Sydänpussin nestekertymä: diagnoosi ja hoito

20 helmikuun, 2020
Sydänpussin nestekertymä diagnosoidaan pääasiallisesti sydämen ultraäänellä. Tässä artikkelissa kerromme tästä sairaudesta.

Sydänpussin nestekertymä on tila, jossa nestettä kertyy sydämen ympärille. Joskus se liittyy johonkin sairauteen, mutta toisinaan tarvitaan tarkempia tutkimuksia syyn selvittämiseksi. Joissakin tapauksissa syytä ei saada selville. Se voi itse asiassa muuttua jopa krooniseksi aiheuttamatta vakavia ongelmia. Hoidon saaminen on silti erittäin tärkeää.

Tyypillisesti hoito keskittyy sydänpussin nestekertymän syyn hoitamiseen ja oireiden hillintään. Mutta jos sen syy on tuntematon, hoito on sama kuin perikardiitissa eli sydänpussin tulehduksessa.

Mikä on sydänpussin nestekertymä?

Sydänpussin nestekertymä liittyy usein johonkin sairauteen

Tässä vaivassa nestettä kertyy sydämen kalvojen väliin.

Sydänpussin nestekertymä merkitsee nesteen epänormaalia kertymistä sydänpussionteloon. Sydänpussi koostuu kahdesta lehdestä: seroosa- ja sidekudoskerroksesta. Näiden kahden lehden väliin jää sydänpussiontelo, jossa kudosnestettä on normaalisti enintään 50 ml. Tulehdusprosessin aikana nesteentuotanto lisääntyy ja kehittyy sydänpussin nestekertymä.

Tätä voi ilmetä myös nesteen takaisinimeytymisen vähentyessä. Tämä johtuu yleisesti ottaen kohonneesta systeemisestä laskimopaineesta. Tämä paineennousu johtuu tyypillisesti sydämen vajaatoiminnasta tai kohonneesta keuhkoverenpaineesta.

Diagnoosi

Sydänpussin nestekertymän oireet riippuvat siitä, kuinka nopeasti nestettä kertyy. Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus ja rintakipu. Muita yleisiä oireita ovat pahoinvointi, nielemisvaikeudet, äänen käheys ja hikka.

Kun lääkäri epäilee sydänpussin nestekertymää, saatetaan tarvita jokin tai useampi seuraavista kokeista:

  • Sydämen ultraääni. Näin lääkäri voi määrittää nestekertymän laajuuden ja arvioida sydämen toimintaa.
  • Elektrokardiogrammi. Tällä testillä voidaan havaita mahdolliset tukkeumat.
  • Rinnan röntgenkuva. Tällä menetelmällä lääkäri voi selvittää sen, kuinka laaja sydänpussin nestekertymä on.

Eniten käytetty diagnoosimenetelmä on ultraääni. Laajemman kuvan tilanteesta saa kuitenkin tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella. Saatavuuden ja kustannusten takia näihin ei kuitenkaan turvauduta niin usein.

Joka tapauksessa sydämen kuvantaminen auttaa määrittämään viisi avaintekijää: koon, keston, levinneisyyden, koostumuksen ja hemodynaamiset vaikutukset. Näitä hyödynnetään sydänpussin nestekertymän syyn selvittämisessä sopivan hoidon määrittämiseksi.

Lue lisää sydämestä: 8 oiretta, jotka varoittavat sydänkohtauksesta

Sydänpussin nestekertymä: hoito

Tyypillisesti sydänpussin nestekertymään määrätään ei-steroidaalisia tulehduskipulääkkeitä.

Tyypillisesti sydänpussin nestekertymään määrätään ei-steroidaalisia tulehduskipulääkkeitä.

Sydänpussin nestekertymän hoito riippuu yleisesti ottaen useista eri tekijöistä: kertyneen nesteen määrästä, mahdollisesta sydämen tamponaatiosta ja ongelman aiheuttajasta. Yleisesti ottaen ongelma häviää heti kun sen aiheuttaja hoidetaan.

Ensimmäinen askel sydänpussin nestekertymän hoidossa on arvioida sen koko. Lääkärin tulee arvioida myös sen vaikutus verenkiertoon ja selvittää mahdolliset liitännäissairaudet. Sydänpussin nestekertymän taustalla piilee jokin sairaus arviolta 60 %:ssa tapauksista. Jos tamponaatiota tai suurta riskiä sen syntyyn ei ole, useimmat lääkärit määräävät vuodelepoa ja tulehduskipulääkkeitä. Usein määrätään myös kolkisiinia ja kortikosteroideja.

Jos on olemassa tamponaation vaara tai suuri riski nestekertymän pahenemiseen, suoritetaan perikardiosenteesi. Kun sitä ei voida tehdä tai se epäonnistuu, seuraava vaihe on nesteen tyhjentäminen avoleikkauksella. Tätä varten tulee ottaa koepala ja tehdä aukko sydänpussiin.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: 7 sydäninfarktin merkkiä, jotka naisilla on tapana sivuuttaa

Tilan seuraaminen ja ennuste

Idiopaattisella sydänpussin nestekertymällä ja sydänpussin tulehduksella on hyvä ennuste. Komplikaatioiden riski on siis hyvin alhainen. Kroonisessa idiopaattisessa sydänpussin nestekertymässä sydämen tamponaation todennäköisyys on 30-35 %. Toisen tyyppisessä nestekertymässä ennuste riippuu pääosin sen aiheuttajasta ja koosta. Arviolta yhdessä kolmasosassa kaikista tapauksista ne, jotka ovat yli 10 mm, pahenevat ja kehittyvät tamponaatioksi.

On suositeltavaa monitoroida keskivaikeaa idiopaattista nestekertymää sydämen ultraäänellä puolen vuoden välein. Vaikeissa tapauksissa kuvantaminen tulisi tehdä kolmen kuukauden välein. Ei-idiopaattisissa tapauksissa potilaan tilan seuraaminen riippuu sairauden aiheuttaneesta syystä.

  • CLAVERÍA, C., VERGARA, L., NEGRÓN, S., & ZELADA, P. (2009). Derrame pericárdico, enfrentamiento clínico. Revista chilena de pediatría, 80(3), 267-273.