Logo image
Logo image

Sikainfluenssa (H1N1): oireet, aiheuttajat ja hoidot

3 minuuttia
Sikainfluenssa (H1N1) alkoi Yhdysvalloista vuonna 2009 ja levisi nopeasti useisiin maailman maihin. Vaikka pandemia saatiin torjuttua, kyseinen virus kiertää yhä tänäkin päivänä, mutta influenssarokote voi auttaa estämään tartunnan.
Sikainfluenssa (H1N1): oireet, aiheuttajat ja hoidot
Kirjoittanut Edith Sánchez
Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Sikainfluenssa (H1N1) on viruksen aiheuttama infektio. Aluksi sen ajateltiin olevan influenssan kaltainen tauti, jota esiintyy sioilla ja joka on siirtynyt ihmisiin näiden ollessa paljon tekemisissä kyseisten eläinten kanssa.

Sittemmin selvisi, että sikainfluenssassa yhdistyvät itse asiassa sikojen, lintujen ja ihmisten virukset. Tautiaalto puhkesi vuonna 2009 ja levisi ympäri maailmaa aloittaen pandemian.

Vuonna 2010 Maailman terveysjärjestö julisti pandemian päättyneeksi. Sikainfluenssavirus (H1N1) ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Sitä pidetään nyt tavallisena ihmisten influenssaviruksena, eikä se ole käynnistänyt uusia epidemioita. Tätä infektiota voi estää influenssarokotteella.

Mistä sikainfluenssa johtuu?

Some figure
Sikainfluenssa leviää helposti.

Sikainfluenssa (H1N1) johtuu tietystä influenssaviruskannasta. Valtaosassa tapauksia se siirtyy ihmisestä toiseen eikä eläimestä ihmiseen. On tärkeää huomauttaa, että tätä tautia ei voi saada syömällä sianlihaa, kuten jotkut uskovat.

Tauti leviää pisaroiden välityksellä, kun tartunnan saanut henkilö yskii tai aivastaa. Sikainfluenssan voi saada myös pinnoille pudonneista sylkipisaroista, jos pintaa koskettava henkilö koskettaa sen jälkeen silmiään, nenäänsä tai suutaan.

Sikainfluenssan riskitekijät

Ensimmäisen sikainfluenssaepidemian aikana siihen sairastuivat pääasiassa yli 5-vuotiaat lapset ja nuoret. Tämä oli epätavanomaista, koska juuri tämä väestönosa on tavallisesti vähemmän altis virusten vaikutuksille.

Tällä hetkellä sikainfluenssatartunnan riskitekijät ovat samat kuin minkä tahansa influenssaviruskannan kohdalla. Mitä enemmän henkilö on tekemisissä tartunnan saaneiden ihmisten kanssa, sitä suurempi on taudin tarttumisen riski.

Lue myös: Lintuinfluenssan oireet, diagnoosi ja hoito

Suurempi komplikaatioiden riski taas on seuraavilla ryhmillä:

  • Yli 65-vuotiaat
  • Alle 5-vuotiaat
  • Nuoret ja alle 19-vuotiaat henkilöt, joita hoidetaan pitkäaikaisesti aspiriinilla
  • Ihmiset, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä
  • Kroonisista sairauksista kuten astmasta, diabeteksesta, sydänsairaudesta tai hermo-lihassairaudesta kärsivät ihmiset
  • Raskaana olevat naiset

Sikainfluenssan oireet

Sikainfluenssan oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin tavallisessa influenssassa. Niihin voi kuulua yksi tai useampi seuraavista oireista:

  • Yskä
  • Kipeä kurkku
  • Tukkoinen tai vuotava nenä
  • Punoittavat, vuotavat silmät
  • Päänsärky
  • Lihassärky
  • Väsymys
  • Joskus kuume ja vilunväreet
  • Ripuli
  • Pahoinvointi ja oksentelu

Tavallisen influenssan tavoin sikainfluenssakin voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja toisinaan pahentaa olemassa olevien kroonisten sairauksien oireita.

Mahdolliset sikainfluenssan komplikaatiot

Pienillä lapsilla sikainfluenssa voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia oireita:

  • Hengenahdistus tai hyvin nopea hengitys
  • Ärtyisyys
  • Sinertävä iho
  • Lapsi ei jaksa olla vuorovaikutuksessa
  • Voimakas yskä tai korkea kuume
  • Ihottuma

Aikuisilla vakavia oireita ovat:

  • Hengenahdistus tai hengitysvaikeudet
  • Paineen tai kivun tunne rinnassa tai vatsassa
  • Äkillinen huimaus ja/tai sekavuus
  • Voimakas ja jatkuva oksentelu
  • Voimakas yskä ja korkea kuume

Sairaus voi johtaa keuhkokuumeeseen, hengitysvaikeusoireyhtymään, vaikeisiin neurologisiin oireisiin (kuten epileptisiin kohtauksiin) tai kroonisten sairauksien kuten astman tai sydänsairauden pahenemiseen.

