Plasmansiirto: mitä se tarkoittaa ja mihin sitä käytetään?

05 syyskuu, 2020
Veriplasman luovuttaminen eli plasmansiirto on yksinkertainen toimenpide, jonka avulla voidaan hoitaa monista sairauksista kärsiviä ihmisiä. Kuinka usein plasmansiirto voidaan tehdä? Ja kuka siitä hyötyy? Tässä artikkelissa kerromme aiheesta yksityiskohtaisemmin.

Veren plasmansiirto on tekniikka, joka on saanut paljon näkyvyyttä viime vuosien aikana. Ennen aiheeseen syvemmin sukeltamista haluamme muistuttaa, että plasma on yksi veren osista. Se on kirkasta ja lievästi kellertävää nestettä, joka ei sisällä verisoluja.

Plasman osuus veren kokonaistilavuudesta on noin 55 prosenttia. Toinen osa koostuu verisoluista, kuten punasoluista, valkosoluista ja verihiutaleista. Tästä nesteestä löytyy myös monia proteiineja, kuten albumiinia, joiden tehtävänä on suorittaa kehomme kannalta useita erittäin tärkeitä toimintoja.

Vaikka monet ihmiset eivät tiedä, plasmasiirto mahdollistaa lukuisten patologioiden, kuten verenvuodon tai palovammojen, hoitamisen. Tässä artikkelissa haluammekin kertoa tarkemmin, mistä tämä prosessi koostuu ja miksi on niin tärkeää, että me kaikki osallistumme mahdollisuuksien mukaan sen luovuttamiseen.

Mikä on veriplasma?

Kun plasma on erotettu verisoluista, se näyttää kirkkaalta, hieman kellertävältä nesteeltä
Plasma sisältää immunoglobuliineja. Siksi sillä on tärkeä rooli immuunijärjestelmän toiminnoissa.

Kuten olemme jo todenneet, plasma on veren nestemäinen osa. Plasma ei sisällä verisoluja eli punasoluja, valkosoluja tai verihiutaleita. Kun plasma on erotettu näistä verisoluista, se näyttää kirkkaalta, hieman kellertävältä nesteeltä.

Plasman rakenne koostuu lähes 90 prosenttisesti vedestä. Loput sen koostumuksesta ovat proteiinien ja mineraalisuolojen seosta, jotka puolestaan ovat välttämättömiä aineita koko elimistön toiminnan kannalta.

Ensinnäkin plasma sisältää immunoglobuliineja. Ne ovat osa immuunijärjestelmää, jonka avulla elimistö puolustaa itseään infektioita ja muita taudinaiheuttajia vastaan. Lisäksi voimme löytää plasmasta jo aiemmin mainittua albumiinia. Albumiini on molekyyli, joka vastaa tiettyjen aineiden kuljettamisesta kudoksiin.

Samalla tapaa on tärkeää huomata, että veren hyytymistä säätelevät tekijät löytyvät plasmasta. Nämä tekijät vastaavat veren hyytymisen muodostamisesta silloin, kun elimistössä esiintyy verenvuotoa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Mistä nenäverenvuoto johtuu? 9 tärkeintä syytä

Kuinka plasmansiirto suoritetaan?

Plasmansiirto on oikeastaan hyvin ​​yksinkertainen toimenpide. Ensinnäkin plasmansiirtoon tarvitaan luovuttaja. Aivan kuten verenluovutuksen tapauksessa, myös plasmansiirrossa luovuttaja toimii halusta auttaa muita ihmisiä saamatta palveluksesta mitään vastineeksi. Prosessi on periaatteessa täsmälleen sama kuin verenluovutuksessa ja plasmansiirto kestää tapauksesta riippuen 30-45 minuuttia.

Kun veri on otettu, verisolut erotetaan plasmasta. Seuraavaksi neste säilötään ja varastoidaan. Silloin, kun kyse on vain veriplasman luovutuksesta, sitä kutsutaan plasmafereesiksi.

