Vasta-aineet: mitä ne ovat ja mitä tehtäviä niillä on?

Vasta-aineet ovat ryhmä proteiineja, jotka ovat osa immuunijärjestelmää. Opi niistä lisää tästä artikkelista!

Vasta-aineet ovat joukko erityisiä molekyylejä, jotka suojaavat kehoa vieraaksi tunnistamiensa organismien hyökkäyksiltä, kuten viruksilta ja bakteereilta. Ne ovat siis tärkeitä immuunijärjestelmän oikean toiminnan kannalta.

Miksi keho valmistaa vasta-aineita?

Vasta-aineet ovat elimistön “toimintamolekyylejä”.  Niitä kutsutaan myös immunoglobuliineiksi. Niiden tuotanto on riippuvainen immuunijärjestelmään kuuluvista erikoistuneista soluista. Elimistö tuottaa niitä enemmän, mikäli se tunnistaa tai havaitsee antigeeneja.

Näitä antigeeneja on vieraissa tekijöissä, kuten bakteereissa, viruksissa jne. Aiheesta tehtyjen tutkimusten ansiosta on havaittu, että näitä plasmaproteiineja eli immunoglobuliineja tuottavat B-solut ja tietyt plasmasolut.

Ihmisen immuunijärjestelmä on hyvin tarkka. Se tuottaa näin ollen eri vasta-aineita eli immunoglobuliineja jokaista antigeenia vastaan. Tämä varmistaa selviytymisemme. Mutta immuunijärjestelmällä on myös heikkoutensa, kuten autoimmuunisairaudet, jotka johtuvat siitä, että vasta-aineet tunnistavat ihmisen omat solut “vieraiksi”. Ne pyrkivät eliminoimaan tämän luullun uhkan tuhoamalla nämä terveet solut aivan kuin ne olisivat patogeeneja.

Vasta-aineet kulkeutuvat tyypillisesti verenkierron mukana kehon eri alueille. Näin ne pystyvät matkustamaan nopeasti sinne missä on tunnistettu antigeeneja, ja tuhoavat ne.

Tästä syystä lääkintähenkilökunta ottaa yleensä verikokeen tarkistaakseen vasta-aineiden määrät verestä. Potilaalta saatetaan myös ottaa näytteitä syljestä tai muista aineista, kuten aivo-selkäydinnesteestä.

Erilaiset vasta-aineet

Vasta-aineet eli immunoglobuliinit voidaan jakaa eri tyyppeihin niiden ominaisuuksien ja tehtävien mukaan:

• Immunoglobuliini G eli IgG

Näitä vasta-aineita on prosentuaalisesti eniten. Ne suojaavat vauvoja jo syntymästä asti, sillä niitä on äidin istukassa. Nämä vasta-aineet siirtyvät siis äidiltä sikiölle.

Periaatteessa ne ovat elimistössä koko elämämme ajan. Niillä on roolinsa tietyissä tärkeissä tehtävissä, kuten fagosyyttien aktivoimisessa, eli haitallisten solujen tappamisessa.

• Immunoglobuliini M eli IgM

Nämä molekyylit voivat muodostaa rengasmaisen rakenteen, jolla on jopa kymmenen kiinnityskohtaa (antigeeneille). Yleisesti ottaen nämä vasta-aineet ovat niitä, jotka ensimmäisinä “ovat kosketuksissa” tunnistettuihin antigeeneihin.

Ne mahdollistavat ja edistävät makrofagien toimintaa (nämä ovat samankaltaisia kuin fagosyytit).

• Immunoglobuliini A eli IgA

Nämä vasta-aineet ovat muodoltaan monomeerisiä tai dimeerisiä, eli ne voivat esiintyä jopa kahden vasta-aineen ryhmissä.

Lisäksi niillä on erittäin merkittävä tehtävä limakalvojen immuunitoiminnassa (nämä tuottavat rintamaitoa, verta, limaa, kyyneleitä jne.).

• Immunoglobuliini E eli IgE

Nämä vasta-aineet koostuvat kahdesta raskasketjusta ja kahdesta kevytketjusta. Toisin kuin yllä mainitut vasta-aineet, nämä sijaitsevat tavallisesti syöttösolujen pinnalla. Näin ollen enin osa niistä on elimistön kudoksissa, erityisesti limakalvoilla ja ihossa.

Ne ovat tavanomaisesti reseptoreja allergeeneille, antigeeneille, jotka aiheuttavat elimistössä hyvin nopean yliherkkyysreaktion. Nämä allergeenit eivät ole vaarallisia aineita itsessään, mutta immuunijärjestelmämme tunnistaa ne vakavaksi uhkaksi. Ne aiheuttavat syöttösolujen aktivoitumisen ja histamiinin vapautumisen.

• Immunoglobuliini D eli IgD

Nämä vasta-aineet muodostavat polymeerejä, jotka kiinnittyvät antigeenimolekyyleihin. Niitä on yhteensä noin 1 % B-solujen plasmaproteiineista.

Toivottavasti tämä artikkeli oli mielenkiintoinen ja antoi hyödyllistä tietoa! Voit kysyä vasta-aineista lisää lääkäriltäsi.