Kuinka influenssa vaikuttaa elimistöön?

12 huhtikuu, 2020
Tieteellisten tutkimusten ansiosta meillä on käsissämme tänä päivänä paljon tietoa siitä, kuinka influenssa vaikuttaa elimistöömme. Moni meistä on jossain vaiheessa elämäänsä kärsinyt tästä taudista, ja tiedämme, että se ei ole miellyttävä. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin, mistä influenssan oireet ovat peräisin.

Influenssa on viruksen aiheuttama infektio, jolle ominaista on etenkin sen kausiluonteisuus. Monet meistä ovat aivan varmasti sairastaneet sen jossain vaiheessa elämää ja tiedämme omasta kokemuksesta, kuinka influenssa vaikuttaa elimistöön. On kuitenkin olemassa tiettyjä mekanismeja, jotka aktivoituvat tartunnan yhteydessä ​​ja juuri nämä kyseiset mekanismit ovat vastuussa influenssan aiheuttamista oireista.

Klassisen influenssan merkkejä ovat kuume, päänsärky, lihaskivut ja väsymys. Influenssan kehittyessä normaalisti ilman komplikaatioita kaikki oireet kuitenkin helpottuvat muutaman päivän tai viikon kuluessa ilman vakavampia jälkiseurauksia.

Jotkut influenssatapaukset voivat kuitenkin äityä vakavammiksi. Kun virus pääsee sellaisiin organismeihin, jotka ovat heikentyneet immuunivajeen takia tai kyseessä on todella nuori tai todella iäkäs potilas tai flunssan taustalla on toinen patologia, influenssan kehitys ja johtaminen jopa kuolemaan on mahdollista.

Meidän on muistettava että kun puhumme influenssasta, kyseessä ei ole sama tauti kuin vilustuminen eli perinteinen flunssa. Flunssa on paljon lievempää ja seuraukset ovat hyvin vähäisiä ja pinnallisia. Päinvastoin taas influenssan vaikutus kehoon on toinen, koska influenssaa aiheuttavan viruksen aggressiivisuus on paljon suurempi.

Influenssaa aiheuttavalla viruksella on myös sosiaalisia vaikutuksia. Tilastojen mukaan noin neljä kymmenestä influenssan oireita saaneesta henkilöstä joutuu jäämään pois töistä sairauden aikana ja melkein kaikilla potilailla esimerkiksi urheilu ja muut fyysiset aktiviteetit sekä sosiaalinen toiminta keskeytyvät lähes kokonaan.

Oire, joka erilaisten kyselyiden mukaan on influenssapotilaista kaikkein häiritsevin, on väsymys. Lähes puolet influenssaan sairastuneista potilaista kertoo, että heillä on esiintynyt taudin aikana kovaa uupumusta. Vaikka väsymys on huomattavin ja häiritsevin oire, tulemme oppimaan tässä artikkelissa, että se johtuu kuumeesta ja lihaskivuista, joiden takana on tulehdus kudoksissa.

Influenssan toiminta mikroskoopista katsottuna

Taudin ulkoisesti ilmenevät merkit ja oireet ilmaisevat, kuinka influenssa vaikuttaa kehoon mikroskooppisella tasolla. Tätä kautta erilaiset solumekanismit selittävät meille, miksi meillä esiintyy influenssan aikana kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipua.

Kun influenssavirus on päässyt elimistöön tiedämme jo, että sillä on noin kahdeksan tuntia aikaa replikoitua ennen kuin ihmisen oma immuunijärjestelmä havaitsee sen läsnäolon elimistössä. Viruksen sisäänkäyntinä elimistöön toimivat hengitystiet ja hengitysteihin päästessään se asettuu keuhkojen epiteelisoluihin.

Tunkeutuessaan ihmisen soluihin, virus tarttuu proteiineja tuottavien solujen organelleihin ja laittaa nämä soluelimet toimimaan omakseen edukseen. Lyhyesti sanottuna, virus hyödyntää isännän elimistöä moninkertaistuakseen ja selviytyäkseen. Myöhemmässä vaiheessa taas uudet ja uudet viruskopiot etsivät muita soluja, asettuvat niihin ja tartuttavat ne.

Kun ihmisen immuunijärjestelmä aktivoituu torjumaan flunssavirusta, laukaisee tämä aktivointi elimistössä ​​useita eri reaktioita. Nämä reaktiot taas pistävät käyntiin influenssaan tunnetut oireet ja selittävät sitä, miten influenssa vaikuttaa elimistöömme.

Ensimmäinen asia, jonka elimistö aktivoi omaa puolustustaan varten, ovat valkosolut. Nämä solut muodostavat ensimmäisen linjan, jotka aktivoivat myöhemmässä vaiheessa tulehduksen viestiä välittäviä aineita, jotka tunnetaan nimeltään sytokiineina.

Sytokiinit voidaan ymmärtää pieninä hormoneina, jotka välittävät immuunijärjestelmässä yhtä viestiä; niiden tehtävänä on saada elimet ja kudokset aktivoitumaan viruksen poistamiseksi kehosta mahdollisimman pian.

