Mitä yhdisteitä savukkeet sisältävät?
Savukkeiden sisältämiä yhdisteitä ovat nikotiini, terva ja vetysyanidi. Ne kaikki ovat myrkyllisiä ja heikentävät terveyttä vakavalla tavalla, minkä vuoksi niitä pidetään lukuisten sairauksien riskitekijöinä.
Tupakasta lähtevä savu sisältää 4 000 kemikaalia, joista 50 on karsinogeenisiä. Syöpä ei kuitenkaan ole ainoa tupakoinnin haittavaikutus; se on yhdistetty myös keuhkosairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Tupakan sisältämät yhdisteet vapautuvat palamisreaktiossa, joten myrkyllistä savua ei lähde vain tavallisista savukkeista. Kaikenlainen tupakka on jossain määrin riskitekijä poltettaessa.
Kolme merkittävintä savukkeiden sisältämää yhdistettä
Tupakansavussa voi sanoa olevan kolme pääasiallista myrkyllistä kemikaalia: nikotiini, hiilimonoksidi ja terva. Kaikkien kolmen yhdisteen hyvin vakavista haittavaikutuksista ihmisten terveyteen on olemassa riittävästi näyttöä.
Nikotiini
Nikotiini on tunnetuin savukkeiden sisältämä yhdiste. Sen imeytyminen on nopeaa ja se voi päästä aivoihin alle 10 sekunnissa. Siellä se stimuloi neuroneita tuottamaan välittäjäaine dopamiinia.
Dopamiinin kautta nikotiini ylläpitää tupakkariippuvuuden hermorataa. Samalla ilmaantuvat riippuvuus ja vieroitusoireet; ensimmäinen tarkoittaa yhä suurempien annosten tarvetta tyydytyksen saamiseksi, ja toinen tarkoittaa henkilöllä ilmeneviä oireita silloin, kun riippuvuutta aiheuttaneen aineen käyttö keskeytetään.
Nikotiini on keskushermoston piriste. Se nopeuttaa sydämen sykettä, mikä vaikuttaa verenpaineeseen.
Hiilimonoksidi
Tupakansavu sisältää myös hiilimonoksidia. Tämä on se sama myrkyllinen yhdiste, jota muodostuu autojen moottorien polttoaineen palamisreaktiossa.
Hiilimonoksidi korvaa hemoglobiinissa olevan hapen ja kilpailee sen kanssa paikasta veressä. Näin ollen tupakoitsijoilla on huonompi hapenkuljetuskyky kuin niillä, jotka eivät polta.
Jatka lukemista: Sähkösavuke vai tupakoinnin lopettaminen?
Terva
Terva on yleisnimitys, joka viittaa moniin samassa kategoriassa oleviin myrkkyihin. Tämä kemikaaliryhmä on vastuussa tupakan värjäämistä hampaista.
Tervaa kertyy vähitellen keuhkokudokseen. Ja kun poltetaan yli 20 savuketta päivässä, kertymä on noin 500 grammaa vuodessa. Tämä on keuhkosyöpään johtavien solumuutosten ensisijainen riskitekijä.
Muita savukkeiden sisältämiä yhdisteitä
Tupakka sisältää muitakin terveydelle haitallisia yhdisteitä.
- Ammonium: Savukkeisiin laitetaan ammoniumia, jotta nikotiini kiteytyisi. Tupakkateollisuuden tavoitteena on saada nikotiini elimistöön nopeammin, ja tästä syystä tätä haitallista yhdistettä lisätään savukkeisiin. Alkalisoituna tupakansavun läpäisevyys on tehokkaampaa.
- Vetysyanidi: Tupakansavun näkymättömässä osassa on vetysyanidia. Sekin kilpailee hapen kanssa, joten se vaikuttaa osaltaan tupakoitsijoiden alhaiseen hapensaantiin. Sillä on voimakas karsinogeeninen kyky, sillä se stimuloi solumutaatiota.
- Tupakkajäte: Sikareiden täytettä täydennetään tupakkajätteillä, jotka eivät ole lehtiä, vaan valmistuksesta syntynyttä jätettä. Tähän täytteeseen lisätään makuaineita, jotta sen kulutus olisi miellyttävämpää. Näihin lisäaineisiin kuuluu kemikaaleja, jotka myös ovat haitallisia.
Lue lisää tupakan haitoista täältä: Varoitus: tupakointi voi vaikuttaa silmiin
Savukkeet eivät sisällä mitään terveellisiä yhdisteitä
Savukkeiden sisältämistä yhdisteistä yhdenkään ei voi sanoa olevan terveellinen. Jopa itsessään haitattomat kemikaalit ovat savukkeiden yhteydessä haitallisia, sillä ne edistävät karsinogeenistä vaikutusta ihmissoluihin.
Tupakointi on syynä kolmasosaan maailman syövistä. Se ei ole vastuussa pelkästään keuhkosyövästä, vaan se osallistuu myös ruokatorvi-, suu-, suolisto-, haima- ja rakkosyöpien syntyyn. Myös jotkut leukemian muodot voidaan yhdistää tupakkaan.
Toinen ongelma ovat passiiviset tupakoijat, jotka hengittävät muiden takia sisäänsä haitallista savua. Kuten jo todettiin, palamisreaktio vapauttaa myrkkyjä tupakansavuun, joka leviää ilmassa ja kertyy pinnoille, joiden kautta se voi myöskin aiheuttaa haittaa.
Savukkeissa ei siis ole terveellisiä yhdisteitä. Tämä on syytä ymmärtää, jotta tiedostetaan se, että tupakkatuotteiden kohtuukäyttöä mainostavat viestit ovat itse asiassa tarua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ruiz, A. Martín, et al. “Efectos tóxicos del tabaco.” Revista de toxicología 21.2-3 (2004): 64-71.
- Valero, F. Carrión, and JR Hernández Hernández. “El tabaquismo pasivo en adultos.” Archivos de Bronconeumología 38.3 (2002): 137-146.
- Cabanes Domenech, Anna, et al. “La situación del cáncer en España, 1975-2006.” (2009).
- Fernández González, Elmo Manuel, and Dariel Adrián Figueroa Oliva. “Tabaquismo y su relación con las enfermedades cardiovasculares.” Revista Habanera de Ciencias Médicas 17.2 (2018): 225-235.
- Martín de Diego, C. E., et al. “Valor de la proteína C reactiva según historia de tabaquismo y composición de nicotina y alquitrán.” Anales de medicina interna. Vol. 23. No. 1. Arán Ediciones, SL, 2006.