Logo image
Logo image
TerveysSairaudet

Ruokahaluttomuuden merkittävimmät syyt

3 minuuttia
Ruokahaluttomuus voi johtua useista syistä. Osa niistä on ohimeneviä ja jotkut vakavampia.
Ruokahaluttomuuden merkittävimmät syyt
Elisa Morales Lupayante

Kirjoittanut ja tarkastanut liikuntapedagogi ja ravitsemusterapeutti Elisa Morales Lupayante

Kirjoittanut Elisa Morales Lupayante
Viimeisin päivitys: 19 tammikuuta, 2023

Ruokahaluttomuuteen on monia mahdollisia syitä. Inho ruokaa kohtaan voi joskus syntyä jopa yhdessä yössä. Syöminen muuttuu hankalaksi, sillä mikään ei maistu. Tässä artikkelissa käymme läpi ruokahaluttomuuden merkittävimmät syyt.

Pyri tunnistamaan ruokahaluttomuutesi mahdollinen syy ja mene lääkäriin tarvittaessa. Ammattilaisen avulla löydät ratkaisun ongelmaasi.

Mitä on ruokahaluttomuus?

Ruokahaluttomuudelle on ominaista äkillisesti tai vähitellen kehittynyt syömishaluttomuus. Lääketieteessä tila tunnetaan hyporeksiana. Se voi olla tilapäistä tai kestää pitkään.

Jos ruokahaluttomuus pitkittyy tai syömättömyyden tarkoituksena on saavuttaa merkittävä painonpudotus, tilaa kuvaava lääketieteellinen termi on anoreksia. Se voi olla seurausta useista erilaisista fyysisistä ja psyykkisistä terveysongelmista.

Ruokahaluttomuuden seuraukset ihmisen elimistölle

Yksittäisenä tapauksena ruokahaluttomuudella ei yleensä ole vakavia seurauksia ihmiselle. Pitkään jatkuva hyporeksia voi kuitenkin johtaa alipainoon tai aliravitsemukseen liittyviin sairauksiin. Yleisimpiä seurauksia ovat seuraavat:

  • Immuunijärjestelmän toiminnan lasku
  • Aliravitsemus
  • Painon ja lihasmassan menetys
  • Heikotus ja väsymys
  • Pahoinvointi ja huimaus
  • Tajunnan muutokset

Journal of Nutrition and Metabolism -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että iäkkäillä ihmisillä ruokahaluttomuus aiheuttaa immuunijärjestelmän heikkenemistä sekä altistaa infektioille ja laihtumiselle. Lapsilla sen taas on havaittu vaikuttavan haitallisesti kasvuun ja hermoston kehitykseen.

Ruokahaluttomuuden merkittävimmät syyt

1. Tietyt infektiot

Yksi yleisimpiä syitä ruokahaluttomuuteen on bakteeri- tai virusinfektio. Flunssaoireet, kuten yskä ja fyysinen väsymys, aiheuttavat usein ruokahalun menetystä.

Koska vaiva menee yleensä ohi nopeasti, ruokahalukin palaa pian ennalleen. Muita ruokahaluttomuuden infektioperäisiä syitä ovat seuraavat:

Some figure
Bakteeri- tai virusinfektio on yksi yleisimmistä syistä ruokahaluttomuuteen.

2. Psyykkiset syyt

Erään tutkimuksen mukaan yksi mahdollinen ruokahaluttomuutta aiheuttava tekijä on mieliala. Vanhetessaan jotkut ihmiset alkavat menettää ruokahaluaan.

Läheiset huomaavat ongelman usein vasta sitten, kun se on jatkunut jo pitkään. Ruokahaluttomuus on yleistä myös suuren menetyksen kokeneilla ihmisillä. Tällaisia ovat esimerkiksi läheisen kuolema, avioero tai suhteen katkeaminen.

Merkittävimmät ruokahaluttomuuteen liittyvät psyykkiset sairaudet ovat:

Joissakin tapauksissa ruokahaluttomuus johtuu syömishäiriöstä, kuten käy ilmi Medical Journal of Costa Rica and Central America -lehden julkaisemasta tutkimuksesta. Ilmeisin esimerkki tästä on anoreksia. Sairaus ilmenee niin, että henkilö päättää itse lopettaa syömisen laihtuakseen. Ravintoaineiden puutoksen vuoksi keho heikkenee ja ruokahalu häviää kokonaan.

