Miksi influenssa leviää enemmän talvella?

Influenssa on virustauti, jota aiheuttavat erityyppiset influenssavirukset, ja joka leviää enemmän talvella. Miksi? Tässä artikkelissa uppoudumme aiheeseen.

Vuonna 2020 COVID-19 on ottanut haltuunsa lähes kaikki tiedotusvälineet ja tutkimukset ympäri maailmaa. Monet kuitenkin unohtavat, että oli miten oli, meillä on edelleen liikkeellä muitakin viruksia, ja vaikka ne olisivatkin vähemmän vaarallisia, voivat ne silti aiheuttaa huonovointisuutta tai jopa poikkeuksellisen vakavia oireita. Yksi näistä on influenssa, joka jostain syystä leviää enemmän talvella kuin muina vuodenaikoina.

Monet ovatkin varmasti ihmetelleet, miksi influenssa leviää yleisimmin syksyllä ja talvella, ja käytännössä katsoen katoaa keväällä. Tässä artikkelissa pyrimme antamaan vastauksen tähän kysymykseen.

Influenssa: yksi kliininen kuva, useita eri muotoja

Influenssa on tartuntatauti, jota aiheuttavat erityyppiset influenssavirukset. Ne ovat yksijuosteisia RNA-viruksia, jotka peittää ulompi lipidikerros, joka antaa niille tyypillisen pyöristetyn ulkonäön. Maailman terveysjärjestön mukaan kausiluonteista influenssaa voidaan löytää 4 eri tyyppiä:

• Tyypin A influenssavirukset, jotka luokitellaan alatyyppeihin niiden pinnalla olevien kahden proteiinin yhdistelmien perusteella. Kaikkien tunnetuimpien influenssaepidemioiden syynä ovat tyypin A virukset.
• Tyypin B viruksia ei luokitella alatyyppeihin, mutta tällä hetkellä maailmalla leviävät virukset voidaan jakaa kahteen sukuun.
• Tyypin C viruksia havaitaan harvemmin ja ne aiheuttavat yleensä lieviä infektioita. Niillä ei ole epidemiologista merkitystä.
• Tyypin D virukset vaikuttavat pääasiassa nautoihin, eivätkä ne näyttäisi aiheuttavan tartuntaa tai tauteja ihmisillä.

Maailmanlaajuisen ilmaantuvuuden arvioidaan olevan noin 20 prosenttia, eli toisin sanoen 20 prosenttia maailman väestöstä sairastuu siihen jossain vaiheessa. Lisäksi kyseessä on valikoiva patologia, koska tietyissä väestöryhmissä influenssan esiintyvyys voi olla jopa 50 prosenttia. Epidemiologisen merkityksensä vuoksi influenssa on ollut useiden tutkimusten kohteena.

Influenssa ja sää

Plos Pathogens -lehdessä julkaistu tutkimus selittää influenssan ja ilmastollisten tekijöiden välistä suhdetta seuraavanlaisesti:

• Tutkimuksessa hyödynnettiin 20 kokeellista kopiota marsujen kanssa. Toisissa tiloissa eli useita influenssaa sairastavia marsuja, kun taas toisissa tiloissa, sairaiden vieressä, eli terveitä marsuja. Nämä tilat olivat yhteydessä keskenään ilman kautta.
• Kummatkin näyteryhmät altistettiin erilaisille suhteellisille kosteustasoille ja lämpötiloille.
• Vakiolämpötilassa havaittiin, että suhteellisen kosteuden ja flunssan leviämisen välinen riippuvuussuhde oli käänteinen. 20 prosentin suhteellisessa kosteudessa suurin osa terveistä marsuista sai tartunnan sairaiden marsujen välittämien aerosolien kautta, kun taas 80 prosentin suhteellisessa kosteudessa terveiden marsujen keskuudessa ei havaittu tartunnan leviämistä.
• Tutkimuksessa nähtiin myös, että 5 asteen lämpötilassa elävät sairastuneet marsut välittivät ilmaan enemmän ja pitemmän aikaa sellaisia hiukkasia joissa oli viruskuormia kuin ne sairaat marsut, jotka olivat saaneet tartunnan 20-asteisessa ympäristöissä.

Vaikuttaa siltä, ​​että tärkein hypoteesi todistetaan tässä kokeessa: matalat lämpötilat ja kuivuus edistävät viruksen leviämistä. Mutta miksi?

Matala suhteellinen kosteus

Erilaisilla hypoteeseilla yritetään selittää, miksi alhainen suhteellinen kosteus suosii influenssan leviämistä:

• Ensinnäkin kuiva ilma voi vaurioittaa ja huonontaa isäntäeliön nenän limakalvoja jättäen ne suojaamattomammiksi hengitysteiden virusinfektioita, kuten influenssaa, vastaan.
• Toiseksi, viruksen stabiilisuus aerosoleissa näyttää vaihtelevan ilmaston kosteuden mukaan; virus näyttäisi pysyvän aktiivisena kauemmin vähemmän kosteissa ympäristöissä.
• Kolmanneksi, virus voi menettää kykynsä levitä sellaisissa ympäristöissä, joissa ilmaston kosteusprosentti on korkeampi. Korkeassa suhteellisessa kosteudessa potilaan ilmaan levittämät aerosolit voivat tarttua nopeammin ympäristön vesimolekyyleihin, mikä lisää niiden tilavuutta, jolloin ne myös saostuvat normaalia aikaisemmin. Tämä puolestaan näyttäisi vähentävän viruksen kulkemaa nopeutta ja matkaa.

Matalat lämpötilat

Selitys voisi tässä tapauksessa olla hieman yksinkertaisempi. Matalassa lämpötilassa nenän limakalvot kuivuvat, kun hengitämme kylmää ilmaa. Tämä näyttäisi luovan virukselle suotuisamman mikroympäristön, jossa se voisi replikoitua paremmin. Tämä puolestaan muuttuisi suuremmaksi viruskuormaksi jokaisen aivastuksen ja yskäisyn avulla, mikä luonnollisesti edistäisi myös viruksen leviämistä lähiympäristöön sairastuneen henkilön välittämien aerosolien kautta.

Perusteltu kausiluonteisuus

Kuten olemme voineet nyt nähdä, influenssan kausiluonteisuudella on selkeä tieteellinen merkitys. Pohjoisella pallonpuoliskolla tämä virus alkaa hiljalleen rantautua yhteiskuntaan syys-lokakuun vaihteessa ja saa huippunsa suurin piirtein joulukuun ja helmikuun välillä. Tämä tieto vastaa täydellistä niitä tuloksia, joita edellä esitellyssä tutkimuksessa on havaittu, koska juuri nämä kuukaudet ovat pohjoisella pallonpuoliskolla kylmiä ja kuivia kuukausia.

Onneksi tänä päivänä influenssaan löytyy myös rokote. Suomessa influenssarokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan niillä ihmisillä, joille influenssa aiheuttaa terveyden kannalta oleellisen uhan ja joiden terveydelle rokotteesta on olennaista etua. Maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutettuja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä työskentelevät henkilöt, raskaana olevat naiset, alle 7-vuotiaat lapset sekä yli 65 vuotta täyttänyt väestö. Influenssarokotteen antama suoja kestää noin vuoden ajan, joten sen uusiminen erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla henkilöillä on tärkeää aina ennen uuden influenssakauden alkua.