Pitäisikö vauvan lämpöihottumasta huolestua?
Kun huomaat vauvallasi lämpöihottumaa, alkavat hälytyskellosi soimaan. Vauvan lämpöihottuma on kuitenkin vain lievä, väliaikainen ihosairaus ja sinun ei tarvitse olla liian huolissaan siitä.
Vauvan lämpöihottuma on yleistä kuumalla säällä, kosteissa ilmastoissa ja se vaikuttaa usein vastasyntyneisiin vauvoihin, etenkin alle 1-vuotiaisiin. Koska hiki ei pääse pois, muodostuu ihottumaa tai pieniä haavaumia, jotka sekoittuvat helposti muihin ihosairauksiin.
Joten pitäisikö lämpöihottumasta olla huolissaan?
Vaikka onkin hyvä tehdä tiettyjä asioita pitääkseen vauvan olon mukavana, on hyvä muistaa että se ei ole vakava sairaus, eikä se johda mihinkään muihin sairauksiin.
Vauvan lämpöihottuma – mikä sen aiheuttaa?
Lämpöihottuma on ihoreaktio, joka johtuu vauvan hikikanavien toimintahäiriöstä. Se estää hikeä poistumasta kehosta vauvan ihon läpi ja johtaa pienten punaisten tai valkoisten näppylöiden tai haavaumien muodostumiseen.
Sitä syntyy yleensä alueilla, joiden on tapana tulla hikisiksi: kaulassa, rintakehässä, selässä ja niin edelleen. Sitä voidaan kuitenkin havaita millä vain alueella. Johtuen sen ulkonäöstä, jotkut ihmiset olettavat sen syntyvän huonosta hygieniasta.
Toisin kuin muut ihottumat, lämpöihottumasta ei seuraa kuumetta ja sen on tapana mennä ohi itsekseen ilman mitään hoitoa. Se ei myöskään ole tarttuvaa, eikä yleensä jätä mitään merkkejä tai arpia.
Riskitekijät
Vain muutaman viikon ikäiset vauvat ovat alttiimpia lämpöihottumalle, etenkin jos he elävät kuumassa ja kosteassa ilmastossa. Se on myös yleisempää ekseemasta tai kuivasta ihosta kärsivillä vauvoilla.
Yleisesti ottaen riskitekijöihin kuuluvat:
- Kohtuullinen tai korkea kuume
- Ylimääräinen lämpö
- Ihobakteeri (staphylococcus)
- Ihohuokosia tukkivien jauheiden ja voiteiden käyttö
Lämpöihottuman oireet vauvoilla
Lämpöihottuman pääoire on ihottuma. Ihottuma näyttää pieniltä haavaumilta ja se luo iholle karhean tunnun kun hierot sitä.
Useimmiten sitä näkee alueilla, jotka sisältävät enemmän hikihuokosia, kuten:
- Ihotaipeissa
- Otsassa, silmäluomilla ja poskissa
- Selässä
- Haarovälissä ja reisissä
- Käsivarsissa ja niiden alapuolissa
Koska lämpöihottuma ei ole tulehdus, siitä ei seuraa kuumetta. Mutta koska se voi olla kutiavaa, saattaa vauva vaikuttaa levottomalta tai vaativalta.
Muiden ongelmien poissulkemiseksi käy lastenlääkärissä; he pystyvät selvittämään nopealla fyysisellä testillä mitä se on.
Ehkäise ja hoida vauvan lämpöihottuma
Paras tapa ehkäistä vauvojen lämpöihottumaa on estää heitä hikoilemasta liikaa. Valitettavasti se saattaa olla vaikeaa kesäisin. Saatat siis haluta tietää kuinka pidät vauvasi viileänä, kun ulkona on kuuma.
Tässä joitakin vinkkejä:
- Tarkista vauvan vaippa usein ja vaihda se heti kun huomaat sen olevan märkä, jotta kuumuus ja kosteus eivät säily vaipassa pitkään.
- Viilennä vauvaa haaleassa kylvyssä, mutta älä käytä ärsytystä aiheuttavaa saippuaa.
- Kun kuivaat vauvan, älä hankaa häntä liikaa pyyhkeellä tai ärsytys voi paheta. Taputtele hänet kuivaksi.
- Pue vauva kevyisiin vaatteisiin, jotka on valmistettu hengittävästä kankaasta tai puuvillasta.
- Pidä vauva poissa auringosta ja ole varovainen mennessäsi ulos.
- Tunnustele vauvan ihoa useita kertoja päivässä tarkistaaksesi lämmön tai hikoilun.
- Tee liuos vedestä ja ruokasoodasta, ja kostuta sillä joko sideharso tai pehmeä liina. Käytä sitä vahingoittuneelle alueelle.
- Älä kääri vauvaa vaatteisiin, varsinkaan jos ulkona on lämmin.
Kuinka vauvojen lämpöihottumaa hoidetaan?
Kun huomaat lämpöihottuman pieniä epätasaisuuksia, haluat varmaan tehdä jotakin asialle. Lastenlääkärit kuitenkin suosittelevat yleensä normaalia hygieniaa, sillä se menee ohi 2 tai 3 päivässä.
Jos vauva vaikuttaa tuntevan olonsa epämukavaksi sen takia tai hän kärsii lämpöihottumasta usein, saattaa lääkäri suositella kortisonivoiteen käyttöä. Muita luonnollisia ratkaisuja ovat kamomillakylpy tai aloe vera.
Yhteenvetona
Lämpöihottuma on lievä sairaus, eikä se ole vaarallinen vauvalle. Mutta koska sen oireet voivat olla häiritseviä, on hyvä tietää kuinka epämukavuutta lievitetään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Guerra KC, Toncar A, Krishnamurthy K. Miliaria. [Updated 2020 Aug 13]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2020 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK537176/
- O’Connor NR, McLaughlin MR, Ham P. Newborn skin: Part I. Common rashes. Am Fam Physician. 2008;77(1):47-52.
- Cabrera-Meza, G. 12 DERMATOLOGÍA NEONATAL Y AIEPI: AVANCES DE UNA PROPUESTA. GRUPO ASESOR TÉCNICO AIEPI (GATA), 51. https://www.paho.org/es/file/46976/download?token=xJb82urn#page=57
- Rodríguez Camelo, G., Tijerina Torres, C., Rodríguez Balderrama, I., & Rodríguez Bonito, R. (2009). Miliaria congénita: informe de un caso en recién nacido prematuro. Medicina Universitaria, 11(45), 267-269. http://eprints.uanl.mx/8558/1/Miliaria%20congenita.pdf
- Bautista, C. R., & Llop, F. M. (2007). Recién nacido: lesiones cutáneas benignas transitorias. In Protocolos de dermatología(pp. 309-316). AEP Madrid. http://www.enfermeriaaps.com/portal/download/DERMATOLOGIA/rn_benignastransitorias_0.pdf
-
Sathishkumar D, Moss C. Topical Therapy in Atopic Dermatitis in Children. Indian J Dermatol. 2016;61(6):656-661. doi:10.4103/0019-5154.193677
-
Fowler JF, Nebus J, Wallo W, Eichenfield LF. Colloidal oatmeal formulations as adjunct treatments in atopic dermatitis. J Drugs Dermatol. 2012;11(7):804-807.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.