Tiesitkö tämän purkkiruoan myrkyistä?
Bisfenoli on aine joka on ollut pinnalla mediassa. Suuri määrä marketeissa tarjolla olevasta ruoasta on pakattu jonkinlaisiin metallisiin tölkkeihin tai purkkeihin. Saattaa siis tuntua siltä, että tämä on täysin luonteva ja terveellinen tapa pakata ja säilyttää ruokaa. On kuitenkin useiden tutkimusten osoittamaa, että tällainen säilytysmateriaali aiheuttaa myrkyllisen ainesosan ilmenemistä ruoassa, ja kyseinen aine on vahingollista ihmisen terveydelle. Tässä artikkelissa perehdymme siis tölkkeihin pakatun ruoan tuottamiin mahdollisiin negatiivisiin terveysvaikutuksiin. Jatka lukemista, ja kerromme sinulle tarkemmin tämän haitallisen aineen vaikutuksista ihmisen elimistössä sekä sen osuudesta ruokateollisuudessa.
Metallitölkeillä on erityinen pinnoite, joka tehdään aineesta nimeltään bisfenoli A. Tämän nimityksen muistaminen ei ole tärkeää, vaan sen sijaan on olennaista olla tietoinen sen vaikutuksista ihmisen elimistössä. Tämä aine kerääntyy elimistöön, ja sen vaikutukset eivät todellakaan ole terveyttä edistäviä. Pohjois-Amerikkalaisen Harvardin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kaikki henkilöt, jotka söivät tölkkiin pakattua keittoa viitenä peräkkäisenä päivänä saivat virtsaansa suuren määrän bisfenoli A:ta. Sitten näiltä henkilöiltä mitattiin kyseisen ainesosan määrä viiden seuraavan päivän aikana, jolloin tölkkikeittoa ei syöty, ja tällöin ei ainesosaa enää löytynyt ollenkaan virtsasta.
Onko bisfenoli siis myrkyllistä?
Bisfenoli A eli BPA on ollut useiden tieteellisten tutkimusten kohteena. Medical Association Journal -lehden julkaiseman raportin mukaan tämä aineosa on käytössä muovien, hartsin sekä tölkkien tuotannossa. USA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan vauvoilla, lapsilla sekä sikiöillä havaittiin korkeat tasot tätä ainetta koskien.
Kanada oli ensimmäinen maa, jossa kyseinen aine julistettiin myrkylliseksi. EU tuli sitten perässä, kieltäen sen käytön vauvojen tuttipullojen valmistuksessa. Tästä huolimatta BPA on käytössä muiden ruokaan liittyvien tuotteiden valmistuksessa, kuten koskee esimerkiksi metallisten tölkkien pinnoittamista – ja näistä tölkeistä syödään ja juodaan todella suuria määriä ravintoa.
Kysymys ei kuitenkaan ole aivan selkeä, sillä vielä ei ole olemassa tarpeeksi todistetta siitä, että bisfenoli A:n haitalliset vaikutukset kertyvät elimistöön. Eläimillä tehdyt testit ovat kuitenkin todistaneet hälyyttäviä seikkoja. Näihin kuuluu esimerkiksi se, että BPA häiritsee ihmisen hormonieritystä. Tämä tarkoittaa sitä, että BPA saattaa vaikuttaa koko ihmisen hormonisysteemin toimintaan. Kyseinen aine on myös yhdistetty useisiin muihin terveysongelmiin: diabeteksen syntyyn, sydän- ja verisuonitauteihin sekä liikalihavuuteen.
Tästä seuraa se, että ongelma ei niinkään ole siinä, mitä tölkit sisältävät (vaikka syömäsi ruoan laatu on tietysti myös tärkeää). Sen sijaan olennaista on se, syötkö ruokaa sellaisista tölkeistä, joiden sisältö on ollut kosketuksissa bisfenoli A:n kanssa. Eräiden kokeiden seurauksena tutkijat tekevät nyt kaikkensa, jotta BPA saataisiin poistettua elintarvikkeita sisältävistä tölkeistä, tai jotta tätä ainetta sisältäviä tölkkejä ei myytäisi enää ollenkaan.
Tölkitetyn ruoan tuomat riskit
Tölkkien lisäksi BPA:ta on myös muoviin sekä tyhjiöpakkauksiin pakatussa ruoassa. Ainoat pakkausmuodot, jotka säästävät ruoan tältä aineelta ovat lasi ja paperi. Oletko muuten koskaan tullut kysyneeksi itseltäsi sitä, miten ruoan maku muuttuu sen mukaan, kuinka se on pakattu?
Synteettiset kemikaalit, joita käytetään ruoan pakkaamiseen, säilyttämiseen ja prosessointiin ovat oikeita hiljaisia vihollisia ihmisen terveydelle. Kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä he kaupasta ostaessaan saavat ruokapöytäänsä, ja mitkä tämän vaikutukset voivat omalle tai perheen terveydelle olla. Suurin osa näistä ainesosista ei saa aikaan mitään vaikutusta syömishetkellä, minkä vuoksi niitä voidaan syödä ruoan mukana ilman ongelmia.
Sellaiset ihmiset, jotka syövät paljon tölkitettyä ruokaa ovat alttiimpia pakkausten sisältämille vahingollisille aineille. Kuten jo mainitsimme, ne saattavat aiheuttaa liikalihavuutta, muutoksia hormonitoiminnassa, sydänongelmia sekä diabetesta.
Totuus asiasta on myös se, että myrkyistä ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavilla, tai myöskään aineiden oleellisista vaiheista ihmisen elimistön sisällä. On kuitenkin jo vahvistettua, että tölkit sisältävät sellaisia “suosittuja” myrkyllisiä aineita kuten formaldehydiä, joka tunnetaan tieteilijöiden parissa karsinogeenina eli syöpää aiheuttavana yhdisteenä. Tämä kyseinen aine on myös käytössä muovipullojen valmistuksessa (vaikkakin tosin pienemmissä määrissä).
Tonnikalapurkkien vaarat
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö purkitettu tonnikala olisi yksi kaikkein suosituimmista ruokatuotteista, sillä sitä ei tarvitse erikseen valmistaa kotona, ja sen voi lisätä mihin tahansa ruokalajiin erittäin helposti. Kalan terveyshyödyt (joihin kuuluu Omega-3 -rasvahappojen sekä fosforin saanti) jäävät kuitenkin sen faktan alle, että nämä purkit sisältävät elohopeaa.
Elohopea on metalli, ja sillä on myrkyllisiä vaikutuksia, jotka saattavat vahingoittaa hermostoa. Sen lisäksi, että sitä käytetään purkkien valmistuksessa, löytyy elohopeaa myös vedestä joillakin sellaisilla alueilla, joilla tiettyjä kalalajeja kalastetaan. Elohopea saattaa lisätä todennäköisyyttä kärsiä muun muassa sydänkohtauksista sekä hermostollisista ja aisteihin liittyvistä muutoksista. Se saattaa myös aiheuttaa häiriöitä sikiön hermoston kehityksessä.
Alumiinitölkkien pinnoitteen ongelmat
Suurimmassa osassa tölkkejä, joissa ruokaa säilytetään ja myydään supermarketeissa, on mukana muovia. Tämän muovin käyttö perustuu epoksidin hyödyntämiseen tölkin ulkopinnalla, ja käytäntö on olemassa, jotta ruoka ei reagoisi, ja jotta sen sisältämät hapot eivät syövyttäisi pakkauksen materiaalia. Tarkoituksena tölkkien käytössä ruoan pakkaamisessa on se, että tuotteet säilyisivät pitkään, ja sen takaamiseksi niillä on pyöreä muoto sekä kyseinen epoksidia sisältävä pinnoite.
Tölkkimyrkytys on jo vanha ilmiö
Jos nyt ajattelet, että nämä kaikki ongelmat ovat varmaankin uusia, sillä purkkiruokakin on melko uusi käsite, olet väärässä. On olemassa tarina John Franklinin kohtalokkaasta tutkimusmatkasta pohjoiselle napaseudulle, jolloin moni laivan miehistön jäsenistä kuoli syötyään purkkiruokaa. Tämä tuli kuitenkin ilmi vasta monia vuosia matkan jälkeen, kun asia selvisi erilaisissa tutkimuksissa. Kuolemat johtuivat siitä, että henkilöt saivat lyijymyrkytyksen – kyseistä ainetta käytettiin näinä aikoina tölkkien sulkemiseen säilytystarkoituksessa.
Vaikka tämä tarina saattaa olla myytti tai sitten ei, ja vaikka ruoantuotannon ja -säilytyksen käytännöt ovatkin kehittyneet vuosien varrella, on hyvä olla tietoinen tätä aihetta koskevista mahdollisista vaaroista. Purkkiruokaan liittyvät riskit eivät siis missään nimessä ole uusi ilmiö.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- ESTUDIO DE LA OCU: La mayoría de las latas de conserva contiene sustancias tóxicas. (n.d.). https://www.elmundo.es/elmundo/1999/septiembre/28/sociedad/conservas.html
- Zahir, F., Rizwi, S. J., Haq, S. K., & Khan, R. H. (2005). Low dose mercury toxicity and human health. Environmental Toxicology and Pharmacology, 20(2), 351–360. https://doi.org/10.1016/J.ETAP.2005.03.007
- Rubin, B. S. (2011). Bisphenol A: An endocrine disruptor with widespread exposure and multiple effects. The Journal of Steroid Biochemistry and Molecular Biology, 127(1–2), 27–34. https://doi.org/10.1016/J.JSBMB.2011.05.002
- Carwile, J. L., Ye, X., Zhou, X., Calafat, A. M., & Michels, K. B. (2011). Canned soup consumption and urinary bisphenol A: a randomized crossover trial. JAMA, 306(20), 2218–2220. https://doi.org/10.1001/jama.2011.1721
- Consuming canned soup linked to greatly elevated levels of the chemical BPA | News | Harvard T.H. Chan School of Public Health. (n.d.). https://www.hsph.harvard.edu/news/press-releases/canned-soup-bpa/
- Vandenberg, L. N., Hauser, R., Marcus, M., Olea, N., & Welshons, W. V. (2007). Human exposure to bisphenol A (BPA). Reproductive Toxicology, 24(2), 139–177. https://doi.org/10.1016/J.REPROTOX.2007.07.010
- Bisphenol A | European Food Safety Authority. (n.d.). https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
- Juan-García, A., Gallego, C., & Font, G. (2015). Toxicidad del bisfenol A: Revisión. Revista de Toxicología, 32(2), 144-160.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.