Syötkö nälkään vai ahdistuneisuuteen? Tunne niiden erot!

Syömiseen johtavien impulssien ja halujen hallitsemiseksi on tärkeää osata erottaa fyysisen nälän ja ahdistuneisuuden tunteet toisistaan, sillä nämä hallitsemattomat impulssit johtavat kohtuuttomaan liikasyöntiin, jolloin taas ruoan ylimäärä voi alkaa vaikuttamaan terveyteemme.
Syötkö nälkään vai ahdistuneisuuteen? Tunne niiden erot!

Kirjoittanut Okairy Zuñiga

Viimeisin päivitys: 17 syyskuuta, 2022

Oletko varma siitä, syötkö oikeasti nälkään vai ahdistuneisuuteen? Vaikka ero näiden kahden välillä voi vaikuttaa silmiinpistävältä, useat meistä eivät välttämättä tiedä, missä ahdistuneisuuteen ja oikean nälkään syömisen raja kulkee.

Nälän tunne on ihmiselle luonnollinen vaisto, jota ohjaa sympaattinen hermosto. Sympaattisen hermoston tuottamat hormonit ovat vastuussa nälän tunteesta, jonka tarkoituksena on ilmoittaa elimistölle, milloin lisäpolttoainetta tarvitaan tiettyjen toimintojen, kuten kehon ja aivojen homeostaasin eli tasapainon ylläpitämiseksi.

Sitä vastoin ahdistuksella ei ole mitään tekemistä elimistön toimintojen ylläpidon kannalta, vaan tällöin tarkoituksena on pelkästään tyydyttää hetkellisesti ahdistuneisuuden ja levottomuuden tunnetta.

Fyysisen nälän ja ahdistuneisuuden välisten erojen tunteminen on tärkeää. Näin voimme onnistua ehkäisemään liikasyömisestä johtuvia vakavia terveysongelmia, kuten ylipainoa tai diabetesta, sekä muita syömishäiriöitä, kuten bulimiaa, jolloin terveellinen suhtautuminen ruokaan alkaa vääristyä todenteolla.

Miten voit tunnistaa syötkö nälkään vai ahdistuneisuuteen?

jos himoitset donitsia, mieti syötkö nälkään vai ahdistuneisuuteen

Vuonna 2017 tehdyssä ja brasilialaisen Uberlândian liittovaltion yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa nostettiin esille varsin mielenkiintoisia näkökohtia aiheeseen liittyen.

  • Tutkimuksessa kävi ilmi ensinnäkin, että yllättävän suuri osa väestöstä syö ahdistuneisuuteen. Ahdistuneisuuteen syöminen ei kuitenkaan johda toistuvaan ja psykopatologiseen käyttäytymiseen aina silloin, kun sitä tapahtuu hetkellisesti vain tiettynä päivänä ja hetkenä.
  • Tunnesyömiseen haetaan usein makeita tai suolaisia herkkuja, jotka auttavat vapauttamaan aivoissa endorfiineja ja serotoniinia. Nämä niin sanotut onnellisuushormonit ovat vastuussa välittömästä ja täsmällisestä mielihyvän tunteesta.
  • Tutkimuksessa löydettiin kuitenkin myös niitä ihmisiä, jotka kärsivät diagnosoimattomasta kroonisesta ahdistuksesta. Ahdistuneisuus sai nämä ihmiset hakemaan helpostusta huonosta olosta pakonomaisella ja epäterveellisellä tunnesyömisellä.

Tiettyjen mekanismien avulla voimme kuitenkin onnistua ymmärtämään fyysisen nälän ja tunnesyömisen välisiä eroja. Arvioi niiden avulla, syötkö sinä nälkään vai ahdistuneisuuteen:

Oikea nälkä kasvaa aina asteittain

Ensimmäinen ero fyysisen nälän ja ahdistuneisuuden välillä on se, että oikea nälkä syntyy vain silloin, kun elimistö tarvitsee lisää energiaa. Nälän tunne ilmenee useamman kerran päivän edetessä, jolloin keho polttaa ruoasta saatuja kaloreita erilaisissa aktiviteeteissa ja elimistön luonnollisissa toiminnoissa.

Juuri tämän takia onkin tärkeää tietää, että fyysinen nälän tunne kasvaa aina asteittain; ensin nälän tunne saattaa olla hyvinkin vähäinen, mutta kasvaa ajan myötä aina siihen pisteeseen saakka, jolloin nälkä alkaa vaikuttaa elimistön suorituskykyyn ja olo tuntuu voimattomalta ja heikolta.

Tätä vastoin ahdistus taas aiheuttaa voimakasta ja hallitsematonta nälän tunnetta vuorokauden kaikkina aikoina. On myös yleistä, että ahdistuneisuudesta johtuva nälkä kasvaa erityisesti illan ja yön aikana.

Ahdistuneisuus voi aiheuttaa nälkää myös heti normaalin ruokailun jälkeen. Vaikka elimistöllä ei olisikaan mitään syytä syödä, ahdistunut ihminen voi kokea jopa epätoivon tunnetta syömisen jatkamiseksi.

Ahdistus saa elimistön himoitsemaan tiettyjä ruoka-aineita

Ahdistuneisuus saa ihmisen usein himoamaan tiettyjä ruoka-aineksia

Toinen suuri ero fyysisen nälän ja ahdistuksen välillä on se, että oikea nälän tunne ei kerro tarkkaan, mitä ruokaa elimistö himoitsee, sillä oikealla nälän tunteella elimistö hakee yksinkertaisesti lisäenergiaa toimintojensa ylläpitämiseen. Oikeasti nälkäinen ihminen voikin siis syödä periaatteessa mitä tahansa.

  • Ahdistuneisuuden tunne taas johtaa usein himoamaan sellaista ruokaa, joka sisältää runsaasti hiilihydraatteja. Nälän lannistamiseksi voisit siis normaalissa tilanteessa nauttia vaikkapa hedelmän tai terveellisen smoothien, mutta et tule sitä tekemään, sillä kyseiset ruoat eivät yksinkertaisesti ole sitä, mitä sinun tekee juuri sillä hetkellä mieli.
  • On yleistä, että ahdistuskohtauksessa elimistön tekee erityisesti mieli nauttia jalostettuja, rasvaisia ja sokeripitoisia ruoka-aineksia, kuten kakkuja ja ranskanperunoita.
  • Ongelmana tunnesyömisessä on se, että epäterveellisten elintarvikkeiden säännöllinen kulutus voi johtaa eräänlaiseen riippuvuuteen, joka saa meidät vain himoitsemaan lisää roskaruokaa.

Ahdistuneisuus saa syömään myös silloin, kun vatsa on täynnä

Oikeasti nälkäinen ihminen syö vain tarpeeseensa; toisin sanoen annamme kehollemme vain sen verran energiaa, kuin mitä se oikeasti tarvitsee. Tästä syystä osaamme lopettaa syömisen heti silloin, kun tunnemme olomme täydeksi.

Ahdistunut ja stressaantunut ihminen syö usein yli oman tarpeensa sellaisella vauhdilla ja määrällä, kuin ei olisi koskaan aikaisemmin ruokaa nähnyt. Näin ollen ahdistuneisuus johtaa nauttimaan enemmän kaloreita kuin mitä keho todellisuudessa tarvitsee. 

Jatkuvasti ahdistuneet ja stressaantuneet ihmiset kärsivät muita todennäköisemmin ylipainosta tai jopa liikalihavuudesta. Tästä syystä onkin tärkeää, että stressiä ja ahdistusta opittaisiin käsittelemään erilaisilla rentoutumismenetelmillä. Muussa tapauksessa on mahdollista, että tunnesyöminen voi johtaa vakaviin aineenvaihduntaongelmiin.

Ahdistuneisuuteen syöminen ja syyllisyyden tunne

Ahdistuneisuuteen syöminen voi johtaa ylipainoon tai liikalihavuuteen

Sana syyllisyys viittaa siihen, että tunnemme olevamme vastuussa tietystä asiasta, mikä on meidän mielestämme väärin. Fyysinen nälkä ei aiheuta syyllisyyden tunnetta, sillä se on fysiologinen ja normaalille elimistön toiminnalle välttämätön tarve. Ruokailun avulla kehomme pysyy terveenä ja kykenevänä jatkamaan toimintaansa.

Ahdistuneisuus taas aiheuttaa syyllisyyden tunnetta. Paljon sokeria ja tyydyttymättömiä rasvoja sisältävien elintarvikkeiden ominaisuudet johtavat syyllisyyden tunteen syntyyn, sillä sen lisäksi että tunnesyöminen pitää sinut ruoan äärellä koko päivän, tunnet samalla olosi raskaaksi, jolloin päivittäiset rutiinienkin suorittaminen vaikeutuu.

Sinua voi myös kiinnostaa: Epätasapainoinen ruokavalio ja väsymys

Vielä lopuksi

Sen tunnistaminen, syötkö nälkään vai ahdistuneisuuteen, auttaa ehkäisemään vaarallista kierrettä, jossa ruoasta haetaan helpostusta omiin ongelmiin ja pahaan oloon.

Vaikka tunnesyöminen voikin vaikuttaa nopealta vaihtoehdolta pahan olon unohtamiseen, ei se pitemmällä aikavälillä ole kovin terveellinen asenne. Lisäksi on osoitettu, että runsaasti kuituja sisältävien elintarvikkeiden, kuten hedelmien ja vihannesten nauttiminen voi myös auttaa vähentämään ahdistusta. Pyri samalla myös noudattamaan vähän sokeria ja rasvaa sisältävää ruokavaliota.

Analysoi myös omaa käyttäytymistäsi. Jos huomaat syöväsi lievittääksesi pahaa oloa, voi ammattilaisen puoleen kääntyminen olla hyvä idea, sillä tänä päivänä ravitsemusalalta löytyy runsaasti tehokkaita psykologisia terapioita ahdistuneisuuden hoitoon.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Cecilia SIlva AAS., Cardoso Lopes TV., Teixeira KR., Amaral Mendes J., et al., The association between anxiety, hunger, the enjoyment of eating foods and the satiety after food intake in individuals working a night shift comparted with after taking a nocturnal sleep: a prospective and observational study. Appetite, 2017. 108: 255-262.
  • Klatzkin RR., Gaffney S., Cyrus K., Bigus E., et al., Biol Psychol, 2018. 131: 96-106.
  • Murphy M., Mercer JG., Diet regulated anxiety. Int J Endocrinol, 2013.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.