamistekniikoita. Tavoitteena on lisätä kontrollia ja välttää tilanteita, jotka voivat edistää pakonomaista ostelua.

Joskus potilas ja lääkäri löytävät addiktion perimmäisen syyn kognitiivisen terapian kautta. Tämä edellyttää sitä, että riippuvainen henkilö on tietoinen häiriöstään ja oppii pitämään kirjaa ostelustaan ja tunteista, joita hänellä esiintyy shoppaillessaan.

Mitä käytösmallien muuttamiseen tulee, kolmannen osapuolen apu hoidossa on avainasia. Shoppailuaddiktit voivat myös palkata ostelutuutorin, joka hoitaa henkilön raha-asioita ja neuvoo, mitä tavaroita pidetään tarpeellisina ja mitä turhina.

Shoppailuaddiktio saa henkilön ostelemaan paljon turhaa tavaraa
Shoppailuaddiktio ei ole leikin asia. Sillä voi olla vakavia haittavaikutuksia terveyteen ja sosiaaliseen elämään.

Shoppailuaddiktio ei ole mikään vitsi

Vaikka shoppailuaddiktio voi tuntua kevyeltä asialta (useimmat ihmisethän käyttävät nykyään rahaa turhiin tavaroihin), meidän on ymmärrettävä, että kyseessä on psyykkinen häiriö ja sellaisena se ansaitsee huomiota ja hoitoa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • PELLICER, MC. “Adicción a las compras.” Isis tradicional Psicologia Humanista (2006): 81-101.
  • Echeburrúa, E., and P. Corral. “El reto de las nuevas adicciones: objetivos terapéuticos y vías de intervención.” Psicología conductual 13.5 (2005).
  • Doğan Keskin, A., and S. Günüç. “Testing models regarding online shopping addiction.” Addicta: The Turkish Journal on Addictions 4 (2017): 221-242.
  • Uzarska, A., S. K. Czerwiński, and P. A. Atroszko. “Shopping Addiction Is.” (2019).
  • Kirezli, Özge, and Fatma Müge Arslan. “Analyzing Motivational Determinants of Shopping Addiction Tendency.” Ege Akademik Bakis 19.1 (2019): 61-74.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.