Raskausajan dysmenorrea: milloin tulee huolestua

14 tammikuu, 2021
Raskausajan dysmenorrean ei ainakaan periaatteessa pitäisi olla aihe huoleen. Yleensä tämä oire häviää raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Ota yhteyttä lääkäriin, mikäli kipu on voimakasta tai ei mene ohi.

Ajatus raskausajan dysmenorreasta aiheuttaa usein hämmennystä, sillä termillä viitataan kuukautisiin liittyvään kipuun, jota yleensä ilmenee vuodon ensimmäisten kolmen päivän aikana. Tämä kohdun vaiva ilmenee alavatsakipuina ja se on yleistä raskausaikanakin, koska se johtuu hormonaalisista muutoksista, joita nainen käy läpi tässä elämänvaiheessa. Tässä artikkelissa kerromme, missä tapauksessa raskausajan dysmenorrea on syy huoleen.

Dysmenorreaan kuuluu siis voimakasta, kramppimaista kipua, joka on joskus ajoittaista ja toisinaan taas terävää ja jatkuvaa. Se voi ulottua jalkoihin ja selkäänkin sekä aiheuttaa pahoinvointia, päänsärkyä, ummetusta ja ripulia.

Dymenorrean luokittelu

Dysmenorreaa on kahdenlaista: primaarista ja sekundaarista. Ensimmäistä vaivaa ilmenee nuorilla naisilla kuukautiskiertojen yhteydessä, ja se yleensä katoaa ajan myötä. Sekundaarinen dysmenorrea taas liittyy lisääntymiselinten epämuodostumiin, mutta sen voimistuu iän myötä.

Hedelmällisessä iässä olevista naisista dysmenorreasta kärsii 25-60 %. Tätä epämukavuutta tai kipua pystytään suurimmaksi osaksi hallitsemaan, vaikkakin arviot osoittavat, että se voi olla lamaannuttavaakin, erityisesti kun se voimistuu ajan myötä. Dysmenorrea on yksi suurimmista syistä naisten poissaoloon töistä tai koulusta.

Raskausajan dysmenorrea on yleistä
Raskausajan dysmenorrea on yleistä ja jopa odotettavaa, mutta tietyt varoitusmerkit edellyttävät yhteydenottoa lääkäriin.

Käy lukemassa myös: Rintojen kipu ja kuukautiskierto

Raskausajan dysmenorrea

Raskausaikana nainen käy läpi kaikenlaisia hormonaalisia muutoksia. Hormonipitoisuuksien muutokset veressä aiheuttavat muutoksia hänen kehossaan.

Tästä syystä raskausajan dysmenorrea on yleistä, erityisesti ensimmäisen kolmanneksen aikana. Se voi joissakin tapauksissa kestää myös koko raskausajan.

Tällainen kipu muistuttaa kuukautiskipua, vaikka verenvuotoa ei olekaan. Tunne on peräisin niistä muutoksista, joita kohtu käy läpi – toisin sanoen valmistautuu synnytykseen. Kipu kuitenkin häviää, kun raskaus etenee normaalisti.

Krampit ovat yleisempiä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, koska sikiönkehitys on nopeampaa tässä vaiheessa. Ne tuntuvat ikään kuin venytykseltä vatsan sivuilla ja ilmenevät siksi, että kohtu laajenee. Kasvava kohtu pakottaa lihakset ja nivelsiteet venymään.

Raskaana oleva nainen saattaa tuntea tällaista kipua myös raskauden toisen kolmanneksen aikana. Tällöin se johtuu siitä, että kohdun painoa kannatteleva lihas venyy liiaksi, mikä tuntuu ikään kuin pistona alavatsassa. Krampit ovat yleisiä myös rasituksen jälkeen.

Noudata näitä vinkkejä, jos kärsit dysmenorreasta

Raskausajan krooninen dysmenorrea saattaa olla esteenä tästä elämänvaiheesta nauttimiselle. Oireisiin on puututtava, ja jos ne eivät ole huolestuttavia, noudata vain muutamia vinkkejä joilla saat niihin lievitystä.