Saatat pitää tästäkin artikkelista: Ruokahaluttomuus: oireet ja seuraukset

Some figure
Monet tekijät voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta.

3. Krooniset sairaudet

Myös jotkut sairaudet voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta, maksasairaudet ja HIV, kuten osoittaa Santiago de Cubassa sijaitsevan Santiagon yliopiston lääketieteen laitoksen tutkimus. Muita syitä ovat:

  • Kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Kilpirauhasen liikatoiminta
  • Dementia
  • Tulehduksellinen suolistosairaus
  • Diabetes mellitus
  • Keuhkoahtaumatauti (COPD)

4. Ruokahaluttomuuden merkittävimmät syyt: raskaus

Vastoin yleistä uskomusta jotkut naiset voivat menettää ruokahalunsa raskauden aikana. Ruokahaluttomuuteen liittyy tällöin yleensä myös pahoinvointia ja oksentelua. Sen uskotaan yleisesti johtuvan progesteronin aiheuttamasta ruoansulatuskanavan hidastumisesta ja kasvavan kohdun aiheuttamasta suorasta puristuksesta.

Pidätkö tästä artikkelista? Saatat haluta lukea myös tämän: Ruokahaluttomuus raskausaikana

5. Jotkut syövät

Ruokahaluttomuus ja tahaton laihtuminen ovat useiden syöpien yleisiä oireita. Näitä ovat esimerkiksi suolisto-, maha-, munasarja- ja haimasyöpä. Ruokahaluttomuuden yhteydessä esiintyy tällöin yleensä myös seuraavia oireita:

  • Vatsavaivat
  • Refluksi
  • Vatsan turvotus
  • Yöhikoilu
  • Ihon ja limakalvojen kellertäminen
  • Veri ulosteessa

6. Kemikaalit ja lääkkeet

Yksi yleisimmistä ulkoisista ruokahaluttomuuden syistä on hallusinogeenien käyttö. Näitä ovat esimerkiksi huumeet kuten kokaiini, kannabis, heroiini ja amfetamiinit.

Toisaalta ruokahaluttomuus on monien lääkkeiden yleinen sivuvaikutus. Siihen liittyy yleensä myös ummetusta, pahoinvointia tai ripulia. Tällaisia lääkkeitä ovat antibiootit, rauhoittavat ja sytostaatit.

Milloin tulee mennä lääkäriin?

Jos ruokahaluttomuus jatkuu pitkään ja paino laskee voimakkaasti, on parasta mennä lääkäriin.

Myös ruokahaluttomuuden yhteydessä esiintyvät masennusoireet tai päihteiden (kuten alkoholin tai huumeiden) väärinkäyttö ovat syitä puuttua ongelmaan nopeasti. Muutokset käyttäytymisessä tai kehonkuvassa puolestaan voivat liittyä syömishäiriöön.

Lääkäri määrää hoidon potilaan oireiden ja ruokahaluttomuuteen johtaneiden syiden perusteella.

Ruoka on elinehto

Ruoka on energianlähde, joka pitää meidät elinvoimaisina ja terveinä. Ilman ruokaa emme pysyisi pitkään hengissä. Tässä mielessä ruokahaluttomuutta ei koskaan tulisi vähätellä, ja lääkäriin kannattaa hakeutua oireen jatkuttua pidempään.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.

