Elektrokardiogrammi eli EKG: seitsemän vaihetta sen tulkitsemiseksi
22 marraskuun, 2019
Elektrokardiogrammi tunnetaan myös EKG:nä, ja se on pelkkää merkityksetöntä grafiikkaa paljaalle, kouluttamattomalle silmälle. Sen tulkitsemiseksi on siis välttämätöntä ottaa huomioon muutamia asioita.
Elektrokardiogrammi eli EKG on yksi eniten käytetyistä testeistä, varsinkin hätätilanteissa ja sisätaudeissa. Sen oikeanlainen tulkitseminen on ratkaisevaa monissa tapauksissa. Vaikka se onkin yleinen testi, ei sen tulkitseminen ole niin helppoa kuin miltä saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa.
Elektrokardiogrammi rekisteröi sydämen sähkösignaalit. Jokainen sydämenlyönti päästää sähkösignaalin, jonka EKG nauhoittaa. Testin avulla lääketieteen ammattilaiset voivat siis visualisoida sydämen aktiivisuuden ja havaita mahdollisia muutoksia.
Sellaisenaan elektrokardiogrammi on vain lineaarinen esitys. Se näyttää grafiikan, jota kardiologien täytyy tulkita. Sen tehdäkseen heidän täytyy seurata vaiheita, jotka tulemme nyt kuvailemaan alla.
Mitä täytyy pitää mielessä elektrokardiogrammia (EKG) analysoidessa
1. Vahvista luotettavuus
Ensimmäiseksi tulee vahvistaa, että elektrokardiogrammi toimii oikealla tavalla. EKG:n täytyy olla nopeudeltaan 25 mm/s ja amplitudiltaan 1mV/10 mm. Jos virhettä epäillään, testi tulee toistaa.
Jos kaikki vaikuttaa oikealta, jatketaan seuraavaan vaiheeseen, jossa tämän analyyttisen apuvälineen avulla löydetty tieto ja arvot tulkitaan.
2. Laske henkilön sydämen syke
Sydämen syke on yksi tärkeimmistä tiedoista terveysongelmia diagnosoidessa.
Sydämen syke on tärkein elektrokardiogrammista saatu tieto. Jotkut EKG:t laskevat sen automaattisesti. Jos näin ei ole, on sen tekemiseen myös manuaalisia menetelmiä.
Sydämen syke kertoo lähinnä sen, kuinka monta kertaa sydän supistuu pumpatessaan verta muuhun kehoon. Sen tietäminen voi määritellä kärsiikö ihminen takykardiasta tai bradykardiasta, joiden tunnistaminen on tärkeää mahdollisten poikkeavuuksien ja ongelmien kannalta.
Sydämen syke koostuu systolisesta ja diastolisesta paineesta sydänlihaksissa. Jos elin toimii normaalisti, tulisi sen supistua noin 70-75 kertaa minuutissa. Se näkyy elektrokardiogrammissa QRS-komlepkseissa.
Kyseessä on yksi helpoimmin tarkkailtavista tiedoista. Se auttaa lääkäriä määrittelemään, onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen.
Tämä on yksi vaikeimmista vaiheista elektrokardiogrammin tulkitsemisessa.
Sydämen sähköinen akseli vastaa sähköisen ärsykkeen seuraamaa suuntaa, kun se kulkeutuu kammioiden läpi. Tämä tieto antaa lisäinformaatiota mahdollisesta intraventrikulaarisesta virheestä.
QRS-kompleksit ovat kaikkien kammioiden solujen sähköisen varauksen summa. Sitten T-aalto kuvaa kammioiden sähköistä toipumista tai repolarisaatiota. QRS-kompleksin ja T-aallon välistä etäisyyttä kutsutaan ST-segmentiksi.
Toisinaan ST-segmentti menee ylös tai alas, mutta jos nämä arvot eivät ole huomattavia, on se mitä luultavimmin normaalia. Sitä vastoin taas kun arvot ylittävät minimialueen, on iskeemisen sydänsairauden riski erittäin todennäköinen.
