Näin posttraumaattinen stressi vaikuttaa elimistöön

08 joulukuu, 2019
Posttraumaattinen stressi vaikuttaa ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. On tärkeää tietää, että stressaantuneella mielellä on aina merkittäviä fyysisiäkin haittavaikutuksia.

Posttraumaattinen stressi eli traumaperäinen stressihäiriö on psyykkinen häiriö, joka johtuu altistumisesta jollekin traumaattiselle tilanteelle. Esimerkkejä tästä ovat sota, tappaminen, luonnonkatastrofi tai vaikka fyysinen tai psyykkinen väkivalta, ynnä muut traumat.

Tällä kertaa keskitymme siihen, miten posttraumaattinen stressi vaikuttaa ihmisen kehoon fyysisesti. On tärkeää tietää, että vaikka vahinko on ensisijaisesti psykologista, se on suurissa määrin myös fyysistä. Tila vaikuttaa nimittäin koko kehoon, ja ongelma voi muuttua hyvin vakavaksikin.

Jotta voisit käsitellä tätä häiriötä ja saada terveytesi ja elämäsi taas kuntoon, on tärkeää ottaa huomioon monet asiat, joista kerromme seuraavaksi.

Näin posttraumaattinen stressi vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin

Tästä häiriöstä kärsivällä ihmisellä ilmenee monenlaisia oireita; esimerkkeinä syvä ahdinko, mieleen toistuvasti palaavat muistot, painajaiset ja muut toistuvat pelottavat ajatukset. Kaikki tämä liittyy siihen, että ihminen on kokenut jonkin traumaattisen asian tai pitkällisen altistumisen sellaiselle.

Tämän tyyppinen stressi voi olla lyhytaikaista ja poistua ajan kanssa. On kuitenkin tärkeää tietää, että joillakin ihmisillä tilanne voi olla vaikeampi saada korjaantumaan kuin toisilla, ja oireet ovat toisilla pahempia. Ne voivat ilmetä elimistössä fyysiselläkin tasolla ja olla myös suureksi vaaraksi terveyden kannalta.

Lue aiheesta lisää: Rentouttava päivä maaseudulla on hyvä apu stressiin

Traumaperäisen stressihäiriön vaikutukset kehossa

posttraumaattinen stressi vaikuttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti

Kun ihminen kokee posttraumaattista stressiä, hänen kehonsa on jatkuvassa hälytystilassa, mikä aiheuttaa epätasapainoa sekä fyysisessä että psyykkisessä terveydentilassa.

Kun mieli on stressaantunut ja keho on jatkuvassa hälytystilassa, ihmisen luonnollinen taipumus on taistella tai paeta. Näin tuleekin tapahtua, mutta vain hetkittäin, ja jos stressi ja hälytystila ovat jatkuvia, keho ei pääse rentoutumaan.

Keho jännittyy, kun ihminen kokee posttraumaattista stressiä. Siten hengitys ja sydämenlyöntien tahti kiihtyy, lihakset jännittyvät ja pupillit laajenevat. Tämä kaikki aktivoi kehoa toimintaan jotakin sellaista kohtaan, joka on koettu vihamieliseksi. Tällainen stressi tulee vahingoittamaan kehoa, jos se jatkuu pitkään.

Fyysiset oireet

Kun stressi jatkuu pitkään, keho tulee kärsimään monella tapaa. Oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen, mutta tässä on niistä joitakin yleisimpiä:

  • Hengityselinten häiriöt. Hyperventilaatio on yksi tyypillinen stressin oire, ja se voi johtaa huimaukseen, pyörtymiseen, väsymykseen ja värinään.
  • Tavallista runsaampi hikoilu, joka johtuu siitä, että verenkierto toimii normaalia voimakkaampana.
  • Sydän- ja verisuonijärjestelmän kärsiminen, mikä aiheutuu verisuonten supistumisesta, ja tämä taas aiheuttaa suuremman sydänsairauksien vaaran.
  • Kehon immuniteetin heikentyminen.
  • Ruoansulatusongelmat, jotka johtuvat kortisolitasojen noususta. Ne ilmenevät ummetuksena, ripulina, huonona ruoansulatuksena, ilmavaivoina, happoisuutena yms. Lisäksi liika mahan happoisuus lisää vatsan haavaumien riskiä.
  • Uupumus, unettomuus, huonolaatuinen lepo, painajaiset.
  • Krampit ja lihaskivut useissa kehonosissa, mutta pääasiassa pään, etenkin leuan alueella.
  • Hormonaaliset epätasapainotilat, jotka vaikuttavat naisen kuukautisiin ja hedelmällisyyteen. Ne voivat näkyä myös esimerkiksi aknena, kilpirauhasongelmina, vähäisenä seksuaalisena halukkuutena yms.

Lisäksi kaikki nämä häiriöt luovat ikään kuin noidankehän, eli yksi oire johtaa toiseen ja taas toiseen, jne. Esimerkkejä näistä ovat äkilliset muutokset painossa tai seksuaalisessa halukkuudessa, hiustenlähtö, iho-ongelmat sekä muut vastaavat ilmiöt.

Lue aiheesta lisää: Kasviperäiset lääkkeet apuna stressin vähentämisessä

Rentoutustekniikoita mielelle ja keholle posttraumaattisen stressin hoitoon

posttraumaattisen stressin hellittäminen liikunnalla

Rentoutustekniikat pystyvät parantamaan merkittävästi ihmisen henkistä ja fyysistä terveyttä.

On tärkeää, että posttraumaattisesta stressistä kärsivä ymmärtää oman kehonsa ja mielensä välisen suhteen. Tämä täytyisi itse asiassa nähdä jo ennen kuin pyritään ymmärtämään, mistä posttraumaattisessa stressissä on kyse. Mikä tahansa hoito sitten valitaankin, tämä kehon ja mielen välinen suhde tulee ottaa huomioon, sillä vain näin tilaa pystytään hoitamaan.

Joka tapauksessa tulisi valita sellainen terapiamuoto, joka edistää mielen vaikutusta kehoon positiivisesti, ja joka pystyy siten parantamaan terveyttä.

Tämän mahdollistamiseksi kannattaa valita aktiviteetteja, jotka auttavat saamaan paremman rentoutuksen ja keskittymisen. Esimerkiksi meditaatio ja syvähengitystekniikat ovat hyödyllisiä, ja voit kokeilla myös joogaa, tai chi’ta tai qigongia.

Tutkimusten mukaan kaikki nämä lajit voivat olla suureksi avuksi ahdistuksen, masennuksen ja vihan hoitamisessa. Samalla ne parantavat kivunsietokykyä, ja ne vaikuttavat myös positiivisesti itsetuntoon ja energiatasoihin. Pystyt siis rentoutumaan paremmin ja olemaan valmiimpi kohtaamaan stressaavat tilanteet, olivatpa ne mitä tahansa.

Nyt tiedämme, miten posttraumaattinen stressi vaikuttaa kehoon. Jos kärsit traumaperäisestä stressihäiriöstä, on tärkeää ymmärtää että hoidon tulee vaikuttaa sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla. Näin pystyt palauttamaan hyvinvointisi normaalille tasolle ja sitä kautta vaikuttamaan merkittävästi koko elämänlaatuusi.

  • Bryant, R. A. (2017). Posttraumatic stress disorder. In The Science of Cognitive Behavioral Therapy. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-803457-6.00013-1
  • Kim, S. H., Schneider, S. M., Kravitz, L., Mermier, C., & Burge, M. R. (2016). Mind-Body Practices for Posttraumatic Stress Disorder. Journal of Investigative Medicine. https://doi.org/10.2310/jim.0b013e3182906862
  • McEwen, B. S. (2008). Central effects of stress hormones in health and disease: Understanding the protective and damaging effects of stress and stress mediators. European Journal of Pharmacology. https://doi.org/10.1016/j.ejphar.2007.11.071
  • McEwen, B. S. (2006). Protective and damaging effects of stress mediators: Central role of the brain. Dialogues in Clinical Neuroscience.