Plasmafereesi eroaa perinteisestä verenluovutuksesta siinä, että poistetut solut syötetään uudelleen sisään ja vain plasma varastoidaan. Lisäksi toipumisaika on lyhyempi, jolloin lahjoituksia voidaan tehdä joka toinen viikko, kun taas verenluovutuksen tapauksessa suosituksena on, että naiset voivat luovuttaa verta enintään 2-3 kertaa vuodessa ja miehet enintään 3-4 kertaa vuodessa.

On tärkeää huomata, että plasmansiirrossa sekä luovuttajalla että plasman vastaanottajalla on oltava sama veriryhmä. Tämä johtuu siitä, että plasmasta löytyy myös sellaisia proteiineja, jotka voivat aiheuttaa elimistön uutta plasmaa hylkivän reaktion silloin, jos luovuttajan veriryhmä ei vastaa plasman vastaanottajan veriryhmää.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Verensiirrot – tarkoitus ja toimenpide

Mitä varten plasmansiirto on tarkoitettu?

Plasmansiirron avulla myös mahdollinen verenvuoto voidaan tyrehdyttää nopeammin
Veriplasmaa käytetään vakavien tilanteiden hoidossa, kuten palovammoissa tai onnettomuuksissa. Lahjoituksesi voi siis auttaa pelastamaan monia ihmishenkiä.

Plasmansiirtoa käytetään hoitona monissa eri tilanteissa. Esimerkiksi silloin, kun joku on polttanut itsensä vakavasti tai silloin, jos kyseessä on vakava onnettomuus, jossa plasmansiirto auttaa korvaamaan menetettyä verta.

Lisäksi, koska tästä nesteestä löytyy veren hyytymistä sääteleviä tekijöitä, plasmansiirron avulla myös mahdollinen verenvuoto voidaan tyrehdyttää nopeammin. Kyseessä on erityisen hyödyllinen menetelmä erityisesti niille ihmisille, jotka kärsivät sellaisista sairauksista kuten hemofiliasta, jotka johtuvat juuri näiden veren hyytymistä säätelevien tekijöiden puutteesta.

Plasmansiirtoa käytetään myös maksansiirroissa. Lääketiede on kuitenkin kehittänyt myös tekniikoita, joissa koko plasman lisäämisen sijasta operaatioissa käytetään vain siihen tarvittavia molekyylejä. Näitä molekyylejä kutsutaan verituotteiksi.

Esimerkiksi jo aikaisemmin mainitun hemofilian tapauksessa potilaaseen voidaan siirtää juuri niitä veren hyytymistä sääteleviä tekijöitä, joita kyseinen henkilö tarvitsee. Vaikka plasmansiirto on turvallinen tekniikka, sillä on enemmän haittoja kuin jos siirto suoritettaisiin vain verituotteilla.

Meidän onkin pidettävä aina mielessä, että plasmasiirto on yksinkertainen tekniikka, joka voi pelastaa monien ihmisten hengen. Siksi onkin tärkeää tietää, kuinka voimme auttaa muita ihmisiä yksinkertaisella lahjoituksella.

  • Estrategias de transfusión de plasma para pacientes graves | Cochrane. (n.d.). Retrieved May 5, 2020, from https://www.cochrane.org/es/CD010654/INJ_estrategias-de-transfusion-de-plasma-para-pacientes-graves
  • Indicaciones para la transfusión | Centro Regional de Transfusión Sanguínea de Granada y Almería. (n.d.). Retrieved May 5, 2020, from http://transfusion.granada-almeria.org/actividad/indicaciones-para-la-transfusion
  • ¿Para qué se utiliza el plasma? | Banco de Sangre. (n.d.). Retrieved May 5, 2020, from https://www.donarsang.gencat.cat/es/donacion-plasma/para-que-se-utiliza/
  • Isabel Laura Campano-Pérez. (2018). Utilización del recambio plasmático como herramienta terapéutica en la práctica clínica. FARMACIA HOSPITALARIA, 1, 16–19. https://doi.org/10.7399/fh.10845