Todellisuudessa influessan aikana ilmaantuneet kuume, päänsärky ja lihaskivut ovat elimistön oman immuunijärjestelmän tulos, jonka avulla se pyrkii taistelemaan virusta vastaan

Ihmisen oma immuunijärjestelmä kykenee pysäyttämään taudin, mutta tämä prosessi on vastuussa myös influenssan oireiden aiheuttamisesta.

Kuinka influenssa vaikuttaa elimistöön: kuume

Puhuttaessa siitä, miten influenssa vaikuttaa elimistöön, meidän on väistämättä viitattava kuumeeseen. Kuten moni meistä tietääkin, tämä patologia ilmenee monissa tapauksissa kuumeena, joka onkin yksi influenssan ominaisimmista merkeistä.

Kuumetta ilmenee, kun hypotalamus antaa käskyn nostaa elimistön lämpötilaa. Tämä määräys annetaan sen takia, että hypotalamus havaitsee elimistössä sellaisten aineiden läsnäolon, joita kutsumme pyrogeeneiksi. Näiden pyrogeenisten aineiden joukosta voimme mainita sekä bakteereihin ja viruksiin että sytokiinieihin kuuluvat komponentit.

Kun kehon lämpötila nousee, valkosolujen toiminta muuttuu tehokkaammaksi. Todellisuudessa kuume on siis pikemminkin elimistömme oma puolustusmekanismi kuin patologinen seuraus. Lisäksi korkeissa lämpötiloissa mikro-organismien lisääntyminen vaikeutuu.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Flunssa vai influenssa? Nämä ovat tärkeimmät erot

Kuinka influenssa vaikuttaa elimistöön: päänsärky

Prosessi, joka selittää kuinka influenssa vaikuttaa päänsäryn ilmaantumiseen, ei ole vielä täysin selvä. Voimme kuitenkin ymmärtää, että kuumeen ilmetessä myös päänsärky on varsin looginen mekanismi; tämä ei ole jotain, joka johtuisi pelkästään influenssan oireista.

Päänsäryn ilmaantuminen influenssan aikana on myös liitetty sytokiinien läsnäoloon ja erityisesti yhteen tiettyyn sytokiinin ryhmään nimeltään interleukiini-1, joka on tulehduksellinen sytokiini, aivan kuten toinen sytokiinien ryhmään kuuluva proteiini nimeltään interferoni.

Sekä sytokiinien läsnäolo että kohonnut elimistön lämpötila johtavat verisuonten laajenemiseen. Tämä laajentuminen ja kasvanut verenvirtaus taas puolestaan voisi selittää päänsärkyä samalla luontaisella mekanismilla, joka selittää migreenin läsnäoloa.

Influenssan aikana esiintyvä kuume on pikemminkin elimistön oman puolustusmekanismin tuotos kuin influenssaviruksen aiheuttama seuraus

Kuume ja päänsärky ovat kaksi klassista influenssan oiretta.

Kuinka influenssa vaikuttaa elimistöön: lihaskivut

Kuumeen ja päänsäryn lisäksi hyvin yleisiä influenssassa ilmaantuvia oireita ovat lihaskivut. Tieteellisissä tutkimuksissa on löydetty geneettinen selitys tämän influenssaviruksen aiheuttamalle lihaskivulle ja sieltä tietysti löytyy myös sytokiinien läsnäolo.

Infektioiden aikana elimistömme lisää tiettyjen geenien ilmentymistä, jotka puolestaan edistävät lihassolujen tuhoutumista. Lihassolut ovat nimensä mukaisesti lihaskudoksessa olevia soluja, joiden turpoaminen aiheuttaa lihaskipua.

Samaan aikaan tulehdukselliset sytokiinit määräävät lihakset turpoamaan viruksen torjumiseksi. Lihasten tulehdus on kivulias ja heikentää virusta, koska solun resurssit määrätään taistelemaan virusta vastaan. Tästä samaisesta syystä johtuu myös se nimenomaisen suuri väsymys, josta influenssaan sairastaneet ihmiset usein kärsivät.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Adrenaliinin vapautuminen: aktivoiva stressi- ja päänsärkyhormoni

Lopuksi

Kuten voimme huomata, meillä on käsissämme jo suhteellisen paljon tietoa niistä mekanismeista, jotka selittävät kuinka influenssa vaikuttaa elimistöön. Tutkittavaa tästä inhottavasta ja epämiellyttävästi riesasta löytää kuitenkin vielä paljon. Tiedämme kuitenkin kärsivämme influenssan aikana kuumeesta, päänsärystä ja lihaskivuista.

Oireet ovatkin ilmaus siitä, että immuunijärjestelmämme taistelee virusta vastaan. Samanaikaisesti meidän on kannettava oma kortemme kekoon tämän prosessin nopeuttamiseksi ja muistettava levätä riittävästi, nauttia runsaasti nesteitä ja kääntyä tarvittaessa myös lääkärin puoleen mahdollisen lääkehoidon aloittamiseksi.

  • Nicholson, K. G. “Clinical features of influenza.” Seminars in respiratory infections. Vol. 7. No. 1. 1992.
  • Stöhr, Klaus. “Influenza—WHO cares.” The Lancet infectious diseases 2.9 (2002): 517.
  • Bouvier, Nicole M., and Peter Palese. “The biology of influenza viruses.” Vaccine 26 (2008): D49-D53.