Tavanomainen suositus on muuttaa hieman ruokavaliota, mutta vain siinä tapauksessa että siitä on ensin keskusteltu oman synnytyslääkärin kanssa. Saatat esimerkiksi joutua luopumaan kofeiinista, koska se on liian stimuloiva aine. Lääkärisi saattaa määrätä sinulle myös sopivia lisäravinteita perustuen yleisiin foolihapon ja raudan saantia koskeviin suosituksiin.

Muita ehdotuksia ovat:

  • Lämpötyynyt vatsan päällä, sopivan lämpöisinä
  • Rentouttavat hieronnat vyötäröllä ja ympäröivällä alueella
  • Nukkuminen kyljellään jalat koukussa

Yritä lisäksi liikkua hieman, jos alavatsassa tuntuu kipua. On olemassa joitakin harjoituksia, jotka on erityisesti suunniteltu odottaville äideille ja joista voi olla apua näissä tilanteissa. Muista myös juoda aina riittävästi nestettä.

Raskausajan dysmenorrea voi lievittyä joillakin harjoituksilla
Jotkut harjoitukset lisäävät lihasten ja nivelsiteiden joustavuutta.

Käy lukemassa myös: Runsaat kuukautiset: kuinka niitä hoidetaan?

Raskausajan dysmenorrea: milloin tulee huolestua

Tilanne on vakava, jos raskausajan dysmenorrea ei mene ohi itsestään tai noudattamalla yllä ehdotettuja toimenpiteitä. Ota siis yhteyttä synnytyslääkäriin, jos kipu muuttuu liian voimakkaaksi.

Hakeudu lääkärin vastaanotolle erityisesti silloin, jos tunnet voimakasta kipua joka ei mene ohi, ja supistuksia alavatsassa. Lääkäriin tulee lähteä myös silloin, jos emättimessä tuntuu kipua, sieltä tulee verta tai muuta vuotoa, tai jos sinulla ruoansulatuselimistön oireita tai huimausta.

Verenvuoto, jonka ohessa esiintyy epämukavaa tunnetta tai kramppeja, on aina aihe huoleen. Jokainen raskauden kolmannes tuo mukanaan omat vaivansa. Niiden tunnistaminen ajoissa pienentää sinun ja vauvasi terveyteen liittyviä riskiä. Pidä synnytyslääkärin päivystysnumero koko ajan ulottuvillasi!

  • Galindo, M. A. (2011). Efectos de la albahaca-Ocimum basilicum-sobre dolor pélvico en dismenorrea primaria-menstruación dolorosa-en mujeres en edad fértil. Revista Colombiana de Enfermería, 6, 47-60.
  • Castro, Magdalena, and Claudia Galleguillos. “Dismenorrea primaria en adolescentes: Revisión de la literatura.” Rev. Soc. Chil. Obstet. Ginecol. Infant. Adolesc 16.2 (2009): 24-36.
  • Scarella, A., Chamy, V., Badilla, D., Escobar, A., & Michea, K. (2008). Rotura uterina espontánea en el primer trimestre del embarazo. Revista chilena de obstetricia y ginecología, 73(6), 393-396.
  • Fournier, M. M. (2013). El dolor pélvico durante el embarazo. Ginecología y Obstetricia de México, 81(09), 558-572.
  • Munjin, Milan, and Juan Rojas. “Dolor lumbar relacionado al embarazo.” Revista chilena de obstetricia y ginecología 72.4 (2007): 258-265.
  • Castillo Ortiz, Natalia del. “Modificación y efectos del consumo de cafeina durante el embarazo.” (2016).
  • Ezcurra, R., N. Lamberto, and V. Peñas. “Dolor abdomino-pélvico en ginecología.” Anales del Sistema Sanitario de Navarra. Vol. 32. Gobierno de Navarra. Departamento de Salud, 2009.
  • Fox, Nathan S. “Qué hacer y qué no hacer durante el embarazo.” Obstet Gynecol 131 (2018): 713-21.
  • Santos, Fernanda, et al. “Adhesión de las mujeres embarazadas a los ejercicios para fortalecer el suelo pélvico.” Evidentia 15 (2018): e10427.