On myös tärkeää analysoida kaikkia aaltoja ja intervalleja, joita ei ole arvioitu.
Erityisen tärkeitä ovat PR-intervalli ja QT-intervalli. Joten kun PR-intervalli on lyhyt, tarkoittaa se kiihtynyttä eteiskammiota. Kun se on pitkä, tarkoittaa se sitä, että tila on hidastunut.
QT-intervalli kuvaa ventrikulaarisen sähköisen systolin kestoa. Lisäksi siihen kuuluu QRS-intervalli, ST-segmentti ja T-aalto. Se liittyy myös läheisesti sydämen sykkeeseen. Tästä syystä intervallit pienenevät kun se on nopea, ja päinvastoin.
7. Skemaattinen synteesi
Yhteenvetona voidaan sanoa, että nämä ovat vaiheita, joita tulee noudattaa, kun lääkäri tulkitsee elektrokardiogrammia skemaattisesti:
Määrittele ensin henkilön sydämen syke.
Aseta sitten sydämen rytmi.
Määrittele akseli.
Tunnista sinusrytmi (Q-aallon esiintyminen ennen jokaista QRS-kompleksia).
Arvioi sitten PR-intervalli.
Arvioi myös QT-intervalli.
Arvioi QRS-kompleksit.
Analysoi ST-segmentti.
Arvioi T-aallot.
Kun lääkärit suorittavat kaikki nämä vaiheet, voivat he tunnistaa useimmat ongelmat. Sitten he voivat luoda toimintasuunnitelman jota he seuraavat, sekä päättää mitä henkilön tulisi tehdä hoidon suhteen.
Posttraumaattinen stressi eli traumaperäinen stressihäiriö on psyykkinen häiriö, joka johtuu altistumisesta jollekin traumaattiselle tilanteelle. Esimerkkejä tästä ovat sota, tappaminen, luonnonkatastrofi tai vaikka fyysinen tai psyykkinen väkivalta, ynnä muut traumat.
Raskaana olevat naiset huomaavat yleensä nopeasti muutoksia rintojen ulkomuodossa ja herkkyydessä. Silti moni ei tunne rintamaidon muodostumisen taustalla olevia fysiologisia prosesseja. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan naisen rintojen anatomiaan ja siihen, kuinka rintamaito muodostuu.
Erilaiset sairaudet voivat aiheuttaa kylmyyden tunnetta, samoin kylmyys voi johtua useista muista eri syistä, kuten esimerkiksi vääränlaisen ruokavalion noudattamisesta tai passiivisesta elämäntavasta.
Aortan repeämä on nopeaa leikkaushoitoa vaativa tila. Syy tähän on se, että siihen liittyy suuri kuolleisuus. Jos haluat tietää enemmän aortan repeämän oireista, syistä ja ehkäisystä, jatka lukemista.
Virtsa on nestettä, jota munuaiset tuottavat suodatettuaan kuona-aineet ja ylimääräisen veden. Tämä neste kulkee sitten virtsanjohtimiin ja varastoituu lopuksi virtsarakkoon. Virtsarakkoon varastoitunut virtsa poistuu lopulta elimistöstä virtsaputkea pitkin. Tässä artikkelissa kerromme, millaisia muutoksia virtsassa ja virtsaamisessa voi esiintyä.
Maitohappo on kemikaaliyhdiste, jolla on merkittäviä tehtäviä monissa biokemiallisissa prosesseissa, kuten maitohappokäymisessä. Yksi paljon maitohappoa tuottava kehon kudos on lihaskudos, sillä sitä syntyy silloin kun lihakset käyttävät hiilihydraatteja energianlähteenään. Tämä prosessi tunnetaan nimellä maitohappokäyminen. Tässä artikkelissa kerromme, mikä on maitohapon…