Diagnostiset testit

Sikainfluenssa on hyvin samankaltainen tauti kuin kausi- tai tavallinen influenssa, joten täsmälliseen diagnoosiin vaaditaan erilaisia kokeita. Periaatteessa erotuskriteeri on se, että sikainfluenssassa on yleensä enemmän ruoansulatuskanavan oireita, kuten vatsakipu ja oksentelua.

Ainoa keino sikainfluenssan vahvistamiseksi ovat kuitenkin laboratoriokokeet. Hoitaja ottaa limakalvonäytteen pumpulipuikolla, joka on hieman isompi versio kotona käytettävistä puikoista. Sitten tämä näyte analysoidaan.

Lue myös: Kuinka influenssa vaikuttaa elimistöön?

Käytettävät hoidot

Some figure
Hoito on enimmäkseen oireenmukaista.

Tällä hetkellä kausi-influenssarokote suojaa myös sikainfluenssa (H1N1) -virukselta. Se annetaan pistoksena tai suihkeena ja se tehoaa infektionaiheuttajaa vastaan.

Jos henkilöä ei ole rokotettu, sairautta voidaan hoitaa samoilla viruslääkkeillä kuin tavallista influenssaa. Nämä lääkkeet vaikuttavat pääasiassa vähentämällä oireita ja ovat paljon tehokkaampia, kun niitä annetaan ensimmäisten 48 tunnin aikana taudin toteamisesta.

Tartunnan saanutta henkilöä suositellaan lepäämään runsaasti, jotta immuunijärjestelmä voi keskittyä torjumaan infektiota. On myös tärkeää juoda paljon nesteitä kuivumisen ehkäisemiseksi ja ottaa tarvittaessa särkylääkettä epämukavaan oloon.

Ehkäisy ja suositukset

Paras keino ehkäistä sikainfluenssaa on ottaa influenssarokote. Se tulisi ottaa kerran vuodessa, ja sitä suositellaan kaikille yli 6 kuukauden ikäisille. Iäkkäämmillä ihmisillä tämä on vieläkin tärkeämpää.

On myös tärkeää välttää kontaktia tartunnan saaneisiin ihmisiin. Jos saat tartunnan, kannattaa pysyä kotona ja peittää suu ja nenä yskiessä ja aivastaessa. Mene ulos aikaisintaan vuorokauden kuluttua kuumeen häviämisestä.

Kädet tulisi pestä usein ja pitää kodin pinnat puhtaina, erityisesti jos joku on saanut tartunnan. Älä koskettele silmiäsi, nenääsi ja suutasi likaisilla käsillä.

Raskaana olevien naisten, yli 65-vuotiaiden aikuisten, alle 5-vuotiaiden lasten ja kroonisista sairauksista kärsivien ihmisten tulisi välttää kontaktia sikoihin, jopa markkinoilla ja vastaavissa paikoissa.

Sikainfluenssa on sairaus, jota tulee varoa

Virukset ovat aina olleet ihmiskunnan haasteena. Usein ne ilmaantuvat äkillisesti ja hallitsemattomasti, kuten sikainfluenssa (H1N1). Tästä syystä ehkäisevät varotoimet kannattaa ottaa osaksi elämäntapoja.

Rokotteet ovat erinomainen keino taistella viruksia vastaan. Jokaisen kannattaa pitää rokotukset ajan tasalla ja noudattaa kaikkia varotoimia kaikenlaisten tartuntojen ehkäisemiseksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Torres, Y., Bermúdez, V., Garicano, C., Vilasmil, N., Bautista, J., Martínez, M. S., & Rojas-Quintero, J. (2017). Desarrollo del sistema inmunológico ¿naturaleza o crianza? Archivos Venezolanos de Farmacología y Terapéutica, 36(5), 144-151.
  • Sánchez-Díaz, J. S., Martínez-Rodríguez, E. A., Peniche-Moguel, G., Huanca-Pacaje, J. M., López-Guzmán, C., & Calyeca-Sánchez, M. V. (2017). Fiebre en el paciente críticamente enfermo: ¿tratar o no tratar? Medicina interna de México, 33(1), 48-60.
  • Marin-Corral, J., Climent, C., Muñoz, R., Samper, M., Dot, I., Vilà, C., … & Álvarez-Lerma, F. (2018). Pacientes con gripe por el virus influenza A (H1N1) pdm09 ingresados en la UCI. Impacto de las recomendaciones de la SEMICYUC. Medicina Intensiva, 42(8), 473-481.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.