Logo image
Logo image

Tunnetko olosi jatkuvasti syylliseksi ja huonotuuliseksi? Kyseessä voi olla masennus

3 minuuttia
Jos tunnet olosi jatkuvasti syylliseksi asioista, joista et ole tosiasiassa vastuussa, on se merkki siitä että jotain on pielessä. On tärkeää hoitaa asia mahdollisimman nopeasti, jottei se ehdi syvenemään.
Tunnetko olosi jatkuvasti syylliseksi ja huonotuuliseksi? Kyseessä voi olla masennus
Viimeisin päivitys: 17 joulukuuta, 2018

Joskus pieni ääni sisällämme täyttää meidät syyllisyyden tunteilla. Ääni kertoo meille, että kaikki mitä teemme on väärin, ja ettei meidän kannata enää yrittää sillä vaikka kuinka kovaa ponnistelisimme, ei mistään tule mitään.

Kyseessä voi olla masennus.Tarkemmin ottaen dystymia, masennuksen alalaji, joka aiheuttaa kroonista huonotuulisuutta ja alakuloa, sekä mielenkiinnon menetyksen lähes kaikkea kohtaan. Dystymia tekee olon apaattiseksi ja ärtyneeksi.

Edellä kuvatut oireet ovat merkkejä lievästä masennuksesta, joka tunnetaan dystymiana. Dystymia voi hoitamattomana johtaa syvään masennukseen. Tässä artikkelissa tutustumme lähemmin sairauden oireisiin.

Jos pystyt kontrolloimaan mielialaasi ja tunteitasi, tulee masennuksen välttäminen helpommaksi. Riippuen siitä kuinka vakavia masennuksen oireet ovat ja miten ne vaikuttavat elämään, voi kyseessä olla joko vaikea aikakausi, jonka oireilu hellittää asioiden muuttuessa, tai sisäsyntyinen masennus, jota voi olla vaikeampi karkoittaa.

Kun jatkuva syyllisyys ja huonotuulisuus vainoavat

Jos keittiössä odottaa tiskivuori, tai et ole jaksanut imuroida viikkoihin, tunnet olosi syylliseksi. Jos syöt enemmän kuin mitä sinun pitäisi tai jos joudut käymään vaikean keskustelun töissä jota myöhemmin kadut, tunnet olosi syylliseksi. Kun katsot itseäsi peilistä, heijastuu sinulle joskus takaisin pelkkää pettymystä.

Kaikki nämä negatiiviset tunteet ovat kiistaton merkki siitä, että jotain on pielessä. Kukaan ei voi elää elämäänsä täysillä, jos tuntee jatkuvasti olevansa veitsenterällä.

Some figure

Freud totesi aikanaan, että “voimakkaat syyllisyyden tunteet ja itsesyytökset ovat avain masennuksen ymmärtämiseen.” Aivojen magneettikuvausta hyödyntämällä on pystytty myös tutkimaan sitä, mitä reaktioita tietyt tunteet aiheuttavat aivoissa.

Syyllisyys ja itsesyytökset tekevät hallaa aivoille

General Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa keskityttiin syyllisyyden tunteiden vaikutukseen aivoissa. Tutkimuksessa paljastui seuraavaa:

  • Aivojen osa, joka on vastuussa käyttäytymisestä, rationaalisesta ajattelusta ja syyllisyyden tunteiden käsittelystä on ohimolohko. Tämä aivojen osa-alue on vastuussa sosiaalisesta käyttäytymisestä ja se auttaa meitä näkemään asiat objektiivisesti.
  • Masennusoireista kärsivillä ihmisillä ohimolohkon toiminnot ovat heikentyneet, eikä yhteys tähän aivolohkoon ole yhtä vahva kuin normaalisti.
  • Tämä estää sinua suhtautumaan rationaalisesti tapahtumiin ja ihmisiin, ja käännät muiden teot ja vastuun sisäänpäin. Tämä herättää syyllisyyden tunteen myös asioissa, joiden kanssa sinulla ei ole mitään tekemistä. Teet kaikesta henkilökohtaista ja löydät tavan syyttää itseäsi. 

