Tällä hetkellä käytettävät hoidot koronavirukseen
Tällä hetkellä käytettävät hoidot koronavirukseen ovat kiivaan väittelyn aihe. Sekä tieteen maailmassa että poliittisissa piireissä on eriäviä näkemyksiä siitä, kuinka nämä hoidot voivat tai eivät voi auttaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitkä ovat tällä hetkellä käytettävissä olevat hoidot koronavirukseen.
Kuten monien virustautien kohdalla, koronaviruksiinkaan ei ole vielä mitään spesifistä hoitoa. Se mitä tutkijat etsivät on lääke – tai useiden lääkkeiden yhdistelmä – joka pysäyttäisi viruksen monistumisen. Antibiootit eivät käy näissä tapauksissa, sillä ne kohdistuvat bakteereihin. Myöskään tulehduksen vastaisia lääkkeitä ei voi pitää spesifisenä hoitona. Se mitä asiantuntijat kannattavat, on sen sijaan hengityksen tukeminen ja muu COVID-19 -taudin oireenmukainen hoito.
Tällä hetkellä koronavirukseen käytetään silti joitakin hoitoja, jotka tietyt protokollat ovat sallineet käytettäväksi tehohoidossa eri maissa. Vielä ei kuitenkaan ole sellaista lääkettä, joka olisi hyväksytty yleiseen käyttöön oireiden puhjetessa.
Lääkeyritysten ja -laboratorioiden säätelyelimet ovat nyt joustavampia kuin koskaan säätelyssään ja lainsäädännössään. Kokeilujen tekeminen sallitaan nopeammin. Maailman terveysjärjestöllä (WHO) on parhaillaan menossa yli 250 kliinistä koetta koronaviruksen hoitoa varten.
Hoidot koronavirukseen: hydroksiklorokiini
Yksi ensimmäisistä esiin nousseista vaihtoehdoista heti koronaviruspandemian puhjetessa oli hydroksiklorokiini. Se on perinteinen malarian hoitoon tarkoitettu lääke.
Se on yksi koronavirukseen tällä hetkellä käytetyistä lääkkeistä, pääosin sen tulehduksen vastaisen tehonsa ansiosta. Tästä ominaisuudesta johtuen tutkijat ovat väittäneet, että se voisi vähentää COVID-19 -tautiin liittyvää hengenahdistusta, joka usein vaatii hengityskonetta ja joka on aiheuttanut kuoleman hyvin monilla ihmisillä.
Lääkkeen tärkein etu on sen edullinen hinta, mutta sillä on myös monia haittavaikutuksia; se voi aiheuttaa päänsärkyä, ripulia, oksentelua ja ihottumaa.
Lue lisää: Millainen hengityssuojain suojaa parhaiten koronavirukselta?
Lopinaviirin ja ritonaviirin yhdistelmä koronaviruksen hoidossa
Yksi hoitovaihtoehto, jota tiedemiehet parhaillaan tutkivat, on lopinaviirin ja ritonaviirin yhdistelmä. Nämä ovat HIV:n hoidossa käytettyjä antiretroviraaleja. Tässä hoidossa huomioidaan se, että HI-virus on RNA-virus, aivan kuten SARS-CoV-2.
Tätä yhdistelmää on jo tutkittu aiemmissa koronavirusepidemioissa, mukaan lukien äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä (SARS) ja Lähi-Idän hengitystieoireyhtymä (MERS). Tuolloin tulokset olivat lupaavia, mikä johti päätelmään siitä, että sen pitäisi tehota myös koronavirukseen.
Valitettavasti tähän asti saatu näyttö ei ole niin lupaavaa kuin aiemmin. Parempien saatavilla olevien vaihtoehtojen puuttuessa useat maat ovat kuitenkin antaneet luvan sen käyttöön tehohoidossa.
Se ei sovi kaikkien koronaviruspotilaiden hoitoon. Sen käyttö on rajoitettu vain niihin ihmisiin, joiden ennuste on huono johtuen oireiden vakavuudesta, iästä ja perussairauksista. Näissä tapauksissa tämä hoito yhdistetään interferoniin.
Lue lisää: Yhdysvallat on aloittanut COVID-19 -rokotteen testaamisen ihmisillä
Remdesivir: kaikkein lupaavin lääke koronaviruksen hoidossa
Yksi tämänhetkisistä hoidoista koronavirukseen, ja joka suurella todennäköisyydellä toimii paremmin kuin muut lääkkeet, on remdesivir. Tutkijat ovat testanneet sitä SARS- ja MERS-epidemioissa viimeisten 20 vuoden aikana.
Lääke on johdettu eräästä kymmenen vuotta sitten tehdystä kokeesta, jonka tarkoituksena oli löytää hoito ebolaan. Tiedemiehet ovat sittemmin testanneet sitä muihin viruksiin, kuten joihinkin koronaviruksiin. Yhdysvalloissa sitä on jo kokeiltu kahdella potilaalla, joista kumpikin toipui. Tämä ei kuitenkaan riitä minkäänlaisten varmojen johtopäätösten tekemiseen sen tehosta.
Yksi haittapuoli tässä lääkkeessä on se, että sitä voidaan antaa vain suonensisäisesti. Näin ollen sitä voidaan käyttää vain sairaaloissa tai koordinoidussa kotihoidossa.
Etsinnät jatkuvat
Kun potilaalla todetaan COVID-19, käynnistetään perus- ja tukihoitoprotokolla. Jos oireet ovat lieviä, potilas eristäytyy kotiin ja noudattaa tavanomaisia influenssan kaltaiseen tautiin tarkoitettuja hoitotoimenpiteitä.
Keskivaikea tauti saattaa vaatia potilaan ottamista sairaalaan, missä tapauksessa henkilö saa spesifisempää hoitoa, mutta tavallisesti ilman antiretroviraaleja. Paitsi lääketieteellisten yhdistysten ja terveysministeriöiden hyväksymissä erityistapauksissa, joissa lääkettä testataan.
Se mitä lääkärit ja terveysviranomaiset tällä hetkellä harkitsevat tehohoitopotilaiden hoidossa on saatavilla olevia vaihtoehtojen yhdistäminen potilaan tilan vaikeusasteeseen mukaan. Jokaisen maan terveysministeriö on hahmotellut erityiset ohjenuorat terveystyöntekijöille, jotta nämä voivat valita lääkityksen paikallisen saatavuuden mukaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Holshue, Michelle L., et al. “First case of 2019 novel coronavirus in the United States.” New England Journal of Medicine (2020).
- Yao, Xueting, et al. “In vitro antiviral activity and projection of optimized dosing design of hydroxychloroquine for the treatment of severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 (SARS-CoV-2).” Clinical Infectious Diseases (2020).
- Nicastri, Emanuele, et al. “National Institute for the Infectious Diseases “L. Spallanzani” IRCCS. Recommendations for COVID-19 Clinical Management.” Infectious Disease Reports 12.1 (2020).
- Sheahan, Timothy P., et al. “Comparative therapeutic efficacy of remdesivir and combination lopinavir, ritonavir, and interferon beta against MERS-CoV.” Nature Communications 11.1 (2020): 1-14.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.