Suorien vatsalihasten erkauma: kuinka sen voi korjata?
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Carlos Fabián Avila
Vatsalihasten erkauma on rako suorien vatsalihasten välissä. Se ilmenee lihasten löystyessä ja vahingoittaessa kudosta, joka pitää niitä yhdessä.
Ihmiselimistö koostuu useista elimistä, jotka ovat jakautuneet ruoansulatus-, hengityselin-, hermo-, verenkierto- sekä lihas- ja luujärjestelmään. Elimistön lihaksiin kuuluvat ylävartalossa sijaitsevat vatsalihakset. Suorat vatsalihakset ovat vatsalihasten kaksi pystysuuntaista osaa, jotka ovat kiinnittyneet linea albaan, vatsalihasten keskellä kulkevaan jännesaumaan.
Vatsalihasten erkauman eri tyypit
Kun nainen käy läpi raskauden, hänen vatsansa kasvaa tavallisesti 7-35 cm 9 kuukauden aikana. Tämä venyttää vatsalihaksia ja voi aiheuttaa kahdenlaista vatsalihasten erkaumaa.
Anatominen erkauma
Vatsalihakset repeytyvät ja aiheuttavat pullistuman vatsan alueelle. Tätä tapahtuu yleensä fyysisen ponnistelun aikana.
Sinua saattaa kiinnostaa: Lisää lihasmassaa ja polta rasvaa tehokkaammin
Toiminnallinen erkauma
Toiminnallisessa erkaumassa vatsalihakset eivät repeydy. Vatsan alueesta tulee suojaton, ja tila vaatii asiantuntijan apua.
Vatsalihasten erkauman seuraukset
Raskauden aikana voi ilmetä seuraavia:
- Lantionpohjan lihakset menettävät kiinteyttään, mikä aiheuttaa prolapsia, virtsanpidätyskyvyttömyyttä ja jatkuvaa lantiokipua.
- Vatsan keskiosa pullottaa: ilmenee fyysisen ponnistelun aikana.
- Sisäelimillä on heikko tuki.
- Vatsa on löysä ja roikkuva.
- Polttava tunne, huono ruoansulatus ja raskas olo vatsassa.
- Selkäkipu.
- Napa-, nivus- tai vatsatyrä.
Vatsalihakset erkanevat tai heikkenevät usein raskauden aikana. Jos uskot vatsalihastesi erkaantuneen, varaa aika lääkäriltä. Lääkärin ohjeiden lisäksi voit kokeilla seuraavia ehdotuksia.
Suosituksia vatsalihasten erkaumaan
Vatsalihasten erkauma ei välttämättä ole täysin hoidettavissa, sillä lihakset ovat käyneet läpi suuria muutoksia raskauden aikana eivätkä enää vahvistu täysi ennalleen. Joitakin parhaista tavoista vahvistaa vatsalihaksia ovat:
Vain hieman fyysistä rasitusta
Vältä tavaroiden nostelua maasta – myös kolikoita, seteleitä tai muita pikkuesineitä – sillä se aiheuttaa painetta vatsan seudulle. Totuttele nousemaan sängystä ylös toisella kyljellä.
Harjoitukset
Hypopressive-tekniikalla tehdyt vatsalihasharjoitukset auttavat alueen palautumisessa ja vahvistavat suoria vatsalihaksia. Nämä eivät ole tavallisia vatsalihasharjoituksia, joten kysy neuvoa asiantuntijalta.
Lue tämäkin: Raskaus yli 35-vuotiaana – mitkä ovat riskit?
Tukivyö vatsalihaksille
Vatsalihasten erkauman hoitoon on saatavilla erityisiä tukivöitä, mutta niitä ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön.
Terveellinen ruokavalio
Syö terveellisesti niin vältät ummetuksen, mikä puolestaan auttaa vatsalihaksia ja lantionpohjaa vähentämällä niihin kohdistuvaa painetta vessassa käydessä.
Vahvista lantionpohjaa
Vahvista vatsan ja lantiopohjan lihaksia ennen seuraavaa raskautta. Siihen on erityisiä harjoitusohjelmia, jotka ehkäisevät erkauman pahenemista.
Jos vatsalihasten erkauma ei parane, muitakin vaihtoehtoja on:
- Fysioterapia
- Sähköstimulaatio
- Leikkaus
Suosituksia vatsalihasten erkaumaan
Vaikka vatsalihasten erkaumaa ei voi ehkäistä, joitakin suosituksia voidaan hyödyntää minimoimaan lihasten erkautumista mahdollisimman paljon:
- Vältä painavien esineiden nostelua raskauden aikana.
- Käytä mahdollisimman vähän voimaa arjen toiminnoissa.
- Syö paljon proteiinia ja C-vitamiinia.
- Juo paljon nesteitä päivittäin.
Vatsalihasten erkauma on hoitoa vaativa tila, mutta sitä ei kehity kaikille raskaana oleville tai synnyttäneille naisille. Kannattaa siis olla huolehtimatta ja keskittyä nauttimaan tästä ainutlaatuisesta elämänvaiheesta!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Sánchez, J. S., Ajá, L. T., & Díaz, D. G. (2008). Hernia umbilical y embarazo. Presentación de un caso. MediSur, 6(3), 91-94. https://www.redalyc.org/pdf/1800/180020304017.pdf
- Sperstad, J. B., Tennfjord, M. K., Hilde, G., Ellström-Engh, M., & Bø, K. (2016). Diastasis recti abdominis during pregnancy and 12 months after childbirth: prevalence, risk factors and report of lumbopelvic pain. Br J Sports Med, 50(17), 1092-1096. https://bjsm.bmj.com/content/50/17/1092.full
- Calvete, A. A., da Cuña Carrera, I., & González, Y. G. (2019). Efectos de un programa de ejercicios abdominales hipopresivos: un estudio piloto. Medicina naturista, 13(1), 38-42. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=6761085
- Izquierdo Hernández, A., Armenteros Borrell, M., Lancés Cotilla, L., & Martín González, I. (2004). Alimentación saludable. Revista cubana de enfermería, 20(1), 1-1. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-03192004000100012
- Uclés Villalobos, V., & Sánchez Solera, M. F. (2017). Rehabilitación del Piso Pélvico. Revista Clínica de la Escuela de Medicina de la Universidad de Costa Rica, 7(1), 11-17. https://www.medigraphic.com/pdfs/revcliescmed/ucr-2017/ucr171f.pdf
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.