Sytokiinien biologiset ominaisuudet

Sytokiinit ovat ihmisen immuunijärjestelmän erityisiä proteiineja, jotka toimivat viestinviejinä solujen välillä tiettyjen tehtävien suorittamiseksi.
Sytokiinien biologiset ominaisuudet

Viimeisin päivitys: 11 huhtikuuta, 2022

Sytokiinit ovat aineita, jotka mahdollistavat solujen keskinäisen vuorovaikutuksen. Kuten jo luultavasti tiedätkin, elävät olennot ovat monimutkainen joukko elimiä, kudoksia ja soluja. Ihmiselimistössä soluja on itse asiassa monia erilaisia ja ne kaikki ovat hyvin erilaistuneita, pääasiassa siksi, että ne voisivat suorittaa kunnolla tehtävänsä.

Sytokiinit ovat immuunijärjestelmään kuuluvien solujen tuottamia proteiineja. Ne ovat heterogeeninen ryhmä proteiineja, joilla on eri tehtävät.

Sytokiineja tuottavat siis solut, ja ne vaikuttavat toisiin soluihin. Näin ne toimivat viestinviejinä ja laukaisevat lukuisia soluvasteita. Tässä artikkelissa kerromme kaiken, mitä niistä tulee tietää.

Miten sytokiinit toimivat?

Sytokiinit ovat siis tiettyjen solujen tuottamia proteiineja. Kerroimme myös, että ne toimivat viestinviejinä immuunijärjestelmän solujen — lymfoidi- ja tulehdussolut — välisessä vuorovaikutuksessa. Ne toimivat myös hematopoieettisten solujen välittäjäaineina.

Nämä proteiinit sitoutuvat solukalvoissa oleviin reseptoreihin ja aktivoivat joukon solunsisäisiä reaktioita. Tarkoituksena on aktivoida tiettyjä geenejä. Pääasiassa siksi, että solu tuottaisi vasteen kyseiselle ärsykkeelle.

Sytokiinien tuotanto on väliaikaista. Ne ovat siis olemassa vain lyhyen aikaa. Nämä proteiinit pystyvät vaikuttamaan toisiin soluihin, mutta myös ne vapauttaneeseen soluun.

Sytokiinit ovat viestinviejiä solujen välillä.
Sytokiinit lähettävät viestejä solujen välillä proteiinien muodossa.

Mikä niiden tehtävä on?

Sytokiinit käsittävät erilaisia proteiineja, jotka toimivat kukin eri tavoin. Ne voivat vaikuttaa joko stimuloimalla tai vähentämällä immuunijärjestelmän vastetta.

Osa niistä auttaa immuunijärjestelmän soluja erilaistumaan tietynlaisiksi. Ne myös mahdollistavat niiden kypsymisen, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä.

Ne toimivat tehokkaana viestintäjärjestelmänä kaikkien immuunijärjestelmän osien välillä. Ne esimerkiksi mahdollistavat B-solujen erilaistumisen plasmasoluiksi ja vasta-aineiden tuottamisen. Vasta-aineet ovat molekyylejä, jotka torjuvat infektioita.

Lisäksi sytokiinit säätelevät hematopoieettisia prosesseja luuytimessä. Näiden prosessien aikana muodostuvat erilaiset veren solut, esimerkiksi punasolut ja valkosolut.

Sytokiineja tarvitaan myös tulehdusprosesseihin. Tulehdus on elimistön puolustusmekanismi haitallisia tekijöitä vastaan. Näin sytokiinit stimuloivat myös haavan paranemista.

Sytokiinit sitoutuvat solukalvoissa oleviin reseptoreihin.
Sytokiinit sitoutuvat solureseptoreihin laukaistakseen vasteen.

Miten hyödyllisiä sytokiinit ovat hoitomuotona?

Tutkijoille selvisi vastikään, että sytokiineja voi valmistaa laboratoriossa. Niiden avulla voi stimuloida immuunijärjestelmää ja auttaa elimistöä taistelemaan tiettyjä sairauksia vastaan. Esimerkiksi syöpää ja infektioita.

Sytokiinipohjaisten lääkkeiden kehittäminen on hieman haastavaa, mutta siitä ollaan saamassa erinomaisia tuloksia. Sytokiineja käytetään toisinaan tiettyjen anemioiden ja virusinfektioiden, kuten hepatiitin, hoitoon.

Sytokiinit ovat elimistölle tärkeitä; niitä tarvitaan sekä solujen kehitykseen että immuunijärjestelmän oikeanlaiseen toimintaan.

Useimmat tutkijat uskovat, että sytokiineista tulee esimerkiksi syövän ja HIV:n kaltaisten sairauksien hoidon peruspilari. Juuri tästä syystä niiden tutkiminen edustaa virstanpylvästä lääketieteen kehityksessä.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Sytokiinimyrsky ja koronavirus
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Sytokiinimyrsky ja koronavirus

Sytokiinimyrsky on prosessi, jota esiintyy harvoin COVID-19 -taudista kärsivillä potilailla. Kerromme kuitenkin hieman lisää aiheesta tässä artikke...


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämän julkaisun sisältö on puhtaasti informatiivista. Se ei missään tilanteessa voi avustaa tai korvata lääkärin diagnooseja, hoitoja tai suosituksia. Käänny askarruttavissa asioissa luotetun ammattilaisen puoleen ja pyydä suostumus ennen minkään toimenpiteen aloittamista.