Millainen hengityssuojain suojaa parhaiten koronavirukselta?

22 toukokuu, 2020
Kun otetaan huomioon koronaviruksen leviäminen ympäri maailmaa, monelle meistä on noussut esiin kysymys siitä, millainen hengityssuojain voisi suojata meitä parhaiten COVID-19 -tartuntaa vastaan. Koska internetissä liikkuu tänä päivänä paljon virheellistä tietoa, haluamme kertoa sinulle tässä artikkelissa hieman tarkemmin, mitä mieltä Maailman terveysjärjestö on hengityssuojainten käytöstä taistelussa koronavirusta vastaan.
 

Uusi maailmaa ravistellut koronaviruskanta COVID-19 jatkaa edelleen leviämistä ympäri maailmaa, siinä missä Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti sen maaliskuun alussa maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tämä tieto on vaikuttanut merkittävällä tavalla myynnissä oleviin hengityssuojaimiin, joita ihmiset ympäri maailmaa ovat alkaneet käyttää massiivisesti. Nyt monet miettivätkin, millainen hengityssuojain olisi paras tämänhetkisessä tilanteessa.

Internetistä löytyy tänä päivänä valtavasti virheellistä tietoa näiden suojainten käytöstä, ja monet ihmiset ovatkin paniikin edessä ostaneet lähes kaikki hengityssuojaimia myyvät liikkeet tyhjiksi. Samoin voimme törmätä katukuvassa ihmisiin, jotka käyttävät hengityssuojaimia täysin väärin.

Koronaviruspandemian ensimmäisistä hetkistä lähtien lukuisat tahot ovat antaneet meille suosituksia siitä, millainen hengityssuojain on paras, kenen sitä tulisi käyttää ja missä tilanteissa sitä tulisi käyttää. Nopeasti leviävän viruksen aiheuttama kiireellisyys kiiri kuitenkin asiantuntijoiden tarjoaman tiedon edelle ja useissa maissa hengityssuojaimiin liittyviä ohjeistuksia alettiin soveltaa vasta myöhäisemmässä vaiheessa, jolloin monet kansalaiset oppivat hyödyntämään hengityssuojaimen käyttöä väärällä tavalla.

Tästä syystä haluamme selvittää tässä artikkelissa tarkemmin, millainen hengityssuojain suojaa parhaiten koronavirukselta, kenen sitä tulisi käyttää ja mitkä ovat sen yleisimmät käyttöä koskevat suositukset.

Millainen hengityssuojain suojaa parhaiten koronavirukselta?

Tiedämme, että COVID-19 välittyy ilmassa pisaroiden kautta, jotka sairastunut ihminen levittää nenän ja suun kautta; esimerkiksi puhumalla, yskimällä, niistämällä tai aivastamalla. Kyseessä on siis ilmassa leviävä tartunta ja kuten nyt tiedämme, onkin lähes itsestään selvää, että hengityssuojaimen käytöstä voi virustartunnan ehkäisemisessä olla hyötyä.

Mikä tahansa hengityssuojain ei kuitenkaan tarjoa samaa vaikutusta ja tästä syystä koronaviruksen, kuten muissa ilmassa leviävien sairauksien, torjunnassa käytettäviin hengityssuojaimiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viruksen ja sen mukana kulkeutuvien hiukkasten mikroskooppisella koolla on tässä mielessä tärkeä rooli.

Periaatteessa markkinoilla on tällä hetkellä olemassa kaksi yleistä hengityssuojainten tyyppiä: kirurgiset hengityssuojaimet ja suodattavat hengityssuojaimet. Jälkimmäiset hengityssuojaimet on taas jaettu alaluokkiin, joista löytyy yhteensä kolme eri mallia, joiden välinen ero riippuu hengityssuojaimen mukana tulevan suodattimen koosta.

Kirurgiset hengityssuojaimet

Kirurgiset hengityssuojaimet lienevät kaikkein klassisimpia hengityssuojaimia. Niiden nimi perustuu niiden käyttötapaan, eli toisin sanoen, kirurgit käyttävät niitä leikkaussalissa. Tästä syystä niiden tehtävänä ei ole estää virusten leviämistä ilmassa, vaan suojautua erilaisilta roiskeilta. Kirurgit ja muu henkilökunta käyttävätkin näitä hengityssuojaimia sen vuoksi, ettei esimerkiksi potilaan veri pääsisi heidän limakalvoonsa tai vastaavasti leikkaustilanteessa heidän eritteensä eivät kulkeutuisi ilman kautta potilaaseen.