  • Austin, J., & Marks, D. (2008). Hormonal regulators of appetite. International journal of pediatric endocrinology, 2009, 1-9. Disponible en: https://link.springer.com/content/pdf/10.1155/2009/141753.pdf
  • Baker, J. H., Schaumberg, K., & Munn-Chernoff, M. A. (2017). Genetics of anorexia nervosa. Current psychiatry reports, 19, 1-8. https://link.springer.com/article/10.1007/s11920-017-0842-2
  • Coccurello, R. (2019). Anhedonia in depression symptomatology: Appetite dysregulation and defective brain reward processing. Behavioural Brain Research, 372, 112041. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0166432819303225
  • Fejzo, M. S., Trovik, J., Grooten, I. J., Sridharan, K., Roseboom, T. J., Vikanes, Å., … & Mullin, P. M. (2019). Nausea and vomiting of pregnancy and hyperemesis gravidarum. Nature reviews Disease primers, 5(1), 62. https://www.nature.com/articles/s41572-019-0110-3
  • Galindo, D. E. B., Vidal-Casariego, A., Calleja-Fernández, A., Hernández-Moreno, A., de la Maza, B. P., Pedraza-Lorenzo, M., … & Ballesteros-Pomar, M. D. (2017). Appetite disorders in cancer patients: Impact on nutritional status and quality of life. Appetite, 114, 23-27. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0195666317304026
  • Gorwood, P., Blanchet-Collet, C., Chartrel, N., Duclos, J., Dechelotte, P., Hanachi, M., … & Epelbaum, J. (2016). New insights in anorexia nervosa. Frontiers in Neuroscience, 10, 256. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/gps.4196
  • Jaman-Mewes, P. y Rivera, M. S. (2014). Vivir con cáncer: una experiencia de cambios profundos provocados por la quimioterapia. Aquichan, 14(1), 20-31. https://aquichan.unisabana.edu.co/index.php/aquichan/article/view/2394/html
  • Nagaraj, S. (2022). Loss of Appetite in Adult Patients: Effectiveness and Safety of an Appetite Stimulating Medication in an Open-Label, Investigator-Initiated Study in India. Journal of Nutrition and Metabolism, 2022. https://www.hindawi.com/journals/jnme/2022/2661912/
  • Paulsen, Ø., Laird, B., Aass, N., Lea, T., Fayers, P., Kaasa, S., & Klepstad, P. (2017). The relationship between pro-inflammatory cytokines and pain, appetite and fatigue in patients with advanced cancer. PloS one, 12(5), e0177620. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0177620
  • Pilgrim, A. L., Robinson, S. M., Sayer, A. A., & Roberts, H. C. (2015). An overview of appetite decline in older people. Nursing older people, 27(5). https://journals.rcni.com/doi/pdfplus/10.7748/nop.27.5.29.e697
  • Potter, G. G., McQuoid, D. R., & Steffens, D. C. (2015). Appetite loss and neurocognitive deficits in late‐life depression. International journal of geriatric psychiatry, 30(6), 647-654. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/gps.4196
  • Poole, K., & Froggatt, K. (2002). Loss of weight and loss of appetite in advanced cancer: a problem for the patient, the carer, or the health professional?. Palliative medicine, 16(6), 499-506. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12465697/
  • Wilson, M. M. G., Thomas, D. R., Rubenstein, L. Z., Chibnall, J. T., Anderson, S., Baxi, A., … & Morley, J. E. (2005). Appetite assessment: simple appetite questionnaire predicts weight loss in community-dwelling adults and nursing home residents. The American journal of clinical nutrition, 82(5), 1074-1081. https://academic.oup.com/ajcn/article/82/5/1074/4607521?login=false
  • Vargas, M. J. (2013). Trastornos de la conducta alimentaria. Revista Médica de Costa Rica y Centroamérica, 70(607), 475-482. Disponible en: https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumen.cgi?IDARTICULO=46824
  • Wagner, M., Probst, P., Haselbeck-Köbler, M., Brandenburg, J. M., Kalkum, E., Störzinger, D., … & Büchler, M. W. (2022). The problem of appetite loss after major abdominal surgery: A systematic review. Annals of Surgery, 276(2), 256. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9259039/
  • Wynne, K., Stanley, S., McGowan, B., & Bloom, S. (2005). Appetite control. Journal of Endocrinology, 184(2), 291-318. Disponible en: https://joe.bioscientifica.com/view/journals/joe/184/2/1840291.xml
  • Woods, S. C., & D’Alessio, D. A. (2008). Central control of body weight and appetite. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 93(11), 37-50. Disponible en: https://academic.oup.com/jcem/article/93/11_supplement_1/s37/2627214?login=false

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.