Kaikki tämä muuntaa kokemustasi maailmasta ja itsestäsi. Asiantuntijoiden mukaan kyseinen vaiva voi hoitamattomana johtaa aggressioon, itsetunnon romahtamiseen ja tunteeseen siitä, ettei mikään ole hallinnassasi. Tämä voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Jos olet päivittäin huonotuulinen, kyseessä voi olla masennus

Huonotuulisuus ja tunne siitä, että arki on menettänyt hohtonsa ovat selkeitä oireita dystymiasta.

Apatia, vähentynyt energia, univaikeudet, muutokset ruokavaliossa, ajanjaksot, joiden aikana et halua nähdä ketään tai puhua kenellekään, ja ajanjaksot jolloin kaipaat ymmärrystä ja tukea, voivat olla kyseisen masennuksen muodon oireita.

Some figure

Usein dystymialla on myös geneettinen linkki samasta vaivasta kärsivään lähisukulaiseen.

Hankalin osa-alue dystymiassa on se, että sairastamisen aikana saatat tuntea olosi kausittain kyvykkääksi suoriutumaan päivittäisistä velvollisuuksistasi – joskus vuosienkin ajan.

Käyt töissä normaalisti, pidät huolta kodista ja perheestäsi, mutta suoritat kaiken tämän välinpitämättömästi, etkä tunne oloasi hyväksi tai onnelliseksi. Hiljalleen tunteet syvenevät ja sängystä nouseminen käy vaikeammaksi.

Some figure

Heti kun tämä varjo laskeutuu yllesi, on tärkeää pyytää apua ja tietää, että jokin on pielessä.

Näin selviät arjesta

Voittaaksesi masennuksen sinun tulee hakeutua ammattiauttajan vastaanotolle, ja tämän lisäksi tarvitset mielenlujuutta ja tukea rakkailta ihmisiltä.

Masennuksen hoitoon ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua, sillä jokainen yksilö reagoi eri tavoin terapiaan ja kuntoutukseen. Jokaisen on täten löydettävä juuri itselleen sopiva strategia. Kokeile terapeutin neuvojen lisäksi näitä yksinkertaisia ohjeita masennuksen voittamiseen:

Some figure
  • Liikkuminen, liikunta ja auringossa oleskelu: tämä tarkoittaa ulkona olemista, aktiivisuutta ja energisöimistä. Kun ympäröit itsesi vihreillä, kauniilla asioilla ja vietät aikaa luonnossa liikkuen, se tyynnyttää mieltä ja nostattaa mielialaa.
  • Keskeytä aivojesi negatiiviset ajatukset. Hiljennä sisäiset äänesi, jotka nalkuttavat tai huolehtivat kaikesta. Älä anna negatiivisuudelle valtaa.
  • Negatiiviset ajatuksesi eivät ole todellisia, ne ovat pelkästään omia kokemuksiasi ja havaintojasi maailmasta, eivätkä ne ole aina tosia.
  • Visualisoi muutoksesi joka päivä. Kuvittele mielessäsi tilanne, jossa olosi on hyvä ja positiivinen, ja mieti mikä vaikutus sillä olisi elämääsi. Käytä positiivisia mielikuvia, ja hae tasapainoa ja sisäistä rauhaa.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • World Health Organization. (2012). Depression, A Hidden Burden. Fact Sheet N°369.
  • Echeburúa, E., de Corral, P., & Amor, P. J. (2001). Estrategias de Afrontamiento ante los sentimientos de culpa. Análisis y Modificación de Conducta.
  • Echeverría, R. (2011). Emociones y Estados de Ánimo. In Ontología del Lenguaje.
  • Ministerio de Salud, C. (2013). Depresion. Journal of Chemical Information and Modeling. https://doi.org/10.1017/CBO9781107415324.004
  • Green, S., Ralph, M. A. L., Moll, J., Deakin, J. F., & Zahn, R. (2012). Guilt-selective functional disconnection of anterior temporal and subgenual cortices in major depressive disorder. Archives of General Psychiatry, 69(10), 1014-1021.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.