Näiden hengityssuojainten luoma este on toisin sanoen fyysinen. Tämän vuoksi WHO on useaan otteeseen huomauttanut, että tämäntyyppiset hengityssuojaimet ovat tehottomia ilmassa leviävien virustartuntojen, ja tässä tapauksessa koronaviruksen, ehkäisemisessä. Tästä syystä niiden käytöllä COVID-19 -viruksen tapauksessa onkin katukuvassa enemmänkin vain lumevaikutusta, sillä ne eivät todellisuudessa toimi koronatartuntaa ehkäisevänä toimenpiteenä.

Suodattavat hengityssuojaimet

Nämä suojaimet ovat kirurgisia hengityssuojaimia huomattavasti monimutkaisempia. Niiden etuosasta löytyy suodatin, jonka tehtävänä on ehkäistä joidenkin mikrohiukkasten kulkeutumista ulkopuolelta hengityssuojaimen käyttäjänä limakalvoille. Kuten aikaisemmin jo mainitsimme, näitä suodattavia hengityssuojaimia on kolmea eri tyyppiä:

  • Ensimmäinen taso: Teknisesti ensimmäisen tason suodattavat hengityssuojaimet tunnetaan nimeltä FFP1 tai P1. Näillä hengityssuojaimilla on tässä ryhmässä vähiten tehokas suoja tarttuvia ilmassa liikkuvia tauteja vastaan. Käytännössä niitä hyödynnetään työmaalla ehkäisemään inerttien hiukkasten, kuten eri rakennusmateriaaleista irtoavien hiukkasten, kulkeutumista limakalvoille.
  • Toinen taso: Nämä hengityssuojaimet, tai toiselta nimeltään FFP2- tai P2-hengityssuojaimet, suodattavat jopa 92 % ilmassa kulkeutuvista hiukkasista, mikä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että korkeintaan 8 % niistä voi kulkeutua hengityssuojaimen käyttäjän limakalvoille. WHO on puolestaan suositellut koronaviruksen tapauksessa vain sellaisia hengityssuojaimia, jotka suodattavat vähintään 95 % ilmassa liikkuvista hiukkasista. Toisin sanoen tämän tason hengityssuojaimet ovat aivan tämän suosituksen rajalla.
  • Kolmas taso: Tämän tason suodattavat hengityssuojaimet eli FFP3- tai P3-hengityssuojaimet ovat kaikkein tehokkaimpia, sillä ne päästävät sisään vain noin 2 % kaikista ilmassa kulkevista hiukkasista. Toisin sanoen juuri nämä hengityssuojaimet ovat kaikkein parhaimpia valintoja koronavirustartunnan ehkäisemiseksi.
Kirurgiset hengityssuojaimet lienevät kaikkein klassisimpia hengityssuojaimen tyyppejä, mutta koska niiden suoja on ennen kaikkea fyysinen, eivät ne kykene suojaamaan käyttäjäänsä koronavirustartunnalta
Kirurginen hengityssuojain ei ehkäise koronaviruksen leviämistä.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Kaikki mitä sinun tulee tietää hengityssuojaimista

Kenen tulisi käyttää hengityssuojainta koronaviruspandemian aikana?

Sen lisäksi, että tiedämme mitkä hengityssuojaimet ovat kaikkein tehokkaimpia apulaisia koronaviruksen tapauksessa, on tärkeää selvittää, millaisissa tilanteissa niiden käyttö kannattaa ja millaisissa taas ei. Kaiken kaikkiaan onkin syytä muistaa, että kirurgisen hengityssuojaimen käyttö koronaviruksen tapauksessa on selvästi tehotonta.

Suurin osa maailman maista on terveysministeriönsä kautta päätellyt, että koronavirustartunnan aikana näiden hengityssuojainten käyttöön on olemassa kaksi erityistä tapausta:

  • Ne ihmiset, jotka ovat matkustaneet alueille, joissa on esiintynyt useita tapauksia ja erityisesti silloin, jos heillä esiintyy koronavirukseen sopivia merkkejä, kuten kuumetta, kuivaa yskää tai yleiskunnon heikentymistä. Tässä tapauksessa näiden henkilöiden on käytettävä hengityssuojainta vähintään 14 päivän ajan; tämä ajankohta on asiantuntijoiden tartunnalle määrittelemä inkubaatioaika.
  • Terveyskeskuksissa työskentelevät ammattilaiset, erityisesti silloin, kun työntekijä on kontaktissa tartuntaa sairastavan potilaan kanssa että niiden potilaiden kanssa, joilla tartuntaa on syytä epäillä. Lisäksi niiden terveyskeskuksiin hakeutuneiden oireilevien potilaiden on syytä käyttää hengityssuojainta, joita ei ole eristetty tai jotka odottavat pääsyä lääkärin vastaanotolle.

Näiden ihmisten tulisi käyttää aina tehokkaampaa suodattavaa hengityssuojainta, ei pelkästään kirurgista hengityssuojainta. Sellainen hengityssuojain, josta löytyy vähintään FPP2-luokan suodatin, on tähän tilanteeseen sopiva valinta.

Lisäksi on syytä muistaa, että oikean hengityssuojaimen käyttö tulisi yhdistää muihin viranomaisten antamiin ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten toistuvaan käsinpesuun, eristäytymiseen (tai tarvittaessa kokonaisvaltaiseen karanteeniin) sekä yleisen hygieniatason ylläpitämiseen kotona, töissä ja ulkona liikuttaessa. Pelkkä hengityssuojaimen käyttö ilman näitä edellä mainittuja toimenpiteitä ei auta muodostamaan riittävän tehokasta menettelytapaa koronaviruksen leviämistä vastaan.

Hengityssuojaimen käyttöä suositellaan erityisesti niille matkustajille, jotka palaavat kotiin sellaisista maista tai alueilta, joilla on esiintynyt runsaasti koronatartuntoja
Hengityssuojaimen käyttöä suositellaan 14 päivän ajan niille henkilöille, jotka ovat matkustaneet alueille, joissa on esiintynyt tai esiintyy suuria määriä COVID-19 -tartuntoja.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Miten elää samassa taloudessa koronavirusta sairastavan kanssa

Muita suosituksia hengityssuojainten käyttöön koronaviruksen aikana

Kuten yllä jo ehdimme selittää, käytettävän hengityssuojaimen tyyppi riippuu suojaimen mukana tulevasta suodattimesta, mikä on WHO:n mukaan oltava vähintään FFP2 tai sitä korkeampi. Lisäksi on syytä pitää mielessä, että meidän kaikkien ei tarvitse niitä käyttää. Hengityssuojaimen käyttöön tulisikin turvautua esimerkiksi niiden matkailijoiden tapauksessa, jotka ovat matkustaneet alueelle, jossa on esiintynyt useita tartuntoja. Hengityssuojaimen käyttö on myös enemmän kuin suositeltavaa niissä tapauksissa, joissa henkilöllä esiintyy tartuntaan viittaavia oireita sekä silloin, kun kyseessä on terveydenhuollon parissa työskentelevä henkilö.

Hengityssuojaimen on peitettävä sekä nenä että suu oikein. Suojaimen oikeaoppiseksi poistamiseksi se on irrotettava aina takaapäin, sillä mikäli poistamme sen tarttumalla siihen edestä, voimme altistaa itsemme tartunnalle ja kaikki se vaiva, jonka olemme nähneet hengityssuojaimen käytön eteen, on turhaa. Samalla tapaa meidän on syytä pitää mielessä, että hengityssuojaimen ollessa kasvoilla sitä ei tulisi koskaan koskettaa.

Jos suojain kastuu, se on heti vaihdettava uuteen ja kuivaan suojaimeen, sillä kosteana hengityssuojain menettää suodatuskykynsä. Käytön jälkeen nämä suojaimet tulisi aina hävittää oikeaoppisesti, sillä ne on suunniteltu käytettäväksi vain kertaalleen.

 
  • Izquierdo, Laura Díez. INFORME TÉCNICO Nuevo coronavirus 2019-nCoV. Diss. Instituto de Salud Carlos III, 2020.
  • World Health Organization. ”Novel Coronavirus (2019-nCoV) technical guidance.” (2020).
  • Mayo Montero, MªE, et al. ”Prevención y control de la infección ante sujetos sospechosos de infección por el nuevo coronavirus MERS-CoV en Unidades militares.” Sanidad Militar 71.3 (2015): 196-200.
  • Ramos, Celso. ”Covid-19: la nueva enfermedad causada por un coronavirus.” salud pública de méxico 62.2, Mar-Abr (2020): 225-227.