Mitä viruskuorma tarkoittaa?

21 toukokuu, 2020
Viruskuorma on perusteellinen biokemiallinen tai infekologinen käsite sairauden kehityksen arvioimiselle. Tällaisen tutkinnan ansiosta tutkijat ovat pystyneet edistämään AIDSin ja nykyisen koronaviruksen kaltaisten sairauksien hallitsemista. Kerromme tässä artikkelissa, mitä viruskuorma tarkoittaa.

Kun puhumme viruskuormasta, viittaamme sillä biokemialliseen mittaukseen, jolla saadaan selville kuinka paljon kehossa on virusta. Tämä tieto on hyvin tärkeää infektologian kaltaisilla erikoisaloilla.

Viruskuorman arvojen ansiosta lääkärit ymmärtävät paremmin toimiiko annettu hoitosuunnitelma virukseen sairastuneeseen potilaaseen vai ei. Tästä syystä lääketieteen asiantuntijat ympäri maailman käyttävät tätä tekniikkaa.

Viruskuorman arvo on erityisen tärkeä AIDSia (hankittu immuunipuutosoireyhtymä) aiheuttavan viruksen kohdalla. Samoin on myös esimerkiksi C-hepatiitin sekä muiden tämän viruksen aiheuttamien kroonisten sairauksien suhteen. Akuutit virustaudit vaativat myös joissakin tapauksissa tämän mittauksen käyttöä ja se voi olla hyödyllinen myös nykyisen maailmanlaajuisen koronaviruksen puhkeamisen suhteen.

Heikentyneen immuunijärjestelmän omaavat potilaat ovat myös yleisiä kandidaatteja tälle testaukselle heidän herkemmän altistumiskykynsä takia. Viruskuorma mahdollistaa tarttuvan alkuasteen varhaisen havaitsemisen, joka voi riskeerata potilaan terveyden.

Lyhyesti sanottuna, viruskuorma tarkoittaa kehon nesteissä olevien virusten numeraalista määrää. Se on pikemminkin arvio kuin täsmällinen mittaustulos, mutta se paljastaa viruspartikkelien lukumäärän nesteessä (esimerkiksi veressä) millilitroittain.

Viruskuorma infektion aikana

Viruksen leviämisen kiertokulku kehossa on samankaltainen kaikissa tartuntataudeissa. Virukseen alkuvaiheessa hyökännyt solu voi vaihdella, mutta mekanismin on tapana olla samanlainen.

Virus tunkeutuu ihmiskehoon etsien kohdesolun, johon virus voi soluttautua ja käyttää sen aineenvaihduntaa luodakseen useampia kopioita itsestään. Viruspartikkelit moninkertaistuvat ja keho pyrkii puolustamaan itseään hyökkäystä vastaan aloittamalla sisäisen taistelun. Samaan aikaan virus jatkaa solujen tartuttamista ja tuhoaa käyttämänsä solut.

Jossakin vaiheessa taistelua syntyy tasapaino ja sitten tämä tasapaino kallistuu jommankumman puoleen. Jos immuunijärjestelmä onnistuu taistelemaan virusta vastaan, toipuu keho sairaudesta. Tämä ei tietenkään sulje pois tietyistä pitkän aikavälin seurauksista kärsimisen mahdollisuutta. Jos virus on vahvempi, selviytyy se taistelun voittajana ja voi jopa aiheuttaa potilaan kuoleman.

Viruskuorma mittaa sitä, kuinka monta viruskopiota kehossa on. Jos viruskuorma on korkea, tarkoittaa se sitä, että infektiovaihe on hyvin aktiivinen ja partikkelit moninkertaistuvat.

Asiantuntijat arvelevat, että viruskuorma on korkeimmillaan silloin, kun potilas levittää tartuntaa eniten. Tämä johtuu siitä, että mitä suurempi määrä viruskopioita on, sitä suurempi mahdollisuus niillä on laajentua. Potilailla olevien oireiden ja heidän veressä olevien viruskopioiden välillä on myös tietty suhde.

Viruskuorma selvitetään laboratoriossa.
Viruskuorma on laboratoriossa tehty testi, joka määrittelee kehon nesteissä olevien viruskopioiden lukumäärän.

Jatka lukemista: Kuinka kauan koronavirusrokotteen kehittäminen kestää?

PCR-testin käyttäminen viruskuorman mittaamiseksi

PCR-testi on laboratorioiden yleisin käyttämä testi potilaan viruskuorman määrittämiseksi. Nämä kirjaimet ovat lyhenne polymeraasiketjureaktiosta. 

Tämä testi mahdollistaa sen, että tutkijat voivat ottaa hyvin pienen määrän DNA:ta tai RNA:ta ja moninkertaistaa sen voidakseen mitata sitä. Käytännössä katsoen testi kahdentaa geneettisen tiedon saadakseen suuremman tilavuuden, jotta mittaamisesta tulee mahdollista.

PCR-testaus on peräisin vuodelta 1986 ja siitä tuli nopeasti kuuluisa. Nykyään melkein kaikilla maailman mailla on infrastruktuuri, joka mahdollistaa useiden PCR-testien tekemisen suhteellisen nopeasti.

Polymeraasiketjureaktio ei ole hyödyllistä ainoastaan viruskuorman määrällisessä ilmaisemisessa. Sillä on myös useita eri käyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi oikeuslääketiede. Tämä ketjureaktio mahdollistaa sen, että pienestä palasesta voidaan saada suuri määrä DNA-kopioita. Tätä tekniikkaa hyödyntävät useat lääketieteen alat mikrobiologian lisäksi.

Lue myös: Koronaviruksen mutaatiot: viruksen eri muodot maakohtaisesti

Miksi viruskuorma on tärkeä?

Viruskuorma kehon nesteissä.
Viruskuorma ei ole täsmällinen mittaustapa, mutta se antaa arvion todellisesta arvosta, mikä puolestaan auttaa infektion hoidossa ja diagnoosin tekemisessä.

COVID-19 -tartunta on vallitseva aihe ajankohtaisissa uutisissa. Voimme siis käyttää sitä esimerkkinä siinä, kuinka viruskuorman käyttöä voidaan arvioida. AIDS on toinen hyvä esimerkki sairaudesta, jossa viruskuorman käytöstä on paljon hyötyä.

Tieteellisten tutkimusten mukaan koronavirusinfektion viruskuorma huipentuu noin 5 ja 6 päivän kuluttua siitä, kun potilas saa tartunnan. Tämä toimii varoituksena tartunnasta, varsinkin sairaaloissa, sillä se on hetki, jolloin potilas joutuu todennäköisimmin ensiapuun tai sairaalahoitoon.

Vaikka sairauden onkin taipumus olla hyvänlaatuinen lapsilla, on heillä kuitenkin samalla tavalla korkea viruskuorma. Tämä tarkoittaa sitä, että he ovat merkittäviä SARS-CoV-2 viruksen kantajia ja välittäjiä.

AIDSin suhteen potilaan viruskuorma auttaa infektologeja määrittelemään hoidon suunnan. Toisin sanoen, mitä viruksen vastaisia lääkkeitä potilaan tulisi ottaa, millainen annostuksen pitäisi olla ja kuinka pitkään sitä tulee jatkaa. Samalla lääkärit voivat arvioida hoidon tehokkuuden. Tavoitteena on tietenkin vähentää viruskuormaa siten, että sen arvo on protokollan mukaan turvallinen.

Hyödyllinen tekniikka

Yhteenvetona voidaan sanoa, että viruskuorma on laboratoriotesti, joka on tullut jäädäkseen. Se on suhteellisen uusi tekniikka tutkimusalalla, mutta on erittäin selvää, kuinka hyödyllinen se voi olla. Mitä enemmän tutkijat käyttävät tätä tekniikkaa ympäri maailman, sitä paremmin pystymme hallitsemaan tartuntatauteja, kuten HIV:tä ja koronavirusta.

  • Pan, Yang, et al. “Viral load of SARS-CoV-2 in clinical samples.” The Lancet Infectious Diseases 20.4 (2020): 411-412.
  • Perez, Irene, and Susana Santamaria Gamboa. “La otorrinolaringología y el riesgo de contraer el nuevo coronavirus humano COVID-19.” ACTA DE OTORRINOLARINGOLOGÍA & CIRUGÍA DE CABEZA Y CUELLO (2020): 14-16.
  • González-Alba, José María, Mario Rodríguez-Domínguez, and María Luisa Mateos Lindemann. “Determinación de la carga viral del VIH-1.” Enfermedades Infecciosas y Microbiología Clínica 29 (2011): 47-50.
  • Cavazza, María Eugenia, and María Correnti. “Determinación de la carga viral de VIH y su importancia clínica.” Rev. Fac. Med.(Caracas) (1